Työeläke - Eläkepalkka - Eläkkeen määrä - Kustannusten korvaus - Työehtosopimus

Tiivistelmä päätöksen sisällöstä

Työehtosopimuksen määräysten nojalla korvatut kustannukset, jotka oli jälkiverotuksessa lisätty eläkettä saavan henkilön tuloon, tuli ottaa huomioon hänen työansioinaan eläkepalkkaa laskettaessa. Vakuutusoikeus totesi, että siltä osin kuin kustannusten korvaukset ovat määrältään ylittäneet verovapaiden kustannusten korvausten määrät, ne on pääsääntöisesti luettu eläkkeen perusteena olevaan työansioon. Vakuutusoikeus katsoi, että tästä periaatteesta ei voitu tehdä poikkeusta yksinomaan sillä perusteella, että veronalaiset kustannusten korvaukset on maksettu työehtosopimuksen määräysten perusteella.

Esitiedot

A:lle oli myönnetty vanhuuseläke 1.12.2003 alkaen. A oli vaatinut eläkkeensä määrän korottamista, koska hänen vuoden 2000 verotettavat ansiotulonsa olivat muuttuneet. A:n tuloon oli jälkiverotuksessa lisätty työehtosopimuksen määräysten nojalla korvattuja kustannuksia. Eläkelaitos oli todennut, että edellytyksiä päätöksen itseoikaisuun ei ollut, minkä vuoksi asia oli siirretty työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle valitusasiana käsiteltäväksi.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta muutti eläkelaitoksen päätöstä siten, että A:n vuoden 2000 ansioihin lisättiin 12.354 markkaa eli 2.077,79 euroa. Asia palautettiin eläkelaitokseen päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä varten.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut

A on vaatinut eläkkeensä korottamista, koska hänen vuoden 2000 työansioitaan on verotuksessa tarkistettu ja vuoden 2000 ansioihin on jälkiverotuksessa lisätty 12.354 markkaa eli 2.077,79 euroa. Vuoden 2000 verotettavat bruttoansiot ovat nousseet, koska maksetut päivärahat ovat muuttuneet tuloiksi.

Eläketyöansiot määräytyvät sen perusteella, mikä voidaan katsoa vastikkeeksi tehdystä työstä. Tässä tapauksessa osa palkasta on ehkä ajateltu maksettavan verottomina päivärahoina, mutta verotusratkaisu on muuttunut takautuvasti jälkiverotuksen takia. Jälkiverotuksessa ansiotuloiksi luettavat erät on otettava huomioon A:n eläkkeen perusteena olevissa ansioissa. Jos maksetut korvaukset ovat ylittäneet todelliset kustannukset, ylite katsotaan jo ennakonpidätyksessä palkaksi.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

Eläkelaitos haki muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati sen muuttamista siten, että asia jätetään eläkelaitoksen antaman päätöksen varaan.

Eläkelaitos selosti Eläketurvakeskuksen soveltamisohjeisiin perustuvan käsityksensä siitä, että työehtosopimuksen velvoittamaan määräykseen perustuvia päivärahoja ei tule pitää eläkkeen perusteena olevina työansioina. Eläkelaitos pyysi vakuutusoikeuden ratkaisua siitä, tuleeko arvio ansioiden katsomisesta eläkkeen perusteena oleviin työansioihin tehdä puhtaasti ansioiden veronalaisuuden perusteella vai tuleeko arvioinnissa kiinnittää huomiota myös muihin seikkoihin, kuten ansioiden perustumiseen työehtosopimusten sitoviin määräyksiin.

