Laki sosiaaliturvasta Korean tasavallan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 14.10.2016/863 (SopS 7/2017)

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Sosiaaliturvasta Suomen tasavallan hallituksen ja Korean tasavallan hallituksen välillä Soulissa 9 päivänä syyskuuta 2015 tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Sopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Valtioneuvoston asetus sosiaaliturvasta Korean tasavallan kanssa tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta 19.1.2017/42 (SopS 8/2017)

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään sosiaaliturvasta Korean tasavallan kanssa tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta annetun lain 2 §:n nojalla:

1 §

Sosiaaliturvasta Suomen tasavallan hallituksen ja Korean tasavallan hallituksen välillä Soulissa 9 päivänä syyskuuta 2015 tehty sopimus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2017 niin kuin siitä on sovittu.

Eduskunta on hyväksynyt sopimuksen 20 päivänä syyskuuta 2016 ja tasavallan presidentti 14 päivänä lokakuuta 2016. Hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 18 päivänä marraskuuta 2016.

2 §

Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.

3 §

Sosiaaliturvasta Korean tasavallan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki (863/2016) tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2017. Ahvenanmaan maakuntapäivät on hyväksynyt lain voimaantulon maakunnassa.

4 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2017.

Sopimus sosiaaliturvasta Suomen tasavallan hallituksen ja Korean tasavallan hallituksen välillä

Suomen tasavallan hallitus ja Korean tasavallan hallitus (jäljempänä ”sopimusvaltiot”),

jotka haluavat säännellä maittensa välisiä suhteita sosiaaliturvan alalla,

ovat sopineet seuraavasta:

I osa

Yleiset määräykset

1 artikla

Määritelmät

1. Tässä sopimuksessa:

a) "kansalainen" tarkoittaa, kun on kyse Suomen tasavallasta (jäljempänä ”Suomi”), Suomen kansalaista Suomen kansalaisuuslain tarkoittamassa merkityksessä, ja kun on kyse Korean tasavallasta (jäljempänä ”Korea”), Korean kansalaista siten kuin tämä määritellään Korean kansalaisuuslaissa;

b) ”lainsäädäntö” tarkoittaa tämän sopimuksen 2 artiklassa määriteltyjä lakeja ja määräyksiä;

c) ”toimivaltainen viranomainen” tarkoittaa, kun on kyse Suomesta, sosiaali- ja terveysministeriötä, ja kun on kyse Koreasta, terveys- ja sosiaaliministeriötä;

d) ”toimivaltainen laitos” tarkoittaa, kun on kyse Suomesta, laitoksia ja virastoja, jotka ovat vastuussa 2 artiklassa määritellyn lainsäädännön soveltamisesta, ja kun on kyse Koreasta, Kansallista eläkepalvelulaitosta;

e) ”yhteyselin” tarkoittaa laitosta tai toimielintä, joka määritellään yhteyselimeksi tämän sopimuksen toimeenpanosopimuksessa;

f) ”vakuutuskausi” tarkoittaa maksukautta, joka on tunnustettu ja täyttynyt sopimusvaltion lainsäädännön mukaisesti, sekä kautta, jonka kyseisen lainsäädännön mukaan katsotaan vastaavan maksukautta;

g) ”etuus” tarkoittaa etuutta, joka on määritelty tämän sopimuksen 2 artiklassa tarkoitetussa lainsäädännössä.

2. Käsitteillä, joita ei ole määritelty tässä artiklassa, on se merkitys, joka niille on annettu sovellettavassa lainsäädännössä.

2 artikla

Sopimuksen piiriin kuuluva lainsäädäntö

1. Tätä sopimusta sovelletaan lainsäädäntöön, joka koskee:

a) kun on kyse Suomesta,

i. työeläkejärjestelmää ja

ii. ainoastaan II osan osalta työttömyysvakuutusta;

b) kun on kyse Koreasta,

i. kansaneläkettä ja

ii. ainoastaan II osan osalta työttömyysvakuutusta.

2. Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun lainsäädäntöön eivät sisälly sopimusvaltion ja kolmannen valtion välillä mahdollisesti tehdyt valtiosopimukset tai muut kansainväliset sopimukset sosiaaliturvasta eikä niiden toimeenpanoa varten säädetty lainsäädäntö.

3. Tämä sopimus koskee myös tulevaa lainsäädäntöä, jolla muutetaan, täydennetään, yhdistetään tai korvataan tämän artiklan 1 kohdassa määriteltyä lainsäädäntöä.

4. Tämän artiklan 3 kohdasta huolimatta tämä sopimus ei koske lakeja ja määräyksiä, jotka laajentavat sopimusvaltion olemassa olevaa lainsäädäntöä uusiin etuudensaajaryhmiin, jos kyseisen sopimusvaltion toimivaltainen viranomainen ilmoittaa toisen sopimusvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle kirjallisesti kuuden kuukauden kuluessa näiden lakien tai määräysten voimaantulosta, ettei sellaista laajennusta sopimukseen ole tarkoitus tehdä.

3 artikla

Sopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt

Tätä sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka kuuluvat tai ovat kuuluneet 2 artiklassa tarkoitetun lainsäädännön piiriin, sekä näiden henkilöiden huollettaviin ja jälkeen eläviin kyseisen sopimusvaltion sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

4 artikla

Yhdenvertainen kohtelu

Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, 3 artiklassa määriteltyjä henkilöitä, joita tämä sopimus koskee, on sopimusvaltion lainsäädäntöä sovellettaessa kohdeltava yhdenvertaisesti kyseisen sopimusvaltion kansalaisten kanssa. Sama koskee myös huollettavia ja jälkeen eläviä niiden oikeuksien osalta, jotka he johtavat tässä artiklassa määritellyistä henkilöistä.

5 artikla

Etuuksien maksaminen ulkomaille

1. Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, sopimusvaltion lainsäädännön mukaisia etuuksia ei saa alentaa, muuttaa, lykätä, peruuttaa tai takavarikoida sillä perusteella, että etuudensaaja asuu tai oleskelee toisen sopimusvaltion alueella, ja etuudet tulee maksaa toisen sopimusvaltion alueelle.

2. Sopimusvaltion lainsäädännön nojalla maksettavat etuudet on myönnettävä toisen sopimusvaltion kansalaisille, jotka asuvat sopimusvaltioiden alueen ulkopuolella, samoilla ehdoilla kuin ne myönnetään ensiksi mainitun sopimusvaltion kansalaisille, jotka asuvat sopimusvaltioiden alueen ulkopuolella.

II osa

Sovellettavaa lainsäädäntöä koskevat määräykset

6 artikla

Yleiset määräykset

Jollei tässä osassa toisin määrätä, työntekijä tai yrittäjä, joka työskentelee sopimusvaltion alueella, kuuluu kyseisen työn osalta ainoastaan sen sopimusvaltion lainsäädännön piiriin.

7 artikla

Erityismääräykset

1. Jos työnantaja, jolla on kotipaikka sopimusvaltion alueella, lähettää palveluksessaan työskentelevän henkilön työhön toisen sopimusvaltion alueelle, työntekijään sovelletaan edelleen kyseisen työskentelyn osalta ainoastaan ensiksi mainitun sopimusvaltion lainsäädäntöä kuudenkymmenen ensimmäisen kalenterikuukauden ajan ikään kuin hän työskentelisi edelleen ensiksi mainitun sopimusvaltion alueella. Tämä kohta koskee myös työntekijää, jonka hänen sopimusvaltion alueella toimiva työnantajansa on lähettänyt työnantajaan sidoksissa olevan yhtiön palvelukseen toisen sopimusvaltion alueelle.

2. Jos sopimusvaltion lainsäädännön piiriin kuuluva ja tämän sopimusvaltion alueella yrittäjänä tavallisesti työskentelevä henkilö työskentelee väliaikaisesti yrittäjänä toisen sopimusvaltion alueella, hän kuuluu ainoastaan ensiksi mainitun sopimusvaltion lainsäädännön piiriin ikään kuin hän työskentelisi ensiksi mainitun sopimusvaltion alueella edellyttäen, että yrittäjyyden toisen sopimusvaltion alueella ei oleteta kestävän yli kuuttakymmentä kalenterikuukautta.

3. Jos lähetettynä työntekijänä tai yrittäjänä työskentely toisen sopimusvaltion alueella kestää kauemmin kuin tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa määritelty aika, ensiksi mainitun sopimusvaltion kyseisessä kohdassa mainittua lainsäädäntöä sovelletaan edelleen edellyttäen, että molempien sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, toimivaltaiset laitokset tai niiden tarkoitukseen nimeämät laitokset suostuvat yrittäjän pyyntöön tai työntekijän ja työnantajan yhteiseen pyyntöön.

