Oikeuskäytäntö

Työeläkejärjestelmän keskeisin oikeuskäytäntö muodostuu vakuutusoikeuden ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksistä. Lisäksi löytyy valikoituja, työeläkejärjestelmään liittyviä keskeisiä ratkaisuja Euroopan unionin tuomioistuimelta ja merkittäviä Eläketurvakeskuksen antamia yksityisen puolen työeläkelakien soveltamispäätöksiä ja –lausuntoja.

Tulkki työsuhteessa tulkkauspalveluja tarjoavaan Oy:öön, jonka asiakkaille tulkki teki tulkkausta ja joka maksoi työstä korvauksen laskutuspalveluyrityksen kautta

Tiivistelmä päätöksen sisällöstä

Eläkelaitos pyysi Eläketurvakeskukselta päätöstä siitä, mitä työeläkelakia on sovellettava henkilö A:n Yhtiö B Oy:lle (Oy) tekemään työhön. Kyse oli siitä, onko A toiminut yrittäjänä, jolloin hän vastaa itse yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesta työeläketurvastaan vai onko A työskennellyt työsuhteessa Oy:öön, jolloin Oy:n tulee järjestää A:lle työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen työeläketurva. A katsoi olleensa työsuhteessa Oy:öön. Oy:n mukaan A oli yrittäjä.

Oy oli tulkkaus- ja käännöspalveluja tarjoava yritys, jonka asiakkaille A teki tulkkausta päivystävänä tulkkina. A:n ja Oy:n välillä oli solmittu työstä kirjallinen sopimus, joka oli nimetty tulkkauspalvelusopimukseksi. Sopimuksessa ja osapuolten antamassa selvityksessä oli sekä työsuhteeseen että yrittäjätyöhön viittaavia seikkoja.

Sopimuksen nimike tulkkauspalvelusopimus, sopimuksessa oleva maininta tulkkauspalvelujen ostamisesta ja kirjaus, jonka mukaan tulkki ei ole työsuhteessa viittasivat siihen, että sopimuksella oli sovittu muusta kuin työsuhteessa tehtävästä työstä. Sopimuksen mukaan tulkkaus tuli hoitaa henkilökohtaisesti, Oy:n oman sovelluksen kautta eikä sovellusta saanut luovuttaa ulkopuoliselle. A oli sopimuksen perusteella sitoutunut tekemään tulkkaustyötä henkilökohtaisesti Oy:lle, ja selvityksen mukaan A oli tehnyt työtä itse. Tämä ja sopimuksen työaikaa, työn tekemistä ja palkkion määräytymistä koskevat ehdot viittasivat työsuhteeseen. 

A:lle oli sopimuksessa määritelty päivittäinen päivystysaika ja työlle minimituntimäärä. Tulkkaustehtävät tulivat A:lle Oy:n tulkkausapplikaation kautta. Tulkkaustehtävien sijoittumiseen päivystysajalle vaikutti se, miten Oy laittoi asiakkailleen myymiään tulkkauksia A:lle tarjolle. Myös Oy:n asiakkaat olivat voineet laittaa tulkkaustehtäviä Oy:n alustalle yhtiön kautta suoritettavaksi ja A oli voinut ottaa tällaisia tehtäviä suorittaakseen. Myydyn tulkkauspalvelun luonne vaikutti tulkkaustehtävän sisältöön ja siihen, miten A:n tuli hoitaa tehtävä. Oy oli järjestänyt A:lle Oy:n tulkkiperehdytyksen. Myydessään asiakkaalleen tulkkauspalvelun ja järjestäessään A:lle tulkkaustehtävän Oy oli tosiasiassa voinut määrätä, millaisia tulkkaustehtäviä A oli voinut tehdä, minä ajankohtana ja miten hän oli niitä voinut tehdä. Tehdessään tulkkaustyötä Oy:lle A ei ollut voinut itse valita asiakkaitaan eikä itsenäisesti päättää, milloin tai miten hän työn tekee. A:n oli tullut suorittaa Oy:n tulkkausapplikaation kautta vastaanottamansa tulkkaustehtävät määrättynä aikana Oy:n antamaa ohjeistusta noudattaen.

