Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
TELK kumosi eläkelaitoksen päätöksen sen puutteellisten perustelujen johdosta ja palautti asian eläkelaitokselle uudelleen käsiteltäväksi.
Valituksenalaisella päätöksellä eläkelaitos myönsi A:lle työkyvyttömyyseläke kuntoutustukena lokakuussa 2012 alkaneen työkyvyttömyyden perusteella 30.4.2015 saakka ja hylkäsi työkyvyttömyyseläkkeen 30.4.2015 jälkeen.
Hallintolain (HL) 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.
Työntekijäin eläkelain (TyEL) 105 a §:n mukaan eläkelaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä HL 45 §:ssä säädetään. Jos eläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.
Viimeksi mainittua lainkohtaa koskevan hallituksen esityksen (HE 109/2014vp) mukaan sosiaalivakuutusasioihin sisältyy erityispiirteitä, joiden vuoksi päätösten perusteleminen on erityisen tärkeää. Sosiaalivakuutusratkaisut liittyvät usein hakijan toimeentuloon ja terveyteen ja ovat siten hakijan kannalta hyvin henkilökohtaisia ja merkittäviä. Jos hakijan hakemus hänen toimeentulonsa kannalta merkittävään etuuteen hylätään, on hänellä suuri intressi saada kattavat perustelut sille, miksi etuutta ei ole myönnetty. Päätöksessä tulisi perustella riittävän asiallisesti, selkeästi ja ymmärrettävästi, miksi hylkäävään ratkaisuun on päädytty. Jos lääketieteellinen arviointi osaltaan vaikuttaa etuusasiaa koskevaan ratkaisuun, tulisi asian ratkaisuun vaikuttaneiden keskeisten lääketieteellisten seikkojen ja niiden pohjalta tehtyjen johtopäätösten ilmetä päätöksen perusteluista.
Hallituksen esityksessä todetaan edelleen, että etuutta tai korvausta ei yleensä myönnetä pelkän diagnoosin perusteella, vaan esimerkiksi hakijan toimintakykyä arvioidaan kokonaisuutena. Kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon muitakin kuin lääketieteellisiä seikkoja. Kun päätöksen tekeminen edellyttää eri seikkojen punnintaa ja kokonaisarviointia, päätöksen perustelujen merkitys korostuu. Perusteluissa tulisi pystyä kuvaamaan, millaisen arvioinnin kautta tiettyyn ratkaisuun on päädytty. Riittävien perusteluiden avulla etuudenhakija voi arvioida, onko hänen syytä hakea päätökseen muutosta. Hallituksen esityksen mukaan perusteluilla tehostetaan pyrkimystä oikeellisuuteen ja niillä edistetään luottamusta tasapuolisuuteen ja puolueettomuuteen. Riittävien ja ymmärrettävien perustelujen merkitys korostuu silloin, kun asiassa annetaan hylkäävä etuuspäätös. Päätöksen perusteluihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota silloin, kun eläkelaitos poikkeaa hoitavan lääkärin arviosta. Jos korvaus evätään niukoin perusteluin, etuudenhakijalle voi syntyä käsitys siitä, ettei kaikkea hänen ja hoitavan lääkärin toimittamaa terveydentilatietoa ole otettu riittävällä tavalla huomioon etuusasiaa ratkaistaessa.
Eläkelaitos on valituksenalaisella päätöksellään työeläkelakien nojalla myöntänyt A:lle täyden kuntoutustuen lokakuussa 2012 alkaneen työkyvyttömyyden perusteella 30.4.2015 saakka. Tämän jälkeisen ajan osalta hakemus on hylätty, koska todettujen oireitten ja sairauslöydösten perusteella A:n toimintakyvyn ei enää voida arvioida alentuneen 30.4.2015 jälkeen kuntoutustukeen oikeuttavalla tavalla. Päätöksessä on todettu, että A:lla on kuvattu alakuloisuutta, mutta ei enää muita vakavan masennuksen oireita. Lisäksi hänellä on ärtyvän suolen oireyhtymä.