Työeläke - Eläkepalkka - Apuraha

Tiivistelmä päätöksen sisällöstä

Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksen ja Fysiikan tutkimuslaitoksen professori oli sovitun käytännön mukaisesti työskennellyt vuosittain Sveitsissä CERN:ssä saaden erillistä apurahaa tutkimuksen tekemistä varten. Hänen toimintansa CERN:ssä ei ollut itsenäistä tutkimustyötä vaan liittyi kiinteästi professorin virassa tehtyyn työhön. Apurahan maksajina olivat samat tahot, jotka olivat maksaneet professorin virasta aiheutuneet palkkakustannukset. Yksinomaan sitä seikkaa, että professorin virkasuhde oli muodollisesti keskeytetty CERN:ssä tapahtuneiden työskentelyjaksojen ajalta, ei pidetty ratkaisevana seikkana arvioitaessa työskentelyn kuulumista valtion eläkelain piiriin, vaan apurahoina maksettujen suoritusten katsottiin olevan valtion eläkelain nojalla eläkettä kartuttavia työansioita.

Esitiedot

A oli pyytänyt eläkelaitokselta ennakkopäätöstä siitä, miten hänen eläkepalkkansa määräytyy vuosilta 2000-2011. A oli työskennellyt kyseisinä vuosina Helsingin yliopiston ja Fysiikan tutkimuslaitoksen kokeellisen hiukkasfysiikan yhteisprofessorin virassa. A:n työskentelyyn oli kuulunut jaksoja, joiden aikana hän oli työskennellyt Sveitsissä CERN:ssä. Näiden jaksojen ajaksi A:lle oli myönnetty virkavapaa yliopiston palveluksesta ja hänelle oli maksettu apurahaa.

Eläkelaitos katsoi päätöksessään, että A:lle vuosina 2000-2011 maksettu apuraha ajalta, jona hän oli ollut vapautettu professorin virastaan ja työskennellyt CERN:ssä, ei ole valtion eläkelain mukaista eläkkeeseen oikeuttavaa työansiota.

A haki eläkelaitoksen päätökseen muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta ja vaati, että hänen työskentelystään apurahana maksetut korvaukset hänen hoitaessaan Helsingin yliopiston Fysiikan tutkimuslaitoksen tehtäviä Sveitsissä CERN:ssä vuosina 2000-2011 katsotaan hänen valtion eläkelaissa tarkoitetuksi palkakseen.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut

A on työskennellyt Helsingin yliopiston palveluksessa professorina 1.1.2000 alkaen. Hänellä on palvelurekisteritietojen mukaan ollut palkattomia keskeytyksiä vuodesta 2000 alkaen. Helsingin yliopiston ilmoituksen mukaan järjestely on alusta alkaen ollut A:n toivomuksen mukainen, koska hän on halunnut tehdä itsenäistä tutkimustyötä.

A:n valtion palvelusuhde on keskeytynyt palkattomien virkavapauden vuoksi. A:lle on maksettu yliopiston toimesta virkavapauksien aikana apurahaa, joka ei ole ollut valtion eläkelain mukaista eläkkeeseen oikeuttavaa palvelussuhteen työansiota.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati, että hänen työskentelystään apurahana maksetut korvaukset hänen hoitaessaan Helsingin yliopiston Fysiikan tutkimuslaitoksen tehtäviä Sveitsissä CERN:ssä vuosina 2000-2011 katsotaan valtion eläkelaissa tarkoitetuksi palkaksi.

