Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Eläkelaitos pyysi Eläketurvakeskukselta päätöstä siitä, mitä työeläkelakia on sovellettava henkilö X:n työskentelyyn A Oy:lle. Kyse oli siitä, onko X toiminut yrittäjänä, jolloin hän vastaa itse yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesta työeläketurvastaan vai onko X työskennellyt työsuhteessa A Oy:hyn, jolloin A Oy:n tulee järjestää A:lle työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen työeläketurva. A Oy:n käsityksen mukaan X ei ole työskennellyt yhtiön työsuhteessa olevana työntekijänä vaan itsenäisenä ammatinharjoittajana. X katsoi olleensa työsuhteessa A Oy:öön.
Työnsuorittaja X on työskennellyt A Oy:lle lehdenjakajana varhaisjakelussa. Hän on työskennellyt yhtiön jakelumallin mukaisesti ja käyttänyt työssään kyseiseen jakelumalliin kuuluvaa yhtiön jakelusovellusta. Hän on maksanut kyseisen mobiilisovelluksen käytöstä palvelumaksun niiltä viikoilta, kun hän on toiminut jakelussa.
Osapuolten välisen työntekosuhteen ehtoja on määritelty kirjallisessa jakelusopimuksessa. Saadun selvityksen perusteella X on sitoutunut noudattamaan jakelusopimuksen ehtoja työskennellessään A Oy:lle ja varatessaan jakelutehtäviä A Oy:n sovelluksen kautta. Jakelusopimuksen sisältö ja sen ehdot viittaavat siihen, että sopimuksella on sovittu muusta kuin työsuhteessa tehtävästä työstä. Sopimuksessa on muun muassa todettu, että kyseessä ei ole työskentely työsuhteessa. Sopimuksen mukaan jakaja vastaa itse työskentelyyn liittyvistä vakuutuksista tai muista lakisääteisistä maksuista. Työtä koskevan sopimuksen sisältö ei sellaisenaan osoita, että kyseessä ei ole työsopimus tai että kyseessä on yrittäjänä tehty työ. Työntekoa koskevalla sopimuksella on kuitenkin merkitystä työskentelyyn sovellettavaa työeläkelakia arvioitaessa etenkin silloin, kun se on samansuuntainen työn tekemisestä ja työskentelyn tosiasiallisista olosuhteista saadun selvityksen kanssa. Työeläkevakuuttamisratkaisu perustuu kuitenkin lakisääteisiin kriteereihin ja siihen, mikä työntekosuhteen tosiasiallinen luonne on.
Saadun selvityksen mukaan X on varannut sovelluksen kautta haluamansa jakelupiirin tiettynä aikana. Jokainen X:n varaama jakotehtävä on muodostanut oman jakelusopimuksen siinä vaiheessa, kun A Oy on hyväksynyt X:n tekemän varauksen. Saadun selvityksen perusteella X on voinut varata tietyn jakelupiirin työnteettäjän antamista vaihtoehdoista. Eläketurvakeskuksen näkemyksen mukaan työnteettäjä on vaikuttanut työnteon paikkaan silloin, kun työnteettäjä on hyväksynyt X:n tekemän varauksen tietylle jakelupiirille, joka on jakelusopimuksen syntymisen edellytyksenä. Työnsuorittaja on voinut myös valita jakelupiirit tietyille ajanjaksoille. Eläketurvakeskuksen näkemyksen mukaan työnteettäjä on vaikuttanut myös työnteon aikaan, sillä X:n on täytynyt suorittaa syntyneen jakelusopimuksen mukaiset työtehtävät tietyn suhteellisen tiukan aikaikkunan sisällä. Käytännössä lehdet tulevat jaettavaksi yöllä noin kello kahdentoista aikaan, ja X:n on täytynyt jakaa ne työnteettäjän määräämään aikarajaan mennessä. Eläketurvakeskuksen näkemyksen mukaan X:n on täytynyt suorittaa jakelusopimuksen mukaiset työtehtävät määrättynä aikana ja määrätyssä paikassa.
Saadun selvityksen perusteella X on saanut käytössä olevan A Oy:n jakelusovelluksen kautta ohjeistusta työskentelyynsä. X on kirjautunut työskentelyn aloittaessaan sovellukseen, ja hän on saanut sovelluksen kautta tehtävän suorittamiseksi välttämättömät tiedot kuten tilaajien osoitetiedot sekä ehdotuksen reitillä etenemiseen, ohjeistusta sovelluksen käyttöön, vaatimukset eri tuotteiden palveluun liittyen sekä ohjeistuksen erilaisten poikkeamien ilmoittamisesta sovelluksessa. Sellaisissa tilanteissa, joissa hän ei ole pystynyt suorittamaan sovittua työtehtävää jostakin syystä loppuun saakka, hänen on tullut olla yhteydessä A Oy:n aluekoordinaattoriin. A Oy on antanut myös tietoturvaa ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvää ohjeistusta sekä yleisohjeita kuten sen, että lehdet on laitettava jaettaessa kokonaan sisään postilaatikkoon tai postiluukkuun. Eläketurvakeskuksen mielestä A Oy:llä on ollut oikeus työsuhteessa tarkoitetuin tavoin työn johtoon.
Työnsuorittajan on täytynyt ilmoittaa sovelluksen kautta työnteettäjälle, kun kukin jakopiiri on tehty valmiiksi ja ilmoittaa sovelluksen kautta työnteettäjälle mahdolliset poikkeamat. Eläketurvakeskuksen mielestä A Oy:llä on ollut työsuhteessa tarkoitetulla tavalla oikeus X:n työn valvontaan.