Eläketurvakeskus antoi asiassa lausuntonsa ja ilmoitti kantanaan, että valitus tulisi hyväksyä. Eläketurvakeskus totesi muun muassa, että työeläkelakien soveltamiskäytännössä ja Eläketurvakeskuksen soveltamisohjeissa on lähdetty siitä, että työmatkakulukorvauksen kustannusluonteisuus määräytyy pääsääntöisesti samoin perustein kuin korvausta pidetään veron ennakkoperinnässä palkkana ja tuloverotuksessa työntekijän veronalaisena tulona. Koska kuitenkaan varsinaista suoraa viittaussäännöstä verotusta koskeviin säännöksiin ei työeläkelainsäädännössä ole, on maksettavan korvauksen kustannusluonteisuuden katsottu voivan perustua myös työnantajia ja työntekijöitä velvoittavien työehtosopimusten määräyksiin, jos suoritus on työehtosopimuksessa määritelty työmatkakustannusten korvaukseksi. Sopiessaan työehtosopimuksella jonkin työntekijälle maksettavan suorituksen olevan kustannusten korvausta eikä palkkaa tai palkanlisää, sopijapuolet ovat Eläketurvakeskuksen kannan mukaan tietoisia siitä, että sellainen suoritus ei kerrytä työntekijälle eläketurvaa.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Vakuutusoikeus ei muuttanut työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä ja hylkäsi valituksen.

Vakuutusoikeuden perustelut

Työntekijäin eläkelain 7 e §:n 1 momentin mukaan, sellaisena kuin se oli voimassa 31.12.2004 saakka, eläkepalkkaa laskettaessa työansio määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin veron ennakkoa pidätettäessä, kuitenkin niin, ettei työsuhteen päättyessä maksettavaa vuosiloman korvausta oteta huomioon.

A:lle on myönnetty vanhuuseläke 1.12.2003 alkaen. Verovirasto on sittemmin muuttanut A:n vuoden 2000 verotusta siten, että hänen tuloonsa on lisätty 12.354 markkaa, joka vastaa 2.077,79 euroa. Sanottu määrä on asiassa esitetyn selvityksen mukaan koostunut työehtosopimuksen määräysten nojalla korvatuista kustannuksista.

Työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (1965 vuoden valtiopäivät N:o 131) mukaan muun muassa erilaisista palkkakäsitteistä eläkelaitoksille aiheutuvien käytännön hankaluuksien johdosta eläkkeen perusteena oleva palkka määräytyisi verotuksessa huomioon otettavan työansion perusteella. Työntekijäin eläkelain soveltamiseen perustuvassa ratkaisukäytännössä kaikkia verotuksessa palkkatuloina pidettyjä eriä ei ole kuitenkaan otettu huomioon eläkelakien mukaisina työansioina. Osaltaan tämä on johtunut siitä, että verolaeilla on pyritty turvaamaan veronmaksu ja työeläkelaeilla puolestaan varmistamaan työn tekemisestä saatua ansiotasoa vastaava eläketurva.

Verovapaita päivärahoja ja matkakustannusten korvauksia ei ole luettu eläkkeen perusteena olevaan palkkaan, mutta siltä osin kuin edellä mainitut kustannusten korvaukset ovat määrältään ylittäneet verovapaiden kustannusten korvausten määrät, ne on pääsääntöisesti luettu eläkkeen perusteena olevaan työansioon. Vakuutusoikeus katsoo, että tästä periaatteesta ei voida tehdä poikkeusta yksinomaan sillä perusteella, että veronalaiset kustannusten korvaukset on maksettu työehtosopimuksen määräysten perusteella. Siten A:lta vuodelta 2000 jälkiverotettua 2.077,79 euroa on pidettävä hänen työansionaan työntekijäin eläkelain 7 e §:n 1 momenttia sovellettaessa.

Lainkohdat

Työntekijäin eläkelaki (395/1961) 7 e § 1 mom., sellaisena kuin se oli voimassa 31.12.2004 saakka

Osasto 2

Asian aikaisemmat vaiheet:
ETK40038
TELK3968/06


Lainkohdat

TEL 7 e § 1 mom. sellaisena kuin se oli voimassa 31.12.2004 saakka