A:n mukaan valituksenalainen päätös oli perustunut ainoastaan rekisterimerkintöihin, jotka oli laadittu Helsingin yliopiston henkilöstöhallinnon antamien virheellisten tietojen pohjalta. CERN:n kaudet olivat kuuluneet hänen virkansa hoitoon ja niistä oli alun perin ilmoitettu vuonna 1998 CERN courier-julkaisussa. Julkaisun mukaan virkaan valitun oli edellytetty työskentelevän pitempiä aikoja CERN:ssä ja niiltä ajoilta oli todettu sovellettavan CERN:n palkkatasoa. Kun A oli noin puolet vuodesta työskennellyt CERN:ssä, palkanmaksu tuolta ajalta oli järjestetty siten, että hänelle oli myönnetty virkavapautta kyseisille ajanjaksoille ja palkkaus oli maksettu apurahalla, jonka Fysiikan tutkimuslaitos (HIP) oli toimittanut CERN:n kautta. A:n mukaan yliopiston henkilöstöasioiden palvelupäällikön 1.2.2013 eläkelaitokselle toimittamassa sähköpostiviestissä oleva lausuma siitä, että hän olisi itse halunnut vapautusta professorin tehtävistä ja ollut vapautettu kaikista niihin liittyvistä velvoitteista tehdäkseen CERN:ssä itsenäistä tutkimusta apurahalla, ei pitänyt paikkaansa. Yliopiston henkilöstöhallinnolle olivat kuuluneet vain palkka- ja yleishallintoasiat, joten yksikössä ei oltu selvillä siitä, miten tehtävän johto ja valvonta oli hoidettu. A totesi, että hän oli hoitanut Fysiikan tutkimuslaitoksen ohjelma/projektijohtajan tehtäviä CERN:ssä ja tehtäviin oli kuulunut muun muassa vuosittain ohjelma/projektijohtajana projektisuunnitelman laatiminen hankkeille HIP:n/HY:n alkeishiukkasfysiikan osaston (AFO) tarpeisiin sekä hankkeiden raportointi. Hankkeiden projektisuunnitelmissa CERN:n työkaudet olivat aina olleet mukana ja hankesuunnitelmat olivat viime kädessä Fysiikan tutkimuslaitoksen johtokunnan hyväksymiä. CERN:n työskentelykauteen oli kuulunut myös suomalaisten opiskelijoiden ja väitöskirjatutkijoiden ohjaus, mikä ei voi kuulua normaalisti virkavapaan professorin työtehtäviin. Virkaan kuuluneet työskentelykaudet olivat siis olleet mitä vähimmässä määrin itsenäistä tutkimusta. A:n mukaan minkäänlaista työtehtävien muuttumista ei ollut tapahtunut vuodesta 2012 lähtien, jolloin hän ei enää ollut ollut virkavapaalla kyseisen työskentelynsä aikana. A:n mukaan hänen virkavapausjärjestelynsä oli ollut pelkästään palkkahallinnollinen ja teknisistä syistä johtuva, mikä ilmeni muun muassa asiakirjoissa olevasta sähköpostiviestistä vuodelta 2000. A myös huomautti, ettei virkavapaus ollut hänen toivomuksestaan järjestetty. Tehtävät oli alun perin määrätty eikä virkavapaus tai CERN:ssä työskentelyn sisältö ollut ollut mitenkään A:n päätettävissä. A totesi olleensa valtion palveluksessa CERN:ssä ja hän oli saanut työnantajaltaan vastiketta työstä.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

A:lle vuosina 2000 – 2011 CERN:ssä työskentelyn ajalta maksetut apurahat ovat valtion eläkelain nojalla eläkettä kartuttavia työansioita. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin ja asia palautettiin eläkelaitokselle päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä varten.

Vakuutusoikeuden perustelut

Valtion eläkelain (VEL) 1 §:n mukaan virka- tai työsuhteessa valtioon olevalla henkilöllä on oikeus vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- ja osa-aikaeläkkeeseen ja muuhun etuuteen siten kuin kyseisessä laissa säädetään. Mitä laissa säädetään viroista, koskee myös toimia sekä tilapäisiä ja muita tehtäviä, joiden haltijat ovat virkasuhteessa valtioon. Saman lain 7 d §:n (1153/1997) mukaan eläkepalkkaa laskettaessa työansio määräytyy maksuajankohdan mukaan samoin perustein kuin veron ennakkoa tai veroa pidätettäessä. Saman lain 7 §:n (679/2004) mukaan eläkkeen perusteena olevaa työansiota määrättäessä otetaan huomioon palkka tai muu vastike, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työstä.