Sopimuksen mukaan A:n tuli olla yhteydessä Oy:öön, jos vähimmäistulkkaustavoitetta oli vaikeuksia saavuttaa. Oy:n tulkkaustiimi oli seurannut tavoitemäärän toteutumista. A:n oli tullut antaa kunkin tulkkaustehtävän jälkeen applikaation kautta arvio tulkkauksen onnistumisesta, minkä lisäksi Oy oli kerännyt asiakaspalautetta ja käynyt sitä läpi A:n kanssa. Tulkkaustehtävän hallinnointi, tehtävän tarjoaminen ja vastaanottaminen sekä pääosin myös tehtävään liittyvä raportointi oli tapahtunut Oy:n tulkkausapplikaation kautta. Oy:llä oli ollut henkilö, jonka kanssa A:n oli tullut sovitulla tavalla hoitaa tulkkaukseen liittyviä asioita, ja joka käytännössä oli voinut ohjeistaa ja valvoa A:n työsuoritusta. Saatujen tietojen perusteella Oy:llä oli ollut oikeus vaikuttaa A:n työnteon aikaan ja tapaan silloin, kun A oli ottanut työtehtävän vastaan sekä oikeus valvoa, että A toimii työssään annettujen ohjeiden mukaan. Saatujen tietojen mukaan Oy oli ohjannut ja valvonut A:n työskentelyä. A:n työskentelyn tosiasiallisista olosuhteista saatu selvitys tuki päätelmää, että kyseessä oli ollut Oy:n johdon ja valvonnan alaisena työsuhteessa tehty työ.

A oli sovituissa rajoissa voinut kieltäytyä tarjotusta tulkkaustehtävästä ja vaikuttaa siihen, miten oli käytettävissä tulkkaustyöhön sekä valita paikan, missä tekee puhelintulkkausta. A:n oli työjärjestelyissään tullut ottaa huomioon tulkkaustyölle asetettu vähimmäismäärä ja Oy:n antama ohjeistus. A:n vapaus päättää työskentelystään ja sen käytännön järjestelyistä ei osoittanut yrittäjän itsenäisyyttä suhteessa työnteettäjään eikä muuttanut arvioita siitä, että A oli tehnyt työtä työsuhteessa tarkoitetuin tavoin Oy:n johdon ja valvonnan alaisena.  

Saatujen tietojen mukaan A oli tehnyt työtä Oy:n lukuun ja välitön taloudellinen hyöty A:n työstä oli tullut työsuhteessa tarkoitetuin tavoin Oy:lle. Tulkkausasiakkaat olivat olleet Oy:n asiakkuuksia. A oli saanut Oy:ltä korvauksen Oy:lle tekemästään työstä. Oy maksoi A:lle työstä palkkion päivystävän tulkin mallin mukaisesti. Palkkiossa oli kiinteä euromääräinen kuukausikorvaus, joka on määritelty sen mukaan, että tulkki sitoutuu suorittamaan tietyn tuntimäärän tulkkausta kuukausitasolla. Sovitun kuukausituntimäärän yli menevistä tulkkaussuoritteista maksettiin minuuttiperusteinen lisä, joka palkkiomallin mukaan oli kiinteää kuukausipalkkaa saaville tulkeille maksettava tulkkausperusteinen bonus. Säännöllisesti maksettava kiinteä kuukausikorvaus ja työhön käytettyyn aikaan perustuva palkkio viittasivat siihen, että kyseessä oli työsuhteen perusteella tehdystä työstä maksettu vastike eikä yrittäjälle yrittäjätyöstä tai toimeksiannon toteuttamisesta maksettu korvaus. Työsuhteen perusteella maksettuun palkkioon viittasi myös se, että selvityksen mukaan Oy oli määritellyt palkkion määräytymisperusteet ja maksanut A:lle säännöllisen kuukausikorvauksen riippumatta Oy:n asiakkaiden antamasta palautteesta. A:lla ei myöskään osoitettu olleen riskiä ansion saamatta jäämisestä tai vähenemisestä sen vuoksi, että hän olisi omalla kustannuksellaan ollut velvollinen korjaamaan virheellistä tai puutteellista työsuoritustaan, mikä vastuu yrittäjän toteuttamiin toimeksiantoihin yleensä liittyy. Oy oli vastannut myymästään tulkkauspalvelusta asiakkaaseensa päin.

Sopimuksen mukaan A:lla oli vastuu työssä käyttämistään työvälineistä. A oli tehnyt puhelintulkkausta, johon hän oli käyttänyt omaa puhelinta, tietokonetta ja tietoliikenneyhteyttä. Omien työvälineiden käyttö korvauksetta työssä ei ole työsuhteessa tavanomainen järjestely, mutta tämä seikka ei osoittanut A:n toimineen yrittäjänä.  A:lla ei ollut erillistä työtilaa. A oli tehnyt puhelintulkkausta kotonaan. Keskeinen välttämätön väline oli Oy:n omistama ja hallinnoima applikaatio, josta Oy vastasi. Asiassa ei esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella A:lle työn suorittamisesta aiheutuneiden kulujen olisi voitu arvioida olleen siinä määrin merkittäviä, että ne olisivat synnyttäneet yrittäjätyöhön viittaavan taloudellisen riskin tehtävästä työstä. Sopimukseen sisältyi kirjauksia A:n taloudellisesta seuraamusvastuusta Oy:tä kohtaan Oy:lle oikeudellisen vaatimuksen seurauksena aiheutuvista välittömistä vahingoista sekä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheutetuista vahingoista. Kirjaukset eivät merkinneet, että A olisi tehnyt työtä yrittäjänä eivätkä sellaisenaan osoittaneet, että A:lla olisi ollut toiminnassaan yrittäjän taloudellista riskiä.

Oy:n mukaan A:lle maksettu palkkio on ollut huomattavasti korkeampi kuin työntekijälle maksettava palkkio, koska yrittäjän tulee huolehtia muun muassa yrittäjän eläkevakuutuksesta. Käytettävissä ei ollut tarkempaa selvitystä siitä, millaisia kulueriä palkkion määrässä oli otettu huomioon ja miten. Suorituksen määrän perusteella ei ollut osoitettu A:n toimineen yrittäjänä, etenkään kun palkkion määräytymisperusteet viittasivat enemmän työsuhteeseen kuin yrittäjätyöhön.

A:n mukaan Oy oli tarjonnut hänelle kevytyrittäjäsopimusta. A:n mukaan hän ei ollut itse pyytänyt sopimuksen muuttamista yrittäjäsopimukseksi. Oy:n mukaan A:lle oli neuvoteltu uusi tulkkauspalvelusopimus A:n halutessa siirtyä päivystäväksi tulkiksi. Asiassa ei ollut osoitettu, että A olisi yrittäjänä tarjonnut työpanostaan tai myynyt palvelua Oy:lle. Osapuolet olivat solmineet päivystävän tulkin mallin mukaisen sopimuksen, jonka ehdot viittasivat enemmän työsuhteeseen kuin yrittäjätyöhön.

Se seikka, että A:lla oli mahdollisuus tehdä työtä muillekin työnteettäjille kuin Oy:lle ei merkinnyt, että A on tehnyt työtä yrittäjänä.

A:lle oli maksettu palkkio työstä laskutuspalvelun kautta. A katsoi olevansa työsuhteessa Oy:öön, mutta mainitsi myös olevansa kevytyrittäjä laskutuspalveluyrityksen kautta. Työnsuorittajan nimittäminen kevytyrittäjäksi tai laskutuspalveluyrityksen käyttäminen työstä saadun korvauksen laskuttamiseen tai maksamiseen ei automaattisesti merkitse, että työeläkelakeja sovellettaessa työskentelyä pidettäisiin yrittäjänä tehtynä työnä ja maksettua suoritusta yrittäjälle maksettuna korvauksena. Oy:n ja A:n välisen sopimuksen perusteella A:n työsuoritukset siirtyivät automaattisesti sopimuksessa mainittuun laskutuspalveluyritykseen, jossa Oy:lle muodostui automaattisesti lasku. Selvityksen perusteella A ei ollut itse laskuttanut tekemäänsä työtä, vaan Oy oli oma-aloitteisesti hoitanut säännöllisen kuukausikorvauksen ja tehtyjen työsuoritusten perusteella maksettavan palkkion maksamisen A:lle. Laskutuspalveluyrityksen käyttö vaikutti olleen lähinnä suorituksen maksuun liittyvä, Oy:n määrittelemä tekninen maksujärjestely, jonka perusteella ei ratkaista työeläkevakuuttamista. 

A:lla oli YEL-vakuutus.  Selvitys viittasi siihen, että A oli ottanut YEL-vakuutuksen Oy:lle tehtävää työtä varten. YEL-vakuutus viittaa yrittäjätyöhön. YEL-vakuutus on kuitenkin muodollinen seikka, joka ei muodosta yrittäjäasemaa eikä ratkaise, katsotaanko työnsuorittaja työeläkelakeja sovellettaessa yrittäjäksi.

Työeläkevakuuttamisratkaisu perustuu työeläkelakeihin ja lakisääteisiin kriteereihin ja siihen, mikä työntekosuhteen tosiasiallinen luonne on. Kyseessä on työsuhde, kun kaikki työsopimuslain 1 luvun 1 pykälän mukaiset työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät samanaikaisesti työtä tehtäessä. 

Eläketurvakeskus oli kokonaisarvion perusteella sitä mieltä, että A oli tehnyt työtä työsuhteessa Oy:öön ja A:n työskentelyyn sovelletaan työntekijän eläkelakia (TyEL).

Lainkohdat

Työntekijän eläkelaki (TyEL) 1 §, 2 §, 4 §, 10 § Yrittäjän eläkelaki (YEL) 1 §, 3 §, 4 §, 7 §