Esteellisyys

Tiivistelmä päätöksen sisällöstä

Vakuutusoikeus oli kumonnut työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen ja palauttanut asian sille esteettömässä kokoonpanossa viivytyksettä uudelleen käsiteltäväksi. Asia käsiteltiin uudelleen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa. A valitti työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksestä vakuutusoikeuteen ja totesi muun muassa, että hänen asiansa käsittelyyn työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa on osallistunut sama jäsen kahdesti, ja että näin ollen jäsen on ollut esteellinen. Vakuutusoikeus katsoi, ettei kyseinen jäsen ollut ollut esteellinen käsittelemään A:n asiaa ja ettei työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätös ollut syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Esitiedot

A oli hakenut työkyvyttömyyseläkettä eläkelaitokselta, joka hylkäsi A:n hakemuksen. A haki muutosta eläkelaitoksen ratkaisuun työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta, joka hylkäsi A:n valituksen 25.1.2007 antamallaan päätöksellä.

A:n haettua muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen vakuutusoikeudelta, vakuutusoikeus kumosi 19.12.2007 antamallaan päätöksellä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan 25.1.2007 antaman päätöksen lääkärijäsenen esteellisyyden vuoksi ja palautti asian sille esteettömässä kokoonpanossa viivytyksettä uudelleen käsiteltäväksi.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi A:n valituksen katsoen, ettei hänen työkykynsä ollut alentunut työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavasti.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä. Lisäksi A totesi, että yksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenistä on osallistunut kahdesti hänen asiansa käsittelyyn ja näin ollen kyseinen henkilö on ollut esteellinen.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Väite työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenen esteellisyydestä hylättiin.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin.

Vakuutusoikeuden perustelut

Käsittelyratkaisu

Hallintolainkäyttölain 76 §:n 1 momentin mukaan valitusasiaa käsittelevän henkilön esteellisyydestä sekä esteellisyysväitteen esittämisestä ja käsittelystä on soveltuvin osin voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun syyn vuoksi.

Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä puolueettomuusvaatimuksen on katsottu merkitsevän ensiksikin subjektiivista puolueettomuutta, joka tarkoittaa sitä, ettei tuomarilla ole tosiasiallisesti ennakkokäsitystä asiasta tai halua edistää toisen osapuolen etuja, ja toiseksi objektiivista puolueettomuutta, joka tarkoittaa sitä, että objektiivisesti arvioiden ei synny oikeutettua epäilyä tuomioistuimen puolueettomuudesta.

Oikeudenkäymiskaaren tuomarin esteellisyyttä koskevan lakimuutoksen esitöissä (HE 78/2000) ennakkoasenteen osalta on todettu muun muassa seuraavaa: Perusteltu epäily ennakkoasenteesta voi syntyä siitä, että tuomari on osallistunut samassa tuomioistuimessa aikaisemmin asian tai sen osan ratkaisuun taikka muusta erityisestä syystä. Säännöksellä on pyritty kuvaamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöä, jonka mukaan tuomarilla ei saa olla ennakkokäsitystä tai etukäteiskantaa asiasta eikä halua edistää toisen asianosaisen etua.

Kysymys tuomarin mahdollisesta ennakkoasenteesta nousee tavallisimmin esiin sellaisissa jo kertaalleen ratkaistuissa asioissa, jotka tulevat uudelleen tuomarin ratkaistavaksi. Kysymys on tyypillisesti hakemusasiasta, jossa hakija hakee samaa etuutta uudelleen joko samansisältöisellä hakemuksella tai hakemuksella, jota on perusteltu aikaisemmasta poiketen. Entisten perusteiden lisäksi hakija voi esittää selvitystä muuttuneista olosuhteista tai muuta lisäselvitystä. Mahdollisen ennakkoasenteen olemassaoloa joudutaan arvioimaan myös silloin, kun muutoksenhakutuomioistuin palauttaa asian käsiteltäväksi uudelleen. Tuomarin asiassa aikaisemmin tekemä ratkaisu saattaa olla laadultaan sellainen, että sen voidaan perustellusti katsoa ilmentävän tuomarilla olevaa ennakkokäsitystä siitä, miten asia on lopullisesti ratkaistava. Silloin, kun on perusteltua syytä epäillä, ettei tuomari tuollaisen ennakkoasenteen vuoksi kykene arvioimaan ja ratkaisemaan asiaa puolueettomasti, häntä voidaan pitää esteellisenä. Kysymys tuomarin esteellisyydestä voi herätä, kun asia palautetaan valituksen johdosta uudestaan käsiteltäväksi. Palautus voi johtua joko alioikeudessa tapahtuneesta oikeudenkäyntivirheestä tai siitä, että valitustuomioistuimessa nousee esille sellaisia kysymyksiä, joihin alioikeus ei ole ottanut ollenkaan kantaa. Palautus voi johtua myös siitä, että valitustuomioistuimelle on tarjottu lisänäyttöä, joka alioikeuden tulisi ottaa ensimmäisenä oikeusasteena vastaan ja joka on asiaa ratkaistaessa otettava huomioon. Euroopan ihmisoikeussopimusta ei ole tulkittu niin, että ylemmän tuomioistuimen palauttama asia pitäisi osoittaa toiseen tuomioistuimeen tai kokoonpanoon. Tällainen vaatimus ei seuraa puolueettomuuden velvoitteesta (KKO 2000:13 ja KHO:1999:49). Jotta epäilyä ennakkoasenteesta tai -käsityksestä voitaisiin pitää perusteltuna, tarvitaan muitakin seikkoja, jotka kokonaisarvioinnissa tulee ottaa huomioon. Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä on kiinnitetty huomiota muun muassa siihen, onko tuomari ollut sidottu aikaisempaan ratkaisuunsa, onko kysymyksessä ainoa vai viimeinen oikeusaste, minkä syyn vuoksi asia on palautettu, minkälaisessa kokoonpanossa asia käsitellään ja missä määrin käsittelyyn osallistuu ammattituomareita.

Vakuutusoikeus on 19.12.2007 antamallaan päätöksellä kumonnut työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan 25.1.2007 antaman päätöksen ja palauttanut asian sille esteettömässä kokoonpanossa viivytyksettä uudelleen käsiteltäväksi. Vakuutusoikeus on mainitussa päätöksessään katsonut, että Kansaneläkelaitoksen ylilääkärinä 31.5.2006 saakka toiminut B oli ollut esteellinen osallistumaan A:n työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemiseen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenenä 25.1.2007, kun A:n kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläkeasia oli ratkaistu Kansaneläkelaitoksessa 29.5.2006 B:n ollessa siellä ylilääkärinä.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta on 8.5.2008 antamallaan päätöksellä ratkaissut vakuutusoikeuden palauttamispäätöksen johdosta A:n työkyvyttömyyseläkettä koskevan asian uudelleen. Kyseisen päätöksen ratkaisukokoonpanoon on osallistunut jäsenenä C, joka oli jo aikaisemmin 25.1.2007 osallistunut työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa A:n työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemiseen.

Vakuutusoikeus toteaa, että tuomarin esteellisyyttä tulee lainsäädännön ja oikeuskäytännön mukaan tarkastella kokonaisarvioinnin perusteella, eikä pelkästään se, että tuomari on osallistunut asian ratkaisemiseen aikaisemmin, ole riittävä peruste todeta häntä esteelliseksi asian uudessa käsittelyssä. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta käsittelee asiat kollegiaalisesti eli päätöksentekoon osallistuu useampia ratkaisijoita, eikä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta ole työeläkeasioissa viimeinen oikeusaste. Lisäksi asiassa aikaisemmin 25.1.2007 annettu ratkaisu on kumottu ja asiaan on myös sen jälkeen toimitettu uutta selvitystä. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenenä toiminut C ei ole myöskään ollut oikeudellisesti sidottu aikaisempaan A:n työkyvyttömyyseläkettä koskevaan ratkaisuun. Asiassa ei ole myöskään käynyt ilmi, että C:lla olisi A:n työkyvyttömyyseläkeasiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi ennakkoasenne tai että hänen puolueettomuuttaan olisi muutoinkaan perusteltua aihetta epäillä. Näin ollen vakuutusoikeus katsoo, että C ei ole ollut esteellinen käsittelemään A:n asiaa ja ettei työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan 8.5.2008 antama päätös ole siten syntynyt virheellisessä menettelyssä.

Asiaratkaisu

Vakuutusoikeus hyväksyy työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut katsoen, ettei asiassa esitetyn uudenkaan selvityksen perusteella A:n työkyky ole alentunut työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavasti.

Eri mieltä olleen vakuutusoikeuden jäsenen lausunto

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta on 25.1.2007 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n oikeuden työkyvyttömyyseläkkeeseen. Vakuutusoikeus on 19.12.2007 antamallaan päätöksellä kumonnut työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan antaman päätöksen ja palauttanut asian sille esteettömässä kokoonpanossa viivytyksettä käsiteltäväksi.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta on 8.5.2008 antamallaan päätöksellä ratkaissut vakuutusoikeuden palauttamispäätöksen johdosta A:n työkyvyttömyyseläkettä koskevan asian uudelleen. Kyseisen päätöksen ratkaisukokoonpanoon on osallistunut jäsenenä sama jäsen, joka oli jo aikaisemmin osallistunut työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa A:n työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemiseen.

Tuomarin puolueettomuus voi vaarantua, jos hän joutuu käsittelemään samaa asiaa tai ratkaisemaan saman asian tai siihen läheisesti liittyvän kysymyksen kahteen kertaan. Puolueettomuusvaatimuksella on tarkoitettu yhtäältä sitä, ettei tuomarilla saa tosiasiallisesti olla ennakkokäsitystä asiasta tai halua edistää oikeudenkäynnin toisen asianosaisen etua (subjektiivinen puolueettomuus) ja toisaalta sitä, että kaikki oikeutetut epäilyt tässä suhteessa ovat poissuljettuja (objektiivinen puolueettomuus). Objektiivisen puolueettomuuden kannalta on katsottu olevan keskeistä se, miltä asiat näyttävät ulospäin ja syntyykö asianosaisille sekä yleisölle vaikutelma tuomarin puolueettomuudesta.

Katson, että A:n työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisuun 25.1.2007 osallistunut työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenen objektiivinen puolueettomuus on vaarantunut hänen osallistuessaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle palautettuun A:n työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisuun myös 8.5.2008.

Pääasian osalta olen vakuutusoikeuden ratkaisusta ilmenevällä kannalla.

Lainkohdat

Oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 §
Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus 6 artikla 1 kohta
Kunnallinen eläkelaki 24 § 1 ja 2 mom, sekä 103 § 1 mom.
Hallintolainkäyttölaki 76 § 1 mom.

Osasto
3

Äänestys
4 - 1

Asian aikaisemmat vaiheet:
TELK/353/3000/2008


Lainkohdat

Oikeudenkäymiskaari OK 13 luku 7 § Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus 6 artikla 1 kohta Kunnallinen eläkelaki 24 § 1 ja 2 mom, sekä 103 § 1 mom. Hallintolainkäyttölaki HLL 76 § 1 mom.