Valtion eläkelain (VaEL) 3 §:n 1 momentin mukaan tätä lakia sovelletaan virka- tai työsuhteessa valtioon olevaan työntekijään. Saman lain 59 §:n mukaan eläkkeen perusteena olevaa työansiota määrättäessä otetaan huomioon palkka tai muu vastike, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työstä.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan A on työskennellyt vuosina 2000-2011 Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksen ja Fysiikan tutkimuslaitoksen (Helsinki Institute on Physics, HIP) kokeellisen hiukkasfysiikan yhteisprofessorin virassa. Hänet on nimitetty tähän virkaan 1.1.2000 alkaen. Helsingin yliopiston Fysiikan laitos ja HIP ovat 15.4.1998 päivätyssä sopimuksessa kokeellisen hiukkasfysiikan professorin virasta sopineet, että HIP maksaa palkkakuluista 45 prosenttia (palkkaluokasta A28) ja Fysiikan laitos loppuosuuden. Sopimuksen mukaan professorille tehdään mahdolliseksi työskennellä CERN:ssä opetuksen sallimissa puitteissa. Tähän liittyvistä lisäkorvauksista ja kuluista sekä käytännön järjestelyistä vastaa sopimuksen mukaan pääsääntöisesti HIP.

Asiakirjoissa olevasta HIP:n johtokunnan kokouksen 7/99 pöytäkirjasta ilmenee, että johtokunta on muun muassa päättänyt kiinnittää ohjelmajohtajat pöytäkirjan liitteestä 8 ilmenevin palkkaeduin. Yksi viidestä nimetystä ohjelmajohtajasta on ollut professori A. Hänen palkkausjärjestelyistään on päätetty siten, että yli kahden kuukauden CERN-työskentelyn jaksoilla sovelletaan vaihtoehtoa 2 ja muutoin vaihtoehtoa 1. Edellä mainitun pöytäkirjan liitteen mukaan vaihtoehdossa 1 Helsingin yliopiston Fysiikan laitos maksaa professorin palkkaa ja HIP korvaa 45 prosenttia kokonaispalkkakustannuksista Fysiikan laitokselle. A:n työskennellessä CERN:ssä hänelle maksetaan valtion säännösten mukaista päivärahaa ja suoritetaan matkakorvaukset Helsingin ja Geneven välisistä matkoista HIP:n yleisen käytännön mukaisesti. Vaihtoehdon 2 mukaan A:n ollessa virkavapaa professorin virastaan ja työskennellessä HIP:n tehtävissä CERN:ssä, hänelle maksetaan 12.746 CHF kuukaudessa. Lisäksi suoritetaan matkakorvaukset Helsingin ja Geneven välisistä matkoista HIP:n yleisen käytännön mukaisesti. Edelleen on todettu, että CERN:ssä työskentelyn ajanjaksoilta, jolloin HIP huolehtii A:n koko palkkakustannuksista, Fysiikan laitos korvaa HIP:lle 55 prosenttia palkkaluokan A28 mukaisista kokonaispalkkakustannuksista.

Valtion palvelusrekisterin tietojen mukaan A on ollut vuodesta 2000 alkaen vuosittain palkattomia palvelussuhteen keskeytyksiä. Hän on tällöin työskennellyt Sveitsissä Euroopan ydinfysiikan tutkimusjärjestössä CERN:ssä ollen vapautettuna Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksen ja HIP:n muusta työstä. Kyseisiltä ajoilta hänelle on maksettu erillistä apurahaa tutkimuksen tekemistä varten sovitun käytännön mukaisesti. Helsingin yliopisto on maksanut apurahat vuosina 2000-2009 CERN:n finanssijärjestelmän kautta Sveitsin frangeina. Vuodesta 2010 lähtien apurahat on maksettu Helsingin yliopiston palkanmaksujärjestelmän kautta. Vuodesta 2012 lähtien A on saanut samojen tehtävien hoitamisesta CERN:ssä HIP:n maksamaa professorin palkkaa.

