kuntoutusrahan määrä, EU-säännösten soveltaminen

Tiivistelmä päätöksen sisällöstä

TELK hylkäsi A:n kuntoutusrahaa koskevan valituksen. A vaati, että kuntoutusrahaa laskettaessa otetaan huomioon hänen yli 15 vuotta kestänyt työuransa yritys X:n palveluksessa.

Valituksenalaisessa päätöksessä A:n kuntoutusrahan perusteena on muun muassa hänen työsuhteensa yritys X:n palveluksessa 1.6.2000–16.8.2001, mikä vastaa ansaintarekisterin tietoja.

A on 17.6.2015 päiväämässään ulkomailla asumista ja työntekoa koskevassa U-liitteessä ilmoittanut työskennelleensä yritys X:lle Ruotsissa 10.3.1986–31.12.2000. Kyseistä työskentelyä ei ole vakuutettu Suomessa.

EU:n sosiaaliturva-asetuksessa 883/2004 sosiaaliturvajärjestelmienyhteensovittamisesta (perusasetus) ja sen täytäntöönpanomenettelystä annetussa asetuksessa 987/2009 (täytäntöönpanoasetus) ei ole kuntoutusta koskevia erityisiä säännöksiä. Työeläkelakien mukaan kuntoutuksen ja kuntoutusrahan saamisen edellytyksenä ei ole työntekijän työkyvyttömyys. Työntekijän eläkelain 28 §:ssä on säädetty, että työntekijälle maksetaan kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle työntekijälle kuntoutusrahan sijasta kuntoutuskorotusta. Kuntoutusetuudet voidaan rinnastaa perusasetuksen jaottelussa III osaston 1 luvun rahaetuustyyppisiin sairaus- sekä ja äitiys- ja isyysetuuksiin. Koska kuntoutusraha ei ole eläke-etuus, siihen ei sovelleta työkyvyttömyyseläkkeen kaltaista EU-laskentaa. Kuntoutusraha määrätään siten kansallisen lainsäädännön perusteella. Edellä mainituin perustein A:n kuntoutusraha on oikein määrätty.

TELK:n päätös on lainvoimainen.

Lainkohdat

Työntekijän eläkelaki 1 § ja 28 §