Päätöksen tiedoksianto osakeyhtiön hallituksen varajäsenelle ja varajäsenen valituksen tutkiminen

Tiivistelmä päätöksen sisällöstä

ETK on osoittanut ja lähettänyt Oy:n hallituksen varajäsenelle Oy:lle annetun TEL 15 §:n mukaisen pakkovakuutuspäätöksen. TEL-vakuutuksen laiminlyöntiaika on ollut 1.11.1990-5.9.1996.

Varajäsen (X) valitti päätöksestä ja vaati, että hänet vapautetaan velvollisuudesta järjestää Oy:n työntekijöille TEL:n mukainen eläketurva. ELK jätti tutkimatta valituksen siltä osin kuin se koski X:n itsensä vapauttamista vakuutuksen järjestämisvelvollisuudesta ja hyvikkeen maksuvelvollisuudesta, koska päätöksellä ei ollut määrätty hyvikettä X:n itsensä maksettavaksi. Sen sijaan ELK tutki hänen valituksensa Oy:n vakuuttamisvelvollisuudesta vapauttamista ja hyvikkeen poistamista koskevana valituksena, ja hylkäsi valituksen. ELK totesi, että X on kaupparekisterin mukaan Oy:n hallituksen varajäsen, joten kehotus vakuutuksen ottamiseksi ja vakuuttamista koskeva päätös on annettu pätevästi tiedoksi Oy:lle, kun se on lähetetty X:lle.

Uudistaen aiemmin esittämänsä X haki muutosta ELK:n päätökseen ja vaati VakOa toteamaan, että kaikki hänelle ko. asiassa toimitetut Oy:tä koskevat kehotukset ja asiakirjat on annettu virheellisesti tiedoksi ja etteivät ne miltään osin velvoita häntä toimenpiteisiin. Hänet on virheellisesti merkitty kaupparekisteriin Oy:n hallituksen varajäseneksi, vaikka hän ei missään vaiheessa ole kuulunut Oy:n mihinkään elimeen.

VakOn ratkaisu

1. VakO katsoi, että ETK:n päätöksellä hyvikkeen maksuvelvollisuus on määrätty Oy:lle, ei X:lle henkilökohtaisesti. Tämän vuoksi ELK on oikein jättänyt tutkimatta X:n vaatimuksen itsensä vapauttamisesta hyvikkeen maksuvelvollisuudesta.

2. Siltä osin kuin ELK:n päätöksessä oli tutkittu X:n valitus Oy:n tekemänä valituksena VakO kumosi ELK:n päätöksen, koska X oli valituksessaan vaatinut ainoastaan itsensa vapauttamista sanotusta velvollisuudesta.

Lisäksi VakO totesi, että osakeyhtiötä edustavat oikeudenkäynnissä ne luonnolliset henkilöt, joilla osakeyhtiötä koskevien säännösten mukaan on oikeus kantaa ja vastata yhtiön puolesta. Lakimääräinen yleinen kelpoisuus ilman eri toimeksiantoa edustaa yhtiötä kuuluu osakeyhtiön hallitukselle. Toiminimen kirjoittajalla on sama oikeus edustaa osakeyhtiötä kuin yhtiön hallituksella. Mikäli hallituksen jäsenellä on oikeus toiminimen kirjoittamiseen, on hallituksen varajäsenellä oikeus toiminimen kirjoittamiseen silloin, kun hän toimii toiminimen kirjoittamiseen oikeutetun hallituksen jäsenen tilalla.

Oy:n toiminimen kirjoittaa OYL:n nojalla hallitus ja Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan lisäksi hallituksen varsinainen jäsen ja toimitusjohtaja kumpikin yksin. Koska X on kaupparekisterin mukaan ollut hallituksen varajäsen, hänellä ei ole ollut suoraan asemansa perusteella toiminimen kirjoitusoikeutta. Ottaen huomioon sen, että X on sekä ELK:lle että VakOlle väittänyt, ettei hän ole ollut millään tavalla tekemisissä Oy:n kanssa, on ilmeistä, ettei hän tehdessään valitusta ELK:lle ole toiminut Oy:n hallituksen jäsenen tilalla varajäsenyyden perusteella. Hänellä ei siten ole ollut Oy:n toiminimen kirjoitusoikeutta. ELK:n olisi tullut ottaa huomioon myös tämä seikka, ennen kuin se alkoi tutkia X:n valitusta Oy:n valituksena.

