Työeläke - Eläkepalkka - Eläkkeen määrä - Muuttohaittakorvaus

Tiivistelmä päätöksen sisällöstä

Muuttohaittakorvaussummaa ei otettu huomioon eläkelaskennassa.

Esitiedot

A pyysi eläkelaitosta selvittämään, kuuluuko hänen saamansa muuttohaittakorvaus 16.818,79 euroa (100.000 markkaa) vuosilta 1995 ja 1996 työntekijäin eläkelain (TEL) alaiseen palkkaan. Eläkelaitos katsoi, ettei kyseessä olevaa korvausta voida pitää TEL:n alaiseen palkkaan luettavana korvauksena A:n tekemästä ansiotyöstä. A haki eläkelaitoksen päätökseen muutosta eläkelautakunnalta ja vaati, että hänen TEL:n alaista palkkaansa oikaistaan vuosien 1995 ja 1996 osalta lisäämällä kyseinen määrä mainituille vuosille. A totesi perusteluissaan, että sopimuksen, palkka- ja verotietojen sekä toteutuneiden tapahtumien perusteella kyse on koko summan osalta vastikkeesta työnantajalle tehdystä työstä.

Eläkelautakunnan ratkaisu

Eläkelautakunta hylkäsi valituksen.

Eläkelautakunnan perustelut

Eläkepalkkaa laskettaessa työansio määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin veron ennakkoa pidätettäessä, kuitenkin niin, ettei työsuhteen päättyessä maksettavaa vuosiloman korvausta oteta huomioon. Eläkepalkalta edellytetään, että se on vastiketta tehdystä työstä. Pelkästään se, että ansio on veronalaista tuloa, ei tee siitä eläkepalkkaa.

A on saanut työnantajaltaan muuttohaittakorvausta 100.000 markkaa siten, että hänelle on maksettu puolet siitä vuonna 1995 ja puolet vuonna 1996. Muuttohaittakorvauksen vastineeksi A on sitoutunut työskentelemään Oulussa vähintään kahden vuoden ajan.

Asiassa saadun selvityksen perusteella A:n saamaa muuttohaittakorvausta ei voida pitää suoranaisena vastikkeena hänen tekemästään työstä, jolloin sitä ei oteta eläkkeen perusteisiin mukaan. Sitä, että henkilö sitoutuu asumaan paikkakunnalla muuttohaittakorvausta vastaan kahden vuoden ajan, ei pidetä sellaisena työntekijäin eläkelain piiriin kuuluvana työsuorituksena, josta saatu ansio olisi otettava huomioon eläkepalkkaa laskettaessa.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta eläkelautakunnan päätökseen ja vaati, että hänen ja hänen työnantajansa välillä 6.10.1994 allekirjoitetun sopimuksen mukainen muuttohaittakorvaussumma tulee ottaa mukaan hänen eläkelaskentaansa. A vetosi siihen, ettei sopimus määritellyt hänen asuinpaikkaansa, vaan asuinpaikka oli täysin hänen vapaassa valinnassaan. A totesi vielä tähän liittyen, että hänen työnantajallaan oli muut tavoitteet kuin asuinpaikkakunnan määrittäminen sen tarjotessa hänelle ylimääräistä 100.000 markan ansiota kahden vuoden sitoutumisesta. A:n mukaan työnantaja halusi sopimuksella varmistaa liiketoiminnan siirron onnistumisen Tampereelta Ouluun ilman liian liiketoiminnan jatkamisen kannalta arvokkaan erikoisosaamisen menettämistä. A totesi, että ylimääräinen ansio oli vastike sitoutumisesta työnantajaan vähintään kahdeksi vuodeksi muutostilanteessa eli vastike työnantajan käyttöön varatusta työpanoksesta ja osaamisesta. A:n mukaan kyseessä ei ollut kulukorvaus, koska sopimuksen noudattaminen ei synnyttänyt hänelle kuluja. Se ei myöskään ollut korvaus työnantajan aiheuttamasta vahingosta, koska kyseessä oli kahdenvälinen ja täysin vapaaehtoinen työehdoista sopiminen. A totesi vielä maksaneensa aikanaan täyden ansiotuloveron koko 100.000 markan summasta.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Eläkelautakunnan päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin. Äänestysratkaisu (3 - 2).

Vakuutusoikeuden perustelut

Vakuutusoikeus hyväksyy eläkelautakunnan päätöksen perustelut, todeten kuitenkin, että A ei ole sitoutunut asumaan muuttopaikkakunnalla kahden vuoden aikaa vaan työskentelemään siellä tuon ajan.

Eri mieltä olevat jäsenet katsoivat, että A:lle maksettu muuttohaittakorvaus on vastiketta hänen tekemästään työstä ja että se siten on otettava eläkkeen perusteisiin mukaan.

Lainkohdat

Työntekijäin eläkelaki (395/1961) 7 e § sellaisena kuin se oli voimassa 31.12.2004 saakka

Osasto
2
Äänestys
3 - 2

Asian aikaisemmat vaiheet
ETK39774
ELK1518/05

Lainkohdat

TEL 7 e § sellaisena kuin se oli voimassa 31.12.2004 saakka