Polkupyöräruokalähetin työtä tehnyt A oli työsuhteessa alustayritykseen

Tiivistelmä päätöksen sisällöstä

Henkilö A pyysi Eläketurvakeskukselta (ETK) päätöstä siitä, mitä työeläkelakia on sovellettava hänen alustayritys Oy:lle (Yhtiö) vuonna 2020 tekemäänsä polkupyöräruokalähetin työhön. Kyse oli siitä, onko A toiminut yrittäjänä, jolloin hän vastaa itse yrittäjän eläkelain mukaisesta työeläketurvastaan vai onko A työskennellyt työsuhteessa Yhtiöön, jolloin Yhtiön tulee järjestää A:lle työntekijän eläkelain mukainen työeläketurva. A katsoi olleensa työsuhteessa Yhtiöön. Yhtiön mukaan A oli toiminut itsenäisenä ammatinharjoittajana, yrittäjänä. Osapuolten antamat tiedot työskentelyn ehdoista ja olosuhteista olivat osin ristiriitaiset.

Kyse oli alustayrityksen teettämästä ruokalähettityöstä ja alustavälitteisestä ruoankuljetuksesta. Alustataloustyönsuorittajan, kuten muidenkin työnsuorittajien, työeläkevakuuttaminen perustuu työeläkelainsäädäntöön. Työntekijän eläkelain mukaan työsuhteella tarkoitetaan työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaiseen työsopimukseen perustuvaa työsuhdetta. Työsopimuslain mukaan työsopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jossa toinen sopimuspuoli, työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana, sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään toiselle sopijapuolelle, työnantajalle, työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Yrittäjän eläkelain mukaan yrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa. 

A oli luonnollisena henkilönä tehnyt Yhtiön kanssa kirjallisen sopimuksen. Selvityksen mukaan A oli sitoutunut tekemään henkilökohtaisesti polkupyöräruokalähetin työtä Yhtiölle ja tehnyt työtä itse. Sijaisen käyttö väliaikaisesti oli mahdollista Yhtiön suostumuksella.

Yhtiö katsoi, ettei sillä ole ollut työoikeudellista direktio-oikeutta A:n työskentelyyn muun muassa sillä perusteella, että Yhtiöllä ei ole ollut oikeutta määrätä, miten paljon ruokalähetti työskentelee vai työskenteleekö ollenkaan. Yhtiön mukaan se ei valvo ruokalähettien työtä eikä tehtäviin käytettyä aikaa, kaikki tapahtuu algoritmin kautta. Yhtiö ei katsonut antaneensa määräyksiä työn suorittamisesta. Yhtiön mukaan se seuraa järjestelmässä vain tilauksen kuljetusta.

Selvityksen mukaan A on voinut itse päättää, milloin hän on ollut käytettävissä hoitamaan ruokakuljetuksia ja ottaako hän tarjotun tehtävän vastaan. Työlle ei ollut sovittu vähimmäismäärää. Ruokatoimitusten määrään, sijaintiin ja ajankohtaan ovat vaikuttaneet Yhtiön alustaa käyttävät asiakkaat ja alustan yhteistyökumppaneina olevien ravintoloiden aikataulut.  Yhtiö on liiketoimintansa puitteissa hankkinut ja tarjonnut A:lle kuljetustehtävät. Yhtiön määrittelemät ns. kuljetusikkunat ovat määränneet, milloin, missä ja minä aikana A on voinut tehdä työtä, ja algoritmi on voinut vaikuttaa siihen, miten A:lle on tullut kuljetustoimeksiantoja tarjolle. Selvityksen mukaan A:n on tullut lähtökohtaisesti sopia etukäteen viikoittain kuljetustehtävistä ja aikatauluista Yhtiön kanssa. A:n on tullut suorittaa vastaanottamansa ruokakuljetustehtävä määrättynä aikana ja määrätyssä paikassa. Yhtiön alustan määrittämät kuljetusaikatauluarviot ovat määritelleet A:n vastaanottamille kuljetustehtäville aikataulutavoitteet. Kuljetusreitin valintaan A on voinut vaikuttaa kuljetustehtävän puitteissa. Kuljetustehtävän hallinnointi (tehtävän tarjoaminen, vastaanottaminen, tilauksen toimitus) on tapahtunut alustan kautta. Yhtiö on seurannut järjestelmän kautta ruokatilausten toimittamista. ETK katsoi, että Yhtiö on alustan kautta ohjannut ja seurannut A:n työsuoritusta. ETK katsoi, että A on tehnyt polkupyöräruokalähetin työtä Yhtiölle sen johdon ja valvonnan alaisena. Se, että Yhtiö on käyttänyt työn (ruokalähetysten toimittamisen) ohjaukseen ja valvontaan digitaalista alustaa ei ollut ratkaisevaa. Yhtiön digitaalinen alusta ja sen toimintaa ohjaava algoritmi ovat olennainen osa Yhtiön toimintaa. Yhtiö hallinnoi alustaa ja algoritmia. Yhtiöllä on ollut oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa A:n työnteon aikaan, paikkaan ja tapaan silloin, kun A on ottanut työtehtävän vastaan sekä valvoa, että A toimii työssään annettujen ohjeiden mukaan. Yhtiöllä on ollut myös henkilö, joka käytännössä on voinut ohjeistaa ja valvoa A:n työsuoritusta.

Yhtiö on maksanut A:lle rahapalkkion, jonka määräytymisperusteet Yhtiö on määritellyt. Palkkio on maksettu suoritetuista ruokakuljetuksista ja palkkion suuruus on perustunut kiinteään tuntihinnoitteluun ja kuljetuskohtaiseen erään. Se, että A on voinut Yhtiön tarjoamien kuljetusikkunoiden puitteissa vaikuttaa vastaanottamiensa kuljetustehtävien, ja tätä kautta ansion määrään, ei merkinnyt, että A olisi tehnyt työtä työeläkelaeissa tarkoitettuna itsenäisenä yrittäjänä omalla yrittäjän riskillään. A on saanut palkkion Yhtiön tarjoamien kuljetusikkunoiden puitteissa valitsemistaan ja suorittamistaan kuljetuksista. Suoriteperustetyyppinen palkan määräytyminen on työsuhteessa mahdollinen. A:lla ei esitetty olleen velvoitetta omalla kustannuksellaan korjata tai hyvittää virheellistä tai puutteellista työsuoritustaan. Selvityksen mukaan Yhtiö on vastannut virheellisistä kuljetuksista asiakkaaseen päin. A:lla ei osoitettu olleen työssään yrittäjälle tyypillistä taloudellista riskiä.

A:lla on ollut vastuu kulkuvälineen ja puhelimen hankinnasta, niihin liittyvistä ja muista toiminnan kuluista. A on käyttänyt työhön omaa polkupyörää ja matkapuhelinta. Yhtiö ei ole korvannut A:lle omien työvälineiden käyttöön liittyviä kuluja. Omien työvälineiden käyttö korvauksetta työssä ei ole työsuhteessa tavanomainen järjestely, mutta tämä seikka ei sellaisenaan osoittanut A:n toimineen yrittäjänä. Selvitystä ei ollut A:lle aiheutuneiden kulujen määrästä tai siitä, onko A hankkinut pyörän ja puhelimen tätä työskentelyä varten tai käyttänyt niitä muuhunkin kuin ruokalähettityöhön. Asiassa ei ollut sellaista selvitystä, jonka perusteella A:lle aiheutuneiden kulujen olisi voitu arvioida olleen siinä määrin merkittäviä, että ne olisivat synnyttäneet A:lle taloudellisen riskin tehtävästä työstä. Yhtiö oli antanut työhön korvauksetta lämpölaukun, jota voidaan pitää ruokalähetysten kuljettamiseen liittyvänä oleellisena työvälineenä. A:lle työstä maksettu palkkio ei vaikuttanut olleen suuruudeltaan sellainen, että siinä olisi voitu katsoa otetun huomioon esimerkiksi yrittäjän työeläkevakuutusmaksun ja toimintaan liittyvien kulujen osuus.

A:n mahdollisuus tehdä työtä muille työnteettäjille ei merkinnyt, että A olisi tehnyt työtä yrittäjänä. Esille ei tullut seikkoja, joiden perusteella A:n olisi voitu päätellä yrittäjänä tarjonneen työpanostaan tai myyneen palveluaan ruokakuljetustehtäviin Yhtiölle.

ETK:n päätöksen mukaan A on vuonna 2020 tehnyt polkupyöräruokalähetin työtä alustayritykselle (Yhtiö) työsuhteessa ja työskentelyyn sovelletaan työntekijän eläkelakia, joten Yhtiön tulee järjestää A:lle työntekijän eläkelain mukainen työeläketurva.

ETK:n päätös koskee päätöksessä mainittuja asianosaisia. Päätös on tehty kyseisessä tapauksessa käytettävissä olevien tietojen perusteella. Päätös ei merkitse, että alustavälitteistä ruoankuljetustyötä tekeviä ruokalähettejä pidettäisiin työeläkelakeja sovellettaessa kaikissa tilanteissa työsuhteessa olevina työntekijöinä. Työeläkevakuuttamisratkaisu perustuu työeläkelainsäädäntöön. 

Lainkohdat

Työntekijän eläkelaki (TyEL) 1 §, 2 §, 4 §, 10 § Yrittäjän eläkelaki (YEL) 1 § 3 §, 4 §, 7 §

Lisää tietoa aiheesta

Päätös ei ole lainvoimainen.