Tulkki työsuhteessa tulkkauspalveluja tarjonneeseen Oy:öön

Tiivistelmä päätöksen sisällöstä

Eläkelaitos pyysi Eläketurvakeskuksen ratkaisua siitä, mitä työeläkelakia on sovellettava tulkki A:n työskentelyyn tulkkauspalveluja tarjonneelle B Oy:lle. Kyse oli siitä, onko A toiminut yrittäjänä, jolloin hän vastaa itse työeläketurvastaan vai onko A työskennellyt työsuhteessa B Oy:öön, jolloin työnantajan tulee järjestää A:lle työeläketurva. Asiassa saatiin selvitystä pääosin A:lta.

A:n ja B Oy:n välillä oli solmittu työtä koskeva kirjallinen sopimus, jonka oli nimetty työsopimukseksi. Sopimuksen mukaan A sitoutui tekemään työtä B Oy:n johdon ja valvonnan alaisena. Tämä viittasi työsuhteessa tehtävään työhön. Myös sopimuksen palkan määräytymistä koskevat ehdot (tuntipalkka, lomakorvaus) viittasivat työsuhteessa tehtävään työhön.

A:n selvitys työskentelyn tosiasiallisesta luonteesta tuki tehdyn sopimuksen ja muiden asiassa esitettyjen asiakirjojen perusteella tehtävää päätelmää siitä, että kyseessä oli B Oy:n johdon ja valvonnan alaisena työsuhteessa tehty työ. A:n mukaan B Oy määräsi A:n työtehtävät sekä ohjasi ja valvoi työn suorittamista. Kun B Oy myi asiakkaalleen tulkkauspalvelun ja siihen liittyen sopi A:n kanssa, että A toimi tulkkina tulkattavalle B Oy:n asiakkaalle, B Oy hankki A:lle työtilaisuuden. Varsinaisen tulkkaustilanteen ajankohta ja paikka oli B Oy:n asiakkaan päätettävissä. A ei voinut B Oy:lle työtä tehdessään itse valita asiakkaitaan eikä itsenäisesti päättää milloin hän työnsä tekee. Tulkkauspalvelun asiakkaalleen myydessään ja A:lle työtilaisuuden järjestäessään B Oy tosiasiallisesti määräsi, minä ajankohtana ja pääsääntöisesti missä A:n oli oltava tulkkaamassa. A:n mukaan hän sai suoritettavan tulkkauskeikan sisältöön liittyviä ohjeita B Oy:ltä ja A antoi tietoja työskentelystään myös tulkkauskeikan jälkeen B Oy:lle. Mahdollinen palaute siitä, miten A tulkkaustyönsä suoritti, tuli asiakkaalta B Oy:lle. Lisäksi A oli osallistunut B Oy:n tulkeille järjestämään koulutukseen. Eläketurvakeskuksen näkemyksen mukaan edellä esitetty viittasi siihen, että B Oy:llä oli työsuhteessa tarkoitetuin tavoin oikeus johtaa ja valvoa A:n työtä.

Saadun selvityksen perusteella Eläketurvakeskus katsoi myös, että A:n työskentelyssä B Oy:lle ei ollut kyse yrittäjänä toteutetuista toimeksiannoista. B Oy:n A:lle osoittamat tulkkausasiakkaat olivat B Oy:n asiakkuuksia ja taloudellinen hyöty A:n työstä tuli työsuhteessa tarkoitetuin tavoin B Oy:n hyväksi. A:lla ei osoitettu olleen työssään yrittäjälle tyypillistä taloudellista riskiä tekemistään tulkkauskeikoista. A:lla ei osoitettu olleen riskiä ansion vähenemisestä esimerkiksi sen vuoksi, että hän olisi omalla kustannuksellaan ollut velvollinen korjaamaan virheellistä tai puutteellista työsuoritustaan, mikä vastuu yrittäjän toteuttamiin toimeksiantoihin usein liittyy.

A:n työtä koskevan sopimuksen mukaan palkkio työstä oli sovittu maksettavaksi A:n laskutuksen perusteella. A ei kuitenkaan laskuttanut B Oy:tä tälle tekemästään työstä. B Oy maksoi A:lle palkan tehtyjen työtuntien perusteella, jotka A ilmoitti B Oy:lle tulkkaustositteella. Kiinteän tuntipalkan lisäksi A sai ilta- ja viikonloppulisät sekä korvaukset matkakuluista. Kiinteään tuntipalkkaan perustuva palkkaus lisineen viittasi siihen, että kyseessä oli työsuhteen perusteella tehdystä työstä maksettu palkka eikä yrittäjälle yrittäjätyöstä tai toimeksiannon toteuttamisesta maksettu korvaus. Lisäksi A:lle oli maksettu B Oy:ltä saamatta jääneitä palkkoja palkkaturvana.

Eläketurvakeskus oli kokonaisarvion perusteella sitä mieltä, että A työskenteli B Oy:n johdon ja valvonnan alaisena työsuhteessa olevana työntekijänä, jonka työskentely kuului työntekijän eläkelakia (TyEL) soveltamisalaan.

Lainkohdat

TyEL 1 §, 2 §, 4 §, 10 § YEL 1 §, 3 §, 4 §, 7 §