Perhe-eläke - Lapsen perhe-eläke - Asuminen samassa taloudessa

Tiivistelmä päätöksen sisällöstä

Edunjättäjä A:lla ja leski B:llä oli ollut avioero vireillä A:n kuollessa sekä he olivat asuneet erillisissä väliseinällä erotetuissa asuintiloissa. Vakuutusoikeus katsoi, että leski B:n lapset F ja G eivät asuneet A:n kuollessa tämän ja B:n kanssa samassa taloudessa työntekijän eläkelaissa tarkoitetulla tavalla.

Esitiedot

Eläkelaitos myönsi edunjättäjän lapsille D:lle ja E:lle perhe-eläkkeen. Eläkettä laskettaessa oli otettu huomioon myös F ja G.

D:n ja E:n puolesta heidän äitinsä C haki muutosta eläkelaitoksen päätökseen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta. C pyysi tarkistamaan, onko F:llä ja G:llä oikeus perhe-eläkkeeseen. C:n mukaan A:lla ja B:llä oli avioero vireillä, jonka seurauksena molemmilla oli oma talous. He asuivat omissa talouksissaan väliseinällä jaetussa paritalossa. A asui omalla puolellaan yksin ja B omalla puolellaan omien lastensa kanssa.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta muutti eläkelaitoksen päätöstä todeten, että perhe-eläkettä määrättäessä otetaan huomioon edunsaajina D ja E. Asia palautettiin eläkelaitokseen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä varten.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut

Käsittelyratkaisu

Hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee. Päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Valituksenalaisella päätöksellä on myönnetty perhe-eläke D:lle ja E:lle. Päätöksessä on todettu, että perhe-eläkettä määrättäessä on otettu huomioon edunsaajina myös F ja G.

Valituksenalaisen päätöksen on katsottava sisältävän muutoksenhakukelpoisen ratkaisun myös F:n ja G:n perhe-eläkeoikeudesta. F:lle ja G:lle myönnetyt perhe-eläkkeet vaikuttavat D:n ja E:n eläkkeiden määrään, joten he ovat tässä asiassa asianosaisia.

Pääasia

TyEL 56 §:ssä on säädetty lapsen eläkeoikeudesta. Lainkohdan mukaan lapseneläkkeeseen on oikeus edunjättäjän lapsen lisäksi sellaisella lesken lapsella, joka asui edunjättäjän kuollessa tämän ja lesken kanssa samassa taloudessa.

Edunjättäjällä oli edunsaajina lapsia kahdesta avioliitosta. Ensimmäisen liiton lapset D ja E olivat edunjättäjän biologisia lapsia ja jälkimmäisen liiton lapset F ja G lesken omia lapsia. Kysymys on siitä, asuivatko F ja G edunjättäjän kuollessa edunjättäjän ja lesken kanssa samassa taloudessa.

Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että edunjättäjän, lesken ja lesken lapsen sama osoite edunjättäjän kuollessa merkitsee asumista samassa taloudessa, jos muuta selvitystä ei ole.

Edunjättäjä A, leski B ja lesken lapset ovat asuneet yhdessä omakotitalossa, joka oli käsittänyt vanhan puolen ja lisäsiiven. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan edunjättäjällä ja leskellä on ollut avioero vireillä edunjättäjän kuollessa. C:n kertoman mukaan talon väliseinä oli laitettu umpeen, joten edunjättäjä ja leski lapsineen asuivat omilla puolillaan vastaten omista menoistaan ja yhdessä yhteisistä laskuistaan. B on todennut laittaneensa väliseinän umpeen ennen edunjättäjän kuolemaa mutta avioeroa haettuaan. Hän laittoi väliseinän kiinni 12.8.2013 ja edunjättäjä on kuollut 13.9.2013. Valokuvista ja pohjapiirustuksista ilmenee, että vanhan puolen ja lisäsiiven välinen kulkuyhteys on suljettu. Vanhan puolen ja lisäsiiven tiloihin on ollut erilliset sisäänkäynnit ulkoa. Edunjättäjän tilat ovat olleet vanhalla puolella ja lesken ja tämän lapsien lisäsiiven puolella. Molemmilla puolilla on ollut omat keittiötilat. Lisäksi ilmenee, että yhteisiksi tiloiksi on jäänyt autotalli, ullakko, kellari tai pannuhuone sekä sauna- ja pesutila. Leski on selvittänyt, että puolisoiden yhteisissä nimissä ollutta lainaa sekä kiinteistöön liittyviä vakuutus-, sähkö- ja vesimaksuja on maksettu edunjättäjän kuoleman jälkeen.

Muutoksenhakulautakunta arvioi tosiasialliset asumisjärjestelyt huomioon ottaen, että edunjättäjä, leski ja lesken lapset eivät ole enää edunjättäjän kuollessa asuneet samassa taloudessa niin kuin TyEL 56 §:ssä on edellytetty. Vireillä ollut avioero huomioon ottaen asumisjärjestelyt ovat liittyneet puolisoiden yhteiselämän ja -talouden päättämiseen, eikä asiassa ole muutoinkaan ilmennyt järjestelyn tilapäisyyteen viittaavia seikkoja. Jäljelle jääneet yhteiset tilat eivät ole asuintiloja. Epätavanomaisena järjestelynä ei voida pitää sitä, että kahden tai useamman asunnon asuinrakennuksessa on yhteisiäkin tiloja. Lesken esittämissä laskuissa ja tiliotteissa ei voida arvioida olevan asiaan vaikuttavaa oleellista tietoa. Edellä mainituin perustein F ja G eivät ole asuneet edunjättäjän kuollessa edunjättäjän ja lesken kanssa samassa taloudessa TyEL 56 §:ssä tarkoitetulla tavalla, joten edunsaajina ovat vain D ja E.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

B haki muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen. B kertoi, että A oli ostanut 1990-luvun puolivälissä talosta niin sanotun korkeamman osan vanhemmiltaan. B oli ostanut niin sanotun matalan puolen A:n vanhemmilta noin vuonna 2011. Vuonna 2012 heillä oli ollut ensimmäisen kerran väliseinä kiinni tammikuusta huhtikuuhun ja avioero vireillä. Kesäkuussa 2013 B oli lähtenyt lapsineen vanhempiensa luokse ja laittanut avioeron vireille. Elokuussa 2013 B ja hänen lapsensa olivat muuttaneet takaisin kotiin ja laittaneet väliseinän kiinni. B oli ilmoittanut A:lle, että seinä aukeaa vasta sitten kun hän hakeutuu AA-klinikalle ja että hänellä on puoli vuotta aikaa ennen kuin ero astuu voimaan. Tänä aikana he olivat keskustelleet asioista puhelimitse tai ulkona. Vuodesta 2011 vuoteen 2013 B oli vastannut yksin talon lainasta ja muista maksuista. A oli maksanut vain omalla nimellään olevia laskuja. Talossa oli ollut kaksi keittiötä 1990-luvulta lähtien. Heillä oli ollut avaimet toistensa puolelle ja tavaroita toistensa puolella.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä ei muutettu. B:n valitus hylättiin.

Vakuutusoikeuden perustelut

Vakuutusoikeus hyväksyy työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut. Vakuutusoikeus toteaa lisäksi, ettei vakuutusoikeudellekaan esitetyn selvityksen perusteella ole aihetta katsoa, että F ja G olisivat asuneet A:n kuollessa tämän ja lesken kanssa samassa taloudessa työntekijän eläkelaissa tarkoitetulla tavalla.

Lainkohdat

Työntekijän eläkelaki 56 §