Asiakirjoissa olevista HIP:n hallintopäällikön ja A:n välisistä sähköpostiviesteistä ilmenee A:n virkavapauden olleen tarpeen, jotta palkanmaksu on saatu keskeytettyä HEILA-järjestelmässä. Sähköposteista ilmenee myös, ettei A itse ollut pitänyt järjestelyä tarpeellisena. Asiakirjoihin sisältyy myös HIP:n johtajan B:n ja A:n välisiä sähköpostiviestejä, joista ilmenee, että he ovat vuonna 2005 keskustelleet palkan korotuksesta/eläkejärjestelyistä. A on tuolloin katsonut, että ehdotetuissa menettelytavoissa eli CERN:n eläkerahastoon liittymisessä tai yksityisen eläkevakuutuksen hankkimisessa virkavapaakausien ajoiksi, hänen CERN:n kautensa jäisivät Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksen ja HIP:n laatiman sopimuksen vastaisesti eläkeosuuden ulkopuolelle. Asiakirjoissa olevan Helsingin yliopiston palvelupäällikön, henkilöstöasiantuntija C:n eläkelaitoksen virkailijalle 1.2.2013 lähettämän sähköpostin mukaan edellä mainittuun toimintatapaan on päädytty A:n omasta halusta.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella A:n toiminta CERN:ssä on liittynyt kiinteästi hänen Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksen/HIP:n professorin virassa tekemäänsä työhön. Myös CERN:ssä tapahtunutta työtä on tehty työnantajan johdon ja valvonnan alaisena, eikä kyseessä voida siten katsoa olleen itsenäinen tutkimustyö. Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitos on korvannut HIP:lle osuutensa A:n kokonaispalkkakustannuksista myös niiltä CERN:ssä työskentelyn jaksoilta, joiden osalta HIP on huolehtinut A:n kokonaispalkkakustannuksista. A:n CERN:ssä työskentelyn ajalta saamat apurahat ovat siten tulleet sekä Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksen että HIP:n maksettaviksi. Apurahan maksajina ovat näin ollen olleet samat tahot, jotka ovat maksaneet A:n professorin virasta aiheutuneet palkkakustannukset. Vakuutusoikeus katsoo, ettei yksinomaan sitä seikkaa, että A:n professorin virkasuhde on muodollisesti keskeytetty CERN:ssä tapahtuneiden työskentelyjaksojen ajalta, voida pitää ratkaisevana seikkana arvioitaessa työskentelyn kuulumista valtion eläkelain piiriin. Se seikka, ettei A:n työtehtävien sisältö CERN:ssä ole muuttunut vuonna 2012, josta alkaen hän ei CERN:ssä työskentelyn aikana ole enää ollut virkavapaalla professorin virastaan, viittaa myös siihen, ettei virkavapaan hakeminen vuosina 2000 – 2011 ole johtunut sellaisen itsenäisen tutkimustyön tekemisestä, joka ei liittyisi professorin viran hoitoon. Vakuutusoikeus katsoo edellä lausutun johdosta, että A:lle CERN:ssä työskentelyn ajalta vuosina 2000-2011 apurahana maksetut suoritukset ovat valtion eläkelain nojalla eläkkeeseen oikeuttavia työansioita.

Lainkohdat

Valtion eläkelaki (280/1966) 1 § ja 7 §, sellaisina kuin ne olivat voimassa 31.12.2006 saakka, sekä 7 d §, sellaisena kuin se oli voimassa 31.12.2004 saakka
Valtion eläkelaki (1295/2006) 3 § 1 mom., 59 § ja 106 §
Laki valtion eläkelain voimaanpanosta (1296/2006) 3 §