Palvelurahoja ei otettu eläkepalkassa huomioon arvioverotuksen mukaisina

Tiivistelmä päätöksen sisällöstä

X oli työskennellyt samanaikaisesti toisen vahtimestarin kanssa kesäravintolan (Y:n Kasino) sisätilojen (325 asiakaspaikkaa) palvelurahapalkkaisena eteisvahtimestarina v. 1984 - 1992. Hän ei ollut antanut verotoimiston pyytämää selvitystä verotettavan tulon määrästä. X:ää oli siksi arvioverotettu. Em. verotuksen mukaan, josta X ei ole valittanut, palvelurahat olivat:
18.4. - 30.08.1986 80 000 mk
24.4. - 31.08.1987 100 000 mk
22.4. - 03.09.1988 140 000 mk
21.4. - 16.12.1989 140 000 mk
17.4. - 30.09.1990 150 000 mk
15.4. - 31.08.1991 100 000 mk
vuonna 1992 100 000 mk

Työnantaja oli ilmoittanut X:n palvelurahojen määriksi v. 1984 37 600 mk, v. 1985 36 000 mk ja v. 1986 -1992 40 000 mk. Työnantajan mukaan X oli itse ilmoittanut hänelle em. palvelurahamäärät ja että keskimäärin 9 000 mk kuukausiansioita oli pidettävä paikkakunnan tasoa vastaavina. Eläkelaitos vahvisti SITO-päätöksellä X:lle työnantajan ilmoittamien palkkojen perusteella lasketut eläkepalkat.

X vaati eläkkeen perusteena olevia palkkoja määrättäessä käytettäväksi lopullisessa verotuksessa vahvistettuja veronalaisia ansioita.

ELK hylkäsi valituksen ja katsoi saaduksi muuta siinä määrin luotettavaa selvitystä X:n palvelurahojen määrästä, ettei arvioverotuksen mukaisia ansioita voitu pitää eläkepalkan laskentaperusteena.

X valitti edelleen VakOon ja perusteli vaatimustaan mm. työtuntien määrällä (n. 300 tuntia/kk). VakO hylkäsi valituksen ELK:n päätöksen perustein.

Asian aikaisemmat vaiheet:
ELK5745/93
ETK 36815

Lainkohdat

TEL 7 § 5 mom., 1.1.1996 alkaen TEL 7 e § TEA 7 § 4 mom.

Lisää tietoa aiheesta

Lakiosaston tiedote 3/84 ETK:n yleiskirje A 8/90