Yrittäjäeläke - Yrityssaneeraus - Eläkemaksu - Maksuunpano - Perustevalitus

Tiivistelmä päätöksen sisällöstä

Vakuutusoikeus katsoi, että yrittäjien eläkelain (YEL) mukaisien vakuutusmaksujen osalta kyseessä ei ollut yrityksen saneerauksesta annetun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu tilanne, jossa yhtiömies on lain nojalla henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön velasta, vaan päinvastainen tilanne, jossa myös yhtiö on lain mukaan vastuussa yhtiömiehen velasta. Näin ollen yhtiömies ei voi vapautua YEL:n mukaisia vakuutusmaksuja koskevasta vastuustaan sanotun säännöksen nojalla sillä perusteella, että vakuutusmaksuista myös vastuussa olevan yhtiön yrityssaneerauksessa vakuutusmaksuvelkaa on yhtiön maksuvelvollisuuden osalta järjestelty. Siten vastuunalaisen yhtiömiehen A:n vastuuseen YEL-vakuutusmaksuvelasta ei vaikuttanut se seikka, että vakuutusmaksuista myös vastuussa olevan yhtiön eli X Ky:n saneerausohjelmassa vakuutusmaksuvelkaa oli yhtiön vastuun osalta järjestelty.

Esitiedot

A oli katsonut, ettei YEL:n mukaista vakuutusmaksuvelkaa voida periä häneltä henkilökohtaisesti, koska asia on käsitelty X Ky:n velkasaneerauksessa ja sen maksuohjelma on hyväksytty.

Eläkelaitos siirsi asian eläkelautakunnan (nykyisin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta) käsiteltäväksi työntekijäin eläkelain 22 §:n 1 momentin mukaisena perustevalituksena. Eläkelaitos katsoi eläkelautakunnalle antamassaan lausunnossa, että kyse ei ole kommandiittiyhtiön velasta vaan yrittäjän (yhtiömiehen) omasta yksityisestä velasta ja velkavastuusta, jota saneerausmenettely ei koske ja joka jää saneeraukseen liittyvien perintärajoitusten ja velkajärjestelyjen ulkopuolelle. Eläkelaitoksen mukaan vahvistettu saneerausohjelma ei estä eläkeyhtiötä perimästä vakuutusmaksuja täysimääräisesti vakuuttamisvelvolliselta yrittäjältä, koska kysymys on yhtiömiehen omasta velasta, josta hän on YEL:n perusteella ensisijaisesti vastuussa. Yrittäjän maksuvelvollisuutta ei eläkelaitoksen mukaan voida saneerausohjelmalla rajoittaa eikä poistaa.

Eläkelautakunnan päätös

Eläkelautakunta hylkäsi valituksen.

Eläkelautakunnan päätöksen perustelut

YEL:n 1 §:n mukaan Suomessa asuva yrittäjä on vakuutettava YEL:n nojalla. YEL 2 §:n nojalla yrittäjä on velvollinen ottamaan vakuutuksen. YEL 9 §:n 1 momentin nojalla yrittäjä on velvollinen suorittamaan vakuutusmaksun ja 4 momentin mukaan jos yrittäjätoimintaa harjoitetaan yhtymänä tai yhteisönä, vastaa myös se tähän toimintaan perustuvista osakkaittensa vakuutusmaksuista niin kuin omasta velastaan.

Eläkelautakunta katsoo, että vakuutusmaksujen ensisijainen maksuvelvollisuus on yrittäjällä ja YEL 9 §:n 4 momentissa olevan velkojan suojaksi laaditun säännöksen tarkoituksena on ollut antaa eläkeyhtiölle mahdollisuus periä maksua myös yhtiöltä ja näin parantaa velkojan mahdollisuutta turvata saatavaansa.

Yrityksen saneerauksesta annetun lain 4 §:ssä säädetään henkilökohtaisesti vastuussa olevan asemasta ja sitoumuksista siten, että sovellettaessa tämän lain säännöksiä velalliseen rinnastetaan se, joka on lain nojalla henkilökohtaisessa vastuussa velallisen sitoumuksista, mutta saneerausmenettely ei kuitenkaan vaikuta tällaisen henkilön oikeuksiin ja velvollisuuksiin siltä osin kuin ne eivät liity menettelyn kohteena olevaan toimintaan.