Käytettävissä olevan selvityksen perusteella X on tehnyt työtä A Oy:n johdon ja valvonnan alaisena. Yhtiöllä on ollut oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa X:n työnteon aikaan, paikkaan ja tapaan silloin, kun jakelusopimus on syntynyt sekä valvoa, että X toimii työssään annettujen ohjeiden mukaisesti.
Eläketurvakeskuksen käsityksen mukaan X on työskennellyt A Oy:n lukuun ja työstä saatu välitön hyöty kuuluu A Oy:lle, mikä viittaa työskentelyyn työsuhteessa. A Oy myös vastaa työskentelystä omiin asiakkaisiinsa nähden. X saa vastikkeen varaamistaan ja työnteettäjän hyväksymistä työtehtävistä, jotka hän on suorittanut. Suoriteperustetyyppinen vastikkeen määräytyminen on työsuhteessa mahdollinen. Saadun selvityksen perusteella A Oy on määritellyt työstä maksettavan vastikkeen määräytymisperusteet, joka viittaa siihen, että kyseessä on työsuhteessa tehdyn työskentelyn perusteella maksettu vastike.
X:llä ei ole osoitettu olevan työssään yrittäjälle tyypillistä taloudellista riskiä. Se, että hänellä on ollut mahdollisuus varaamiensa työtehtävien kautta vaikuttaa suorittamiensa työtehtävien, ja sitä kautta ansion määrään, ei merkitse, että X on tehnyt työtä työeläkelaeissa tarkoitettuna itsenäisenä yrittäjänä omalla yrittäjän riskillään. Jos jakelutehtävät olisi suoritettu virheellisesti tai puutteellisesti hänen omasta syystään, olisi se voinut vaikuttaa maksettavan korvauksen suuruuteen tai X olisi joutunut korjaamaan virheen ilman eri korvausta, mikäli se olisi ollut mahdollista. Eläketurvakeskuksen käsityksen mukaan tämä seikka ei kuitenkaan sellaisenaan osoita, että X:llä olisi ollut työssään yrittäjälle tyypillinen taloudellinen riski.
Saadun selvityksen perusteella X:n työskentelyssä on myös yrittäjätoiminnalle tyypillisiä piirteitä.
Saadun selvityksen mukaan X:llä on ollut mahdollisuus työskennellä myös muille työnteettäjille. Tämä seikka ei kuitenkaan merkitse, että X olisi työskennellyt yrittäjänä. Työsuhteessa oleva työntekijä voi solmia työtä koskevia sopimuksia myös muiden kuin oman työnantajansa kanssa ja tehdä samaa työtä eri työnantajille. Saadussa selvityksessä ei ole tullut ilmi, että X olisi tehnyt jakelutyötä muille työnteettäjille. Saadun selvityksen perusteella työntekosuhteen osapuolet ovat sopineet siitä, että X:llä on ollut mahdollisuus käyttää apulaista tai sijaista. Yleensä yrittäjänä tehtävään työhön liittyy mahdollisuus käyttää toista henkilöä sopimusvelvoitteiden hoitamiseen, mutta työsuhteessakin on mahdollisuus sopia siitä, että apulaisen tai sijaisen käyttö on mahdollista. Saadusta selvityksestä ei ilmene, että X olisi käyttänyt apulaista tai sijaista työskennellessään A Oy:lle vaan hän on työskennellyt henkilökohtaisesti.
Saadun selvityksen perusteella työnteettäjä ei ole järjestänyt X:lle työssä käytettäviä työvälineitä. X on käyttänyt työssään ainoastaan työnteettäjän avaimia. Selvityksestä ei ilmene, onko X käyttänyt työssään autoa, polkupyörää tai mahdollisesti muuta kulkuneuvoa tai millaisia kuluja hänelle on mahdollisesti aiheutunut työskentelystään. Saadun selvityksen mukaan hän on maksanut A Oy:lle yhden euron suuruisen muodollisen korvauksen sovelluksen käytöstä, eikä yhtiö ole korvannut hänelle työskentelystä mahdollisesti aiheutuneita kuluja. Asiassa ei ole saatu sellaista selvitystä, jonka perusteella X:lle aiheutuneiden kulujen voitaisiin arvioida olleen siinä määrin merkittäviä, että ne olisivat synnyttäneet taloudellisen riskin tehtävästä työstä. Omien työvälineiden käyttö korvauksetta työssä ei ole työsuhteessa tavanomainen järjestely, mutta se seikka sellaisenaan ei osoita työnsuorittajan toimivan yrittäjänä.
Saadun selvityksen perusteella X on pystynyt itse päättämään, milloin hän varaa työtehtäviä eikä työlle ole sovittu vähimmäismäärää. Eläketurvakeskuksen näkemyksen mukaan tämä seikka ei sellaisenaan osoita direktio-oikeutta tai sen puuttumista. Myös työsuhteessa on mahdollista sopia työn tekemisestä esimerkiksi tarpeen mukaan tai muuten sovitulla tavalla.
Eläketurvakeskus on asiassa tehdyn kokonaisarvion perusteella sitä mieltä, että X:n työskentelyyn sovelletaan työntekijän eläkelakia.
Lainkohdat
Työntekijän eläkelaki (TyEL) 1 §, 2 §, 4 §, 10 § Yrittäjän eläkelaki (YEL) 1 § 3 §, 4 §, 7 §