3. Osakeyhtiölain (OYL) 16 luvun 2 §:n mukaan haaste ja muu tiedoksianto katsotaan yhtiölle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi mm. hallituksen jäsenelle. OYL 8 luvun 1 §:n 4 momentin mukaan, mitä sanotussa laissa on säädetty hallituksen jäsenestä, on vastaavasti sovellettava varajäseneen. Korkeimman oikeuden vuosikirjaratkaisussa 1993:81 on em. lainkohtien perusteella otettu se kanta, että kun kutsu on annettu tiedoksi Oy:n hallituksen varajäsenelle, yhtiö on laillisesti kutsutttu vastaamaan asiassa. Em. korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevää oikeusohjetta soveltaen VakO on katsonut, että ETK:n kehotus ja päätös oli toimitettu Oy:lle tiedoksi, mikäli se oli annettu tiedoksi Oy:n hallituksen varajäsenelle.

X on kaupparekisteritietojen mukaan Oy:n hallituksen varajäsen. Kaupparekisteriin tehdyllä merkinnällä on tietty julkinen luotettavuus. Kaupparekisteriin tehdyn merkinnän ns. positiivisella julkisuusvaikutuksella tarkoitetaan sitä, että sen mitä rekisteriin on merkitty, katsotaan tulleen jokaisen kolmannen henkilön tietoon, jollei asianhaaroista käy selville, ettei hän ole siitä tiennyt eikä ollut velvollinen tietämään. Merkinnän ns. negatiivisella julkisuusvaikutuksella tarkoitetaan sitä, että seikalla, joka olisi pitänyt olla kaupparekisteriin merkitty, ei voida vedota muuta kuin sitä vastaan, jolla näytetään olleen siitä tieto.

X on ELK:lle tekemänsä valituksen yhteydessä toimittanut Oy:n 17.3.1993 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirjan, jonka mukaan yhtiön edelliselle hallitukselle myönnettiin ero. X oli esitettyjen kaupparekisteriotteiden mukaan sanotun edellisen hallituksen jäsen. X on lisäksi ilmoittanut, ettei hän ole koskaan ollut Oy:n osakkaana eikä muutoinkaan osallistunut sen toimintaan. Näistä seikoista huolimatta VakO on katsonut, että koska X on ollut kaupparekisteriin merkittynä Oy:n hallituksen varajäseneksi, on ETK voinut perustellusti luottaa tähän tietoon. X ei ole myöskään näyttänyt, että ETK:lla olisi ollut tieto siitä, ettei hän olisi missään vaiheessa tai ainakaan enää elo- ja syyskuussa v. 1996 ollut Oy:n hallituksen varajäsen. Tämän vuoksi VakO on hylännyt X:n väitteen siitä, että hänelle annetut Oy:tä koskevat tiedoksiannot eivät olisi olleet päteviä.

Asian aikaisemmat vaiheet:
elk4206/96
ETK38455

Lainkohdat

TEL 15 § 1 mom. Osakeyhtiölaki 8 luku 1 § 4 mom., OYL 8:1.4 Osakeyhtiölaki 16 luku 2 §, OYL 16:2

Lisää tietoa aiheesta

KKO:n vuosikirjaratkaisu 1993:81 Lakiosaston tiedote 9/93 TEL 15 § muutettu 1.1.1997 alkaen. ETK ei määrää työnantajan maksettavaksi pakkovakuutuksen vakuutusmaksujen perusteella laskettavaa laiminlyöntihyvikettä eikä peri sitä. Eläkelaitos määrää vakuutusmaksun laiminlyöntikorotuksineen ja perii sen. Pakkovakuutukseen perustuvan maksun määräämisen ja perinnän perusteet ovat kuitenkin samat kuin ennen lainmuutosta.