Oikeuskäytäntö

Työeläkejärjestelmän keskeisin oikeuskäytäntö muodostuu vakuutusoikeuden ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksistä. Lisäksi löytyy valikoituja, työeläkejärjestelmään liittyviä keskeisiä ratkaisuja Euroopan unionin tuomioistuimelta ja merkittäviä Eläketurvakeskuksen antamia yksityisen puolen työeläkelakien soveltamispäätöksiä ja –lausuntoja.

Oikeus lapseneläkkeeseen

Tiivistelmä päätöksen sisällöstä

A:n huoltajat hakivat muutosta päätökseen, jolla A:n hakemus perhe-eläkkeestä on hylätty. Päätöksen mukaan edunjättäjän kasvattilapsella A:lla ei ole oikeutta perhe-eläkkeeseen edunjättäjän jälkeen. Huoltajat vaativat eläkkeen myöntämistä katsoen, että päätös on lakiin perustumaton.

TELK hylkäsi valituksen.

Julkisten alojen eläkelain (JuEL) 67 §:n 1 momentin mukaan lapseneläkkeeseen on oikeus edunjättäjän kuollessa alle 18-vuotiaalla edunjättäjän lapsella ja edunjättäjän kanssa avioliitossa olleen lesken lapsella, joka asui edunjättäjän kuollessa tämän ja lesken kanssa samassa taloudessa.

Digi- ja väestötietoviraston otteen mukaan A ei ole ollut edunjättäjän eikä myöskään lesken lapsi. Käräjäoikeuden päätöksellä 9.5.2011 edunjättäjä ja leski on A:n äidin ohella määrätty A:n huoltajiksi. Päätös lapsen huoltajasta ei muodosta lapsen ja vanhemman sukulaisuussuhdetta, jota työeläkelainsäädännössä tarkoitetaan. A:lla ei näin ollen ole oikeutta lapseneläkkeeseen. 

Lainkohdat

Julkisten alojen eläkelaki 67 § 1 mom.