Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Lentoemäntänä toiminut X työskenteli pohjoismaiselle lentoyhtiö B:lle ajalla 4.3.2009 – 20.2.2011. X oli tehnyt sopimuksen työskentelystä lentohenkilökuntaa vuokraavan A Ltd:n kanssa, joka sijaitsee alueella, jossa ei sovelleta kansainvälisiä sosiaaliturvasopimuksia tai EU:n sosiaaliturvaa koskevia säännöksiä. A Ltd oli siirtänyt X:n lentoyhtiö B:n käyttöön. X oli kirjoilla ja asui Suomessa, josta käsin hän lensi Kana-riasaarille ja Välimeren alueelle.
Lentoemäntä X:n antama selvitys
X:n antaman selvityksen mukaan hänellä oli velvollisuus tehdä lentoyhtiö B:n lentoja Välimeren kohteisiin ja Kanariansaarille sovitusti lentoyhtiö B:n tekemän työvuorolistan ja toimintatavan mukaisesti. Työvuorolista sisälsi kerallaan yhden kuukauden lennot. Lentoyhtiö B:n kotiasema (homebase) oli Helsinki-Vantaalla. Suuri osa lennoista lennettiin kuitenkin muilta Suomen lentokentiltä, joihin siirryttiin jo edelli-senä päivänä viimeistään kuuden aikaan illalla, koska lepoaika piti tulla täyteen ennen seuraavan aamun työlentoa. Siirtyminen tapahtui lentäen, junalla tai taksilla. Siirtyminen luettiin työaikaan. Lentoyhtiö B varasi ja maksoi kaikki siirtymisiin liittyvät majoitukset ja kuljetukset.
Kun lento päättyi maakuntiin (muualle kuin Helsinki-Vantaan lentokentälle), työaika jatkui joko lennolla kotiin tai siirtymisellä paikalliseen hotelliin ja seuraavana päivänä lennolla kotiin. Työpäivien pituus ja siihen liittyvä matkustaminen vaihtelivat paljon, pisimmillään työpäivä kesti noin 20 tuntia. Varsinaisia vapaapäiviä oli noin kahdeksan kuukaudessa. Maakuntalennot käsittivät 60 prosenttia lennoista ja 80 prosenttia työajasta. Lentoja oli noin 7 – 12 kuukaudessa, jonka lisäksi tulivat siirrot, matkustamiset ja varallaolo. Kanariansaarille lennettäessä lentoemäntä X yöpyi kohteessa ja Välimeren lennot tehtiin edestakaisina lentoina.
Koneessa oli joka kerta esimies, purseri/senior cabin crew, joka ohjasi työtä matkustamossa. Koneen kapteeni ja purseri vastasivat siitä, mitä työpäivän aikana tapahtui. Lentoemäntä X:n sairastuessa, hän ilmoitti siitä lentoyhtiö B:lle, joka kutsui päivystävän varahenkilön lennolle X:n sijaan. Työvuoroihin sisältyi varallaoloa eli päivystystä noin 10–20 prosenttia työajasta.
Lentoemäntä X:n antaman selvityksen mukaan lentohenkilökuntaa vuokraava A Ltd maksoi korvauksen työskentelystä kuukausittain. Palkka muodostui kiinteästä kuukausipalkasta ja konemyynnin myyntiprovisiosta. Lentoajan ylitettyä 50 tuntia kuussa, maksettiin ylimenevistä tunneista lisäkorvaus.
Lentohenkilökuntaa vuokraavan A Ltd:n antama selvitys
A Ltd:n antaman selvityksen mukaan lentoemäntä X oli tarjonnut palveluksia lentokoneen matkustamon miehistön jäsenenä A Ltd:n asiakkaille. Tehtyyn sopimukseen perustuen lentoemäntä X oli esittänyt A Ltd:lle laskun ja työaikalistan tekemästään työstään. Selvityksessä on ollut tiedot siitä, missä ja milloin työ on tehty. Lentoemäntä X:lle oli maksettu korvaus vain niiltä päiviltä, joina hän on tarjonnut palveluksiaan.
A Ltd:n näkemyksen mukaan lentoemäntä X:lla ei ollut työsuhdetta A Ltd:n kanssa vaan lentoemäntä X tarjosi palvelujaan oman ammattitaitonsa perusteella matkustamon miehistön jäsenenä.
Työskentelystä tehty sopimus
Työskentelystä oli tehty Contractor’s agreement -niminen sopimus lentohenkilökuntaa vuokraavan A Ltd:n (Company) ja lentoemäntä X:n (Contractor) välillä. International Airport Base oli sopimuksen peru