Sovellettava lainsäädäntö - siirtymäsäännös

Tiivistelmä päätöksen sisällöstä

V oli toiminut ennen asetuksen 883/2004 voimaantuloa 1.5.2010 itsenäisenä ammatinharjoittajana Belgiassa sekä työntekijänä Luxemburgissa. Kyse oli siten asetuksen 1408/71  14 artikla c-kohdan b-alakohdan mukaisesta tilanteesta, jossa V oli vakuutettu sekä Belgiassa että Luxemburgissa (Belgialla liitemääräys). V ei kuitenkaan ollut maksanut sosiaalivakuutusmaksuja Belgiaan, vaan ainoastaan Luxemburgiin. Belgia tahtoi vakuutusmaksut myös Belgiaan. Nyt kyse oli siitä, miltä ajalta maksut tulisi maksaa Belgiaan, maksuja perittiin vuosilta 2007-2013. V väitti, ettei niitä voitaisi periä enää 1.5.2010 alkaen, jolloin uusi asetus tuli voimaan. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tahtoi selvittää, olisiko V:n pitänyt tehdä pyyntö uuden asetuksen soveltamiseksi (artikla 87 kohta 8), jotta häneen soveltuisi vain Luxemburgin lainsäädäntö.

Kysymyksenä oli, onko asetuksen 883/2004 87 artiklan 8 kohtaa tulkittava siten, että henkilön, joka asetuksen soveltamisen alkamispäivänä teki palkkatyötä yhdessä jäsenvaltiossa ja toimi itsenäisenä ammatinharjoittajana toisessa jäsenvaltiossa ja joka kuului siten samanaikaisesti näiden kahden jäsenvaltion sosiaaliturvalainsäädännön piiriin asetuksen 1408/71 II osaston nojalla, oli, jotta häneen sovellettaisiin asetuksen 883/2004 nojalla sovellettavaa lainsäädäntöä, esitettävä tätä koskeva nimenomainen pyyntö.

Tuomioistuin päätyi siihen, että ei ole esitettävä pyyntöä, sillä 87 artiklan 8 kohdan tarkoituksena on välttää monet sovellettavaa lainsäädäntöä koskevat muutokset asetuksen 883/2004 noudattamiseen siirryttäessä sekä mahdollistaa asianomaiselle henkilölle ”pehmeä lasku” sovellettavan lainsäädännön osalta, mikäli asetuksen 1408/71 nojalla sovellettava lainsäädäntö eroaisi merkittävästi asetuksen 883/2004 säännösten nojalla sovellettavasta lainsäädännöstä. Unionin lainsäätäjä halusi siirtymäsäännöksen avulla taata työntekijöille tarvittavan sopeutumisajan erityisesti, jotta he voivat perehtyä heille uuteen toisen jäsenvaltion lainsäädäntöön.

Tilanteessa, jossa henkilöön sovellettiin asetuksen 1408/71 voimassaoloaikana samanaikaisesti kahden jäsenvaltion lainsäädäntöä, asetuksen 883/2004 soveltaminen ei johda siihen, että työntekijään sovelletaan toisen jäsenvaltion lainsäädäntöä, joka olisi siis uusi, vaan hänen tilanteensa muuttuu ainoastaan sen vuoksi, että häneen ei enää sovelleta toisen näistä jäsenvaltioista lainsäädäntöä, jota häneen sovellettiin tähän asti.

Alkuperäinen tuomio

Lainkohdat

Asetus 883/2004 87 artikla 8 kohta Asetus 1408/71 14 c artiklan b alakohta