Työeläke - Eläkkeen määrä - Eläkepalkka - Työsuhdekeksintö

Tiivistelmä päätöksen sisällöstä

Työsuhdekeksinnöistä maksettua korvausta ei voitu ottaa huomioon eläkepalkkaa laskettaessa.

Esitiedot

A oli pyytänyt eläkelaitokselta päätöstä siitä, kuuluko X Oy:n hänelle vuonna 1998 työsuhdekeksinnöistä maksama 362.500 markan suuruinen erityiskorvaus työeläkelakien piiriin.

Eläkelaitos totesi päätöksessään, että työsuhdekeksintölain mukaista erityiskorvausta ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevana työansiona. Päätöksen perusteluissa eläkelaitos totesi A:n tehneen työnantajalleen keksintöilmoituksia, joista palkan maksun yhteydessä hänelle maksettiin työsuhteen kestäessä ilmoituspalkkioita, vakiokorvauksia ja lisäkorvauksia. A:n työnantaja on ottanut itselleen kokonaan oikeudet A:n keksintöihin. Tästä hänelle on vuonna 1998 maksettu työsuhdekeksintölain mukainen erityiskorvaus kertasuorituksena. A:n työnantaja on saanut taloudellista hyötyä keksintöjen käyttöönottamisesta. Erityiskorvauksen määräytyminen perustuu muuhun kuin A:n työpanokseen ja on immateriaalioikeudellisin perustein maksettu korvaus. Korvausta ei voida pitää vastikkeena työsuhteessa tehdystä työstä. Korvausta ei sen takia lueta TEL:n mukaisiin työansioihin, joiden perusteella eläkepalkka määrätään.

A haki eläkelaitoksen päätökseen muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta ja vaati työsuhdekeksintökorvauksen huomioimista eläkkeen perusteena olevana ansiona.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen. Äänestysratkaisu 5 - 1.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut

A:lle on maksettu työsuhdekeksinnöstä korvaus vuonna 1998. Työntekijäin eläkelain (TEL) 7 e §:n (18.12.1995/1482) mukaan kyseistä korvausta ei voida ottaa huomioon eläkkeeseen oikeuttavaa työansiota laskettaessa.

TEL:n mukaan eläkepalkkaa laskettaessa työansio määräytyi samojen perusteiden mukaan kuin veron ennakkoa pidätettäessä, kuitenkin niin, ettei työsuhteen päättyessä maksettavaa vuosiloman korvausta otettu huomioon.

Eläketurvakeskuksen yleiskirjeen (A 8/90 s. 24) ja vakuutusoikeuden (muun muassa päätös 3608/83/913) mukaan työsuhdekeksinnöistä maksettava korvaus on veron ennakonpidätyksen alaista ansiota. Tällainen korvaus ei kuitenkaan ole vastasuoritusta työsopimuksen perusteella tehdystä työstä, joten sitä ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevissa työansioissa. Vastaavanlaisia päätöksiä on annettu myös aloitepalkkioista (kuten vakuutusoikeuden 9.2.2000 antama päätös 11474/98) ja muista kertakorvauksista, kuten työsuhteen ehtojen muuttamisesta maksetusta kertakorvauksesta, eläkelautakunta 22.12.2004 (2110/04).

Edellä mainitun perusteella A:lle vuonna 1998 maksettu työsuhdekeksintökorvaus ei ole vastasuoritusta työsopimuksen perusteella tehdystä työstä, eikä sitä voida lukea eläkkeeseen oikeuttavaksi työansioksi.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati, että hänen työantajaltaan saamansa työsuhdekeksintökorvaus otetaan huomioon eläkkeeseen oikeuttavaa työansiota laskettaessa. A katsoi, että laissa ei ole poissuljettu työsuhdekeksintökorvauksen huomioon ottamista eläkkeeseen oikeuttavaa työansiota laskettaessa. Lisäksi A kertoi, että työsuhdekeksintöjä koskeva ohjesääntö on ollut osa hänen ja työnantajan välistä työsuhdetta ja työsuhdekeksinnöistä ohjesäännön mukaisesti maksettava korvaus vastasuoritusta työsopimuksen perusteena olevissa työansioissa.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin.

Vakuutusoikeuden perustelut

Vakuutusoikeus hyväksyy työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut.

Vakuutusoikeus toteaa lisäksi, että A on vuonna 1998 saanut työantajaltaan kertakorvauksen vuosina 1977 ja 1981 työsuhteen aikana tekemistään keksinnöistä. Työsuhdekeksinnöstä suoritettu korvaus ei ole kuitenkaan ollut korvausta A:n tekemästä työstä, vaan korvauksen suorittaminen on perustunut siihen, että työnantaja on saanut oikeuden hyödyntää A:n tekemien keksintöjen tuloksia kaupallisesti. A:lle suoritettu kertakorvaus on johtunut siitä, että hänen tekemästään keksinnöstä on ollut työnantajalle jälkikäteen huomattavaa taloudellista hyötyä, jonka vuoksi työnantaja on tätä hyötyä korvannut osittain A:lle. Vakuutusoikeus katsoo, että A:n saamaa työsuhdekeksintökorvausta ei voida rinnastaa työsuhteessa muutoin saatuihin etuuksiin, eikä työsuhdekeksintöä siten voida ottaa huomioon eläkepalkkaa laskettaessa.

Sovelletut oikeusohjeet

Työntekijäin eläkelaki, joka oli voimassa 31.12.2006 saakka, 7 e § 1 mom., sellaisena kuin se oli voimassa 31.12.2004 saakka

Osasto
2

Asian aikaisemmat vaiheet:
ETK40326
TELK/3792/3099/2009


Lainkohdat

TEL 7 e § 1 mom. sellaisena kuin se oli voimassa 31.12.2004 saakka