8 artikla

Merenkulkijat ja lentomiehistö

1. Mikään tässä sopimuksessa ei vaikuta kummankaan sopimusvaltion sovellettavaan lainsäädäntöön koskien henkilöä, joka työskentelee laivalla päällystössä tai miehistön jäsenenä.

2. Henkilö, joka työskentelee ilma-aluksen päällystön tai miehistön jäsenenä, kuuluu kyseisen työskentelyn osalta sen sopimusvaltion lainsäädännön piiriin, jonka alueella yrityksellä, jossa hän työskentelee, on päätoimipaikka. Jos yrityksellä kuitenkin on sivuliike tai edustusto toisen sopimusvaltion alueella, kyseisen sivuliikkeen tai edustuston palveluksessa oleva henkilö, joka ei kuulu 7 artiklan soveltamisen piiriin, kuuluu sen sopimusvaltion lainsäädännön piiriin, jonka alueella sivuliike tai edustusto sijaitsee.

9 artikla

Diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen jäsenet sekä virkamiehet

1. Tämä sopimus ei vaikuta 18 huhtikuuta 1961 tehdyn diplomaattisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen eikä 24 huhtikuuta 1963 tehdyn konsulisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen määräysten soveltamiseen.

2. Jollei tämän artiklan 1 kohdassa toisin määrätä, jos sopimusvaltion hallituksen virkamies lähetetään työhön toisen sopimusvaltion alueelle, kyseinen henkilö pysyy ensiksi mainitun sopimusvaltion lainsäädännön piirissä ikään kuin hän työskentelisi kyseisen sopimusvaltion alueella. Tätä kohtaa sovelletaan myös henkilöön, joka sopimusvaltion lainsäädännön mukaan katsotaan virkamieheksi, edellyttäen, että henkilö kuului kyseisen sopimusvaltion sosiaaliturvajärjestelmän piiriin välittömästi ennen palvelussuhteen alkua.

10 artikla

Poikkeukset

Sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tai niiden nimeämät laitokset voivat sopia poikkeuksen myöntämisestä tähän osaan tiettyjen henkilöiden tai henkilöryhmien osalta edellyttäen, että kyseiset henkilöt kuuluvat sopimusvaltion lainsäädännön piiriin.

III osa

Etuuksia koskevat määräykset

11 artikla

Vakuutuskausien yhteenlaskeminen ja eläkkeiden laskeminen

1. Silloin kun vakuutuskausia on täyttynyt kummankin sopimusvaltion lainsäädännön mukaisesti, kunkin sopimusvaltion toimivaltaisen laitoksen tulee määritellessään oikeutta etuuksiin sen soveltaman lainsäädännön nojalla ottaa tarvittaessa huomioon toisen sopimusvaltion lainsäädännön mukaiset vakuutuskaudet edellyttäen, etteivät tällaiset vakuutuskaudet ole päällekkäisiä sen oman lainsäädännön mukaisten vakuutuskausien kanssa.

2. Jos sopimusvaltion lainsäädännössä asetetaan tiettyjen etuuksien myöntämisen ehdoksi, että vakuutuskausien on täytyttävä tietyssä ammatissa, ainoastaan vakuutuskaudet, jotka toisen sopimusvaltion lainsäädännön mukaan ovat täyttyneet samassa ammatissa tai jotka rinnastetaan samassa ammatissa toimimiseksi, lasketaan yhteen oikeuden saamiseksi näihin eläkkeisiin.

3. Eläkkeen laskeminen määritellään kunkin sopimusvaltion sovellettavassa lainsäädännössä, jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä.

12 artikla

Koreaa koskevat erityismääräykset

1. Korean lainsäädännön mukainen vaatimus, jonka mukaan henkilön on työkyvyttömyys- tai perhe-eläkkeen saamiseksi kuuluttava vakuutusturvan piiriin silloin, kun vakuutustapahtuma sattuu, katsotaan täyttyneeksi, jos henkilö kuuluu etuuden osalta Suomen lainsäädännön piiriin silloin, kun vakuutustapahtuma sattuu Korean lainsäädännön mukaisesti.

2. Silloin kun Suomen lainsäädännön mukaisia vakuutuskausia otetaan huomioon oikeuden vahvistamiseksi Korean lainsäädännön mukaisiin etuuksiin 11 artiklan 1 ja 2 kohdan ja tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, maksettava etuus määritellään seuraavasti:

a) Korean toimivaltainen laitos laskee ensiksi sen eläkkeen määrän, joka vastaa määrää, joka olisi maksettu henkilölle, jos kummankin sopimusvaltion lainsäädännön mukaisesti huomioon otettavat kaikki vakuutuskaudet olisivat täyttyneet Korean lainsäädännön mukaisesti. Eläkkeen määrän määrittelemiseksi Korean toimivaltainen laitos ottaa huomioon henkilön keskimääräiset vakituiset kuukausiansiot aikana, jolloin tämä on kuulunut Korean lainsäädännön piiriin.

b) Korean toimivaltainen laitos laskee Korean lainsäädännön mukaisesti maksettavan osaetuuden sen eläkemäärän perusteella, joka on laskettu edellisen alakohdan mukaan, sen oman lainsäädännön mukaisesti huomioon otettavien vakuutuskausien keston ja molempien sopimusvaltioiden lainsäädännön mukaisesti huomion otettavien vakuutuskausien kokonaiskeston välisenä suhteena.

3. Tämän sopimuksen 4 artiklasta huolimatta kertakorvausten maksamisesta päätetään Korean lainsäädännön mukaisesti.

4. Korean lainsäädännön säännökset, jotka rajoittavat oikeutta työkyvyttömyys- tai perhe-eläkkeeseen maksamattomien vakuutusmaksujen vuoksi aikana, jolloin henkilö on muutoin ollut oikeutettu etuuteen, koskevat ainoastaan Korean lainsäädännön mukaista kautta.

13 artikla

Suomea koskevat erityismääräykset

1. Kun vakuutuskausia on täyttynyt molempien sopimusvaltioiden lainsäädännön mukaisesti, Suomen toimivaltaisen laitoksen tulee määritellessään oikeutta soveltamansa lainsäädännön mukaisiin etuuksiin ottaa tarvittaessa huomioon Korean lainsäädännön mukaisesti täyttyneet vakuutuskaudet edellyttäen, että tällaiset vakuutuskaudet eivät ole päällekkäisiä Suomen lainsäädännön mukaisten vakuutuskausien kanssa.

2. Jos kyseinen henkilö täyttää tämän artiklan 1 kohdassa mainitut ehdot, toimivaltainen laitos laskee etuuden määrän ainoastaan ja suoraan sen soveltaman lainsäädännön mukaisesti täyttyneiden vakuutuskausien perusteella.

3. Toimivaltainen laitos, joka myöntää tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut etuudet, ottaa huomioon ainoastaan kyseisen henkilön sen alueella saamien ansioiden määrän.

IV osa

Erinäiset määräykset

14 artikla

Toimeenpanosopimus

Sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tekevät toimeenpanosopimuksen, jossa määrätään tämän sopimuksen soveltamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja nimetään yhteyselimet sopimuksen toimeenpanoon.

15 artikla

Tietojen vaihto ja keskinäinen avunanto

1. Sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja toimivaltaisten laitosten tulee toimivaltansa puitteissa:

a) ilmoittaa toisilleen oman lainsäädäntönsä sallimissa puitteissa tiedot, jotka ovat tarpeen tämän sopimuksen soveltamiseksi;

b) avustaa toisiaan tämän sopimuksen tai sen lainsäädännön piiriin kuuluvan oikeuden määrittelemiseksi tai etuuden maksamiseksi, jota tämä sopimus koskee; ja

c) ilmoittaa toisilleen mahdollisimman pian toimenpiteistä, joihin ne ovat ryhtyneet tämän sopimuksen soveltamiseksi, sekä kaikista sellaisista muutoksista lainsäädäntöönsä, jotka saattavat vaikuttaa tämän sopimuksen soveltamiseen.

2. Tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun avunannon tulee olla maksutonta, lukuun ottamatta poikkeuksia, joista sovitaan 14 artiklan mukaisesti tehtävässä toimeenpanosopimuksessa.

16 artikla

Tietosuoja

1. Yksilöä koskevia tietoja, joita sopimusvaltion toimivaltainen viranomainen, toimivaltainen laitos tai yhteyselin välittää tämän sopimuksen mukaisesti toisen sopimusvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, toimivaltaiselle laitokselle tai yhteyselimelle, saa käyttää yksinomaan tämän sopimuksen ja sen lainