kuntoutussuunnitelman tarkoituksenmukaisuus

Tiivistelmä päätöksen sisällöstä

TELK hylkäsi A:n valituksen eläkelaitoksen päätöksestä, jolla hänen kuntoutussuunnitelmansa hylättiin.

A vaati lääketieteen lisensiaatin opintojen tukemista ammatillisena kuntoutuksena.

A on 36-vuotias ahtaaja, jossa ammatissa hän on työskennellyt noin kahdeksan vuotta. A on suorittanut vuonna 1999 merkonomin tutkinnon ja vuonna 2014 ylioppilastutkinnon. Hän on aloittanut lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavat opinnot syyskuussa 2014.

Terveydentilasta saadun selvityksen mukaan A:lla on tukielinvaivoja. Hänellä on esiintynyt vasempaan alaraajaan säteilevää iskiastyyppistä selkäkipua. Selän magneettitutkimuksessa on todettu kulumamuutoksia sekä nikamansiirtymä. Selkeätä hermojuuripuristusta ei ole todettu. A:lla on myös ollut olkapääkipua ja oikeassa kyynärpäässä tenniskyynärpäätyyppistä vaivaa. A:n liikkumisen on kuvattu olevan ongelmatonta.

TELK totesi, että ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on estää työkyvyttömyyttä tai parantaa työntekijän työ- ja ansiokykyä tarkoituksenmukaisella kuntoutuksella. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena ei ole varsinaisesti parantaa työntekijän ansiotasoa tai tarjota hänelle aiempaa koulutustasoa korkeampaa tutkintoa, vaan estää ja ehkäistä työkyvyttömyyden uhkasta aiheutuvaa haittaa työelämässä. TELK katsoi, että A:lle työkyvyttömyyden uhkasta aiheutuva haitta olisi ehkäistävissä merkittävästi kevyemmin ammatillisen kuntoutuksen toimenpitein kuin varsin pitkäkestoisia lääketieteen opintoja työeläkekuntoutuksena tukemalla. Arviossa on otettu huomioon myös A:lla jo oleva kaupallisen alan pohjakoulutus. Kuntoutussuunnitelmaa ei siten voida pitää tarkoituksenmukaisena ammatillisena kuntoutuksena.

TELK:n päätös on lainvoimainen.

Lainkohdat

Työntekijän eläkelaki 25 § ja 26 §