Saneerausmenettely on koskenut X Ky:tä. Eläkelautakunta katsoo, ettei A:n yrittäjien eläkelain säännöksiin perustuvaa henkilökohtaista vakuutusmaksuvelvollisuutta voida yrityksen saneerauksesta annetun lain 4 §:n nojalla poistaa X Ky:n saneerausohjelman velkajärjestelyillä, koska yrittäjien eläkelain mukainen vakuutusmaksuvelka ei ole johtunut A:n henkilökohtaisesta vastuusta X Ky:n veloista, vaan A on YEL 1 §:n, 2 §:n ja 9 §:n 1 momentin nojalla velvollinen suorittamaan hänelle vuodelle 2001 maksuunpannut YEL:n mukaiset vakuutusmaksut. Maksuunpanot eivät ole näin ollen olleet lain tai sopimuksen vastaisia.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta eläkelautakunnan päätökseen siltä osin kuin hänet katsottiin henkilökohtaisesti vastuulliseksi YEL:n mukaisista eläkevakuutusmaksuista. A:n mukaan kyse on kiinteästi yrittäjätoimintaan liittyvistä vakuutusmaksuista. Ilman yrittäjätoimintaa hänellä ei olisi kyseistä vakuutusta, joten yrityksen saneerauksesta annetun lain säännöksiä tulisi voida soveltaa. Lisäksi A totesi, että epäselvä asia tulisi tulkita hänen edukseen.

Asian käsittely vakuutusoikeudessa

Eläkelaitos esitti valituksen hylkäämistä oheistaen oikeustapausselosteen KKO:2005:110.

Eläketurvakeskus (ETK) antoi asiassa lausuntonsa, jonka mukaan valitus tulisi hylätä. ETK:n mukaan YEL-vakuutusmaksuvastuussa on kysymys vastuunalaisen yhtiömiehen A:n henkilökohtaisesta YEL:n säännöksiin perustuvasta vastuusta, johon kommandiittiyhtiön yrityssaneerauksen puitteissa suoritetut YEL-vakuutusmaksujen järjestelyt eivät vaikuta. Näin ollen A vastaa YEL-vakuutusmaksuistaan, ja ne voidaan periä häneltä siitä huolimatta, että yhtiön maksuvastuuta on kommandiittiyhtiön saneerausohjelman velkajärjestelyssä leikattu.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Eläkelautakunnan päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin.

Vakuutusoikeuden perustelut

Vakuutusoikeus hyväksyy eläkelautakunnan päätöksen perustelut.

Vakuutusoikeus toteaa lisäksi, että YEL:n mukaisien vakuutusmaksujen osalta kyseessä ei ole yrityksen saneerauksesta annetun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu tilanne, jossa yhtiömies on lain nojalla henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön velasta, vaan päinvastainen tilanne, jossa myös yhtiö on lain mukaan vastuussa yhtiömiehen velasta. Näin ollen yhtiömies ei voi vapautua YEL:n mukaisia vakuutusmaksuja koskevasta vastuustaan sanotun säännöksen nojalla sillä perusteella, että vakuutusmaksuista myös vastuussa olevan yhtiön yrityssaneerauksessa vakuutusmaksuvelkaa on yhtiön maksuvelvollisuuden osalta järjestelty. Siten A:n vastuuseen nyt kysymyksessä olevasta vakuutusmaksuvelasta ei vaikuta se seikka, että vakuutusmaksuista myös vastuussa olevan yhtiön eli X Ky:n saneerausohjelmassa vakuutusmaksuvelkaa on yhtiön vastuun osalta järjestelty.

Osasto
2

Asian aikaisemmat vaiheet:
ETK40065
ELK5119T/03
ETK:n lausunto ELK:lle ETK39339

Lainkohdat

TEL 22 § 1 mom., joka oli voimassa 31.12.2006