Eläkevakuutus – Apurahansaaja – Työtulo

Asianumero
6299/2011
Päätöksen antaja
VakO
Päätöksen antopäivä
23.5.2012
Asiakirjan laji
Päätös

Tiivistelmä päätöksen sisällöstä

Apurahansaajan eläkevakuutuksen vuotuista työtuloa vahvistettaessa voidaan ottaa huomioon apurahan myöntäjän ilmoitus vakuutettavan työtulon vähimmäismäärästä.

Esitiedot

A:lle oli myönnetty maatalousyrittäjän eläkelain mukainen apurahansaajan eläkevakuutus ajalle 1.9.2010 – 31.8.2011 ulkomailla tapahtuvaa väitöskirjatyötä varten. Apurahatyöskentelyn perusteella määritetyksi vuotuiseksi työtuloksi katsottiin 18 321,69 euroa vuoden 2011 palkkakertoimen tasossa. Työtuloa määriteltäessä A:n saamasta 21 000 euron apurahasta vähennettiin kuluja 3 000 euroa. Apurahan määrästä vähennettyjen kulujen osuus poikkesi A:n hakemuksesta. Apurahan myöntäjän maatalousyrittäjän eläkelain 141 b §:n mukaisen ilmoituksen mukaan apuraha on tarkoitettu työskentelyyn, joten sitä ei voitu kokonaisuudessaan lukea kuluksi. Apurahan myöntäjä oli vuoden 2010 apurahojen osalta määritellyt kuluosuuden, jonka mukaan apurahasta on käytettävä vähintään 1 500 euroa kuukaudessa työskentelyyn.

A haki päätökseen muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta ja vaati, että hänen vuotuista työtuloaan laskettaessa ulkomailla suoritettavien opintojen suorat opintokulut otetaan huomioon kuluvähennyksenä kokonaisuudessaan hakemuksen mukaisesti. A vetosi muun muassa siihen, että apurahan myöntöpäätöksessä ei ole mainintaa kuluosuutta koskevasta rajoitteesta, vaan se on mainittu ainoastaan vakuutuspäätöksen liitteenä olleessa apurahan myöntäjän kirjelmässä ”Ohjeita apurahansaajille”. Lisäksi A huomautti, että eläkelaitos antoi päätöksensä vasta 7.2.2011 jo 3.3.2010 jätettyyn vakuutushakemukseen.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi A:n valituksen.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut

Maatalousyrittäjän eläkelain 21 a §:n mukaan maatalousyrittäjien eläkelaitos vahvistaa apurahansaajalle vuotuisen työtulon. Jos apurahan myöntöpäätöksestä tai 141 b §:n mukaisesta ilmoituksesta ilmenee, että osa apurahasta on myönnetty apurahalla työskentelystä aiheutuvien materiaali- ja muiden kulujen korvaamiseen, apurahansaajan on esitettävä Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle laskelma kuluja vastaavasta osuudesta. Ennen vuotuisen työtulon vahvistamista eläkelaitoksen arvioima kuluja vastaava osuus vähennetään myönnetystä apurahasta.

Maatalousyrittäjän eläkelain 141 b §:n mukaan apurahan myöntäjän on kirjallisesti ilmoitettava Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle, kun se on myöntänyt apurahansaajalle vähintään neljän kuukauden työskentelyajalle apurahan, joka on vähintään 917,36 euroa (vuoden 2004 tasossa). Edellä tarkoitetussa ilmoituksessa on mainittava apurahansaajan nimi, henkilötunnus, myönnetyn apurahan määrä ja käyttötarkoitus sekä se, sisältyykö apurahaan myös 21 a §:ssä tarkoitettuja kuluja.

A:lle on 16.2.2010 myönnetty 21 000 euroa toisen vuoden apurahaa väitöskirjatyön tekemiseen ulkomailla. A on vakuutushakemuksessa ilmoittanut kulujen (lukukausimaksu oppilaitoksessa) olevan 22 207,56 euroa. Apurahan myöntäjän apurahailmoituksessa on ilmoitettu apurahan olevan tarkoitettu yhden vuoden työskentelyyn ja sisältävän kuluja. Apurahapäätöksessä apurahan on niin ikään ilmoitettu olevan tarkoitettu 12 kuukauden työskentelyyn ja mahdollisiin kuluihin.

Apurahan myöntäjän yleisissä ohjeissa vuonna 2010 haettaville apurahoille on kerrottu, että työskentelyn osuudeksi vakuutusta haettaessa on ilmoitettava vähintään 1 500 euroa kuukaudessa. Näin on todettu myös apurahan myöntäjän 20.5.2010 antamassa lausunnossa. Eläkelaitos on tiedustellut apurahan myöntäjältä, koskeeko tämä lausunto myös A:ta. Apurahan myöntäjä on tähän kyselyyn vastannut, että A on hakenut kolmivuotisen työskentelyapurahan muuttamista kuluapurahaksi, mutta hakemus on hylätty. Näin ollen A:ta koskevat apurahan myöntäjän yleiset työskentelyapurahasäännöt.

Maatalousyrittäjän eläkelaissa lähtökohtana on, että apurahatyöskentely vakuutetaan niin, että siitä kertyy muun työn tapaan ansiosidonnaista eläketurvaa. Tämä periaate käy ilmi myös lain esitöistä. Lähtökohtana on edelleen, että työskentelyä varten saatu apuraha vakuutetaan apurahan myöntäjän ilmoituksen mukaisesti. Apurahan myöntäjä on ilmoittanut, että vuoden työskentelyyn tarkoitetusta 21 000 euron apurahasta on työskentelyn osuutta vähintään 1 500 euroa kuukaudessa. Näin ollen vakuutus on eläkelaitoksessa oikein vahvistettu. Se, että kyseessä on toisen vuoden apuraha, ei estä eläkelaitosta täsmentämästä apurahaa ja sen vakuuttamista koskevia sääntöjä siitä, mitä ne ovat ensimmäisen vuoden apurahaa myönnettäessä olleet.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati vähennettäväksi ilmoitettujen kulujen hyväksymistä alkuperäisen, eläkelaitokselle tehdyn esityksen mukaisesti.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin.

Vakuutusoikeuden perustelut

Vakuutusoikeus hyväksyy työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut. Vakuutusoikeus katsoo, että Maatalousyrittäjien eläkelaitos on voinut A:n eläkevakuutuksen perusteena olevaa vuotuista työtuloa määrittäessään ottaa huomioon apurahan myöntäjän ilmoituksen vakuutettavan työtulon vähimmäismäärästä. Vakuutushakemuksen jättämisajankohdalla tai sillä seikalla, että apurahan myöntöpäätöksessä ei ole ilmoitettu työskentelyn osuutta apurahan määrästä, ei voida katsoa olevan merkitystä A:n työtulon oikeellisuutta arvioitaessa.

Lainkohdat
Maatalousyrittäjän eläkelaki 21 a § 1 ja 2 mom. sekä 141 b § 1 ja 2 mom.

Osasto
2

Asian aikaisemmat vaiheet:
ETK40365
TELK/1305/3099/2011