Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Ennakkoratkaisupyynnössä oli kyse siitä, voitiinko Team Power Europe EOOD -nimisen työvoiman vuokrausyrityksen (Team Power Europe) työntekijään soveltaa työntekijän lähettämistä koskevia EU:n sosiaaliturva-asetusten artikloita.
Team Power Europe oli Bulgariaan rekisteröity yritys, jonka toimialaa oli työvoiman vuokraus ja työnvälitystoiminnan harjoittaminen. Team Power Europe teki 8.10.2018 Bulgarian kansalaisen kanssa työsopimuksen, jonka nojalla hänet asetettiin Saksaan sijoittautuneen käyttäjäyrityksen palvelukseen. Samana päivänä päivätyssä toimeksiantokirjeessä täsmennettiin, että asianomainen henkilö suorittaisi työnsä viimeksi mainitun yrityksen johdolla ja valvonnassa 15.10.–21.12.2018.
Team Power Europe teki A1-todistushakemuksen Bulgarian sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta työntekijään tämän työskennellessä Saksassa. Bulgarian viranomainen hylkäsi hakemuksen. Team Power Europe valitti päätöksestä ja nosti lopulta kanteen Bulgarian tuomioistuimessa saadakseen hylkäyspäätöksen kumotuksi. Bulgarian tuomioistuin pyysi asiassa ennakkoratkaisua unionin tuomioistuimelta.
Tuomiossa annettujen tietojen perusteella Team Power Europe asetti vuokratyöntekijöitä ainoastaan sellaisten käyttäjäyritysten palvelukseen, jotka olivat sijoittautuneet Bulgarian ulkopuolelle. Ennakkoratkaisukysymys koski sitä, minkä tyyppistä toimintaa työvoiman vuokrausyrityksen on harjoitettava jäsenvaltiossa, johon se on sijoittautunut, jotta yrityksen katsottaisiin harjoittavan tässä jäsenvaltiossa muuta kuin pelkkää sisäiseen hallintoon liittyvää merkittävää toimintaa.
Unionin tuomioistuimen mielestä vuokratyöntekijöiden valintaa ja palvelukseen ottamista koskevia toimintoja ei voitu pitää pelkkään sisäiseen hallintoon liittyvänä toimintana. Unionin tuomioistuin totesi kuitenkin, että sen edellytyksen täyttymiseksi, että työvoiman vuokrausyrityksen katsottaisiin tavallisesti harjoittavan toimintaansa sijoittautumisvaltiossaan asetuksen N:o 883/2004 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, yrityksen on harjoitettava merkittävää osaa vuokratyöntekijöiden palvelukseen asettamista koskevasta toiminnastaan sijoittautumisvaltioonsa sijoittautuneiden ja siellä toimintaansa harjoittavien käyttäjäyritysten hyödyksi.
Tuomioistuin kiinnitti ratkaisussaan huomiota siihen, että lähetettyjä työntekijöitä koskevaa poikkeussääntöä on tarkoitus soveltaa ainoastaan tilanteisiin, joissa työntekijä harjoittaa rajoitetun ajan toimintaansa muussa, kuin työnantajansa sijoittautumisvaltiossa. Lisäksi tuomioistuin toi esiin, että mikäli palvelujen tarjoamisen vapautta käyttäville työvoiman vuokrausyrityksille annettaisiin mahdollisuus hyötyä työntekijöiden lähettämistä koskevasta poikkeussäännöstä, tämä voisi kannustaa työvoiman vuokrausyrityksiä valitsemaan sijoittautumisjäsenvaltionsa kyseisen jäsenvaltion sosiaaliturvalainsäädännön mukaan, mikä taas voisi johtaa kilpailun vääristymiin suhteessa niihin yrityksiin, jotka palkkaavat suoraan työntekijänsä, jotka kuuluvat työskentelyjäsenvaltionsa sosiaaliturvajärjestelmään.
Lainkohdat
Asetus 883/2004 12 artiklan 1 kohta, asetus 987/2009 14 artiklan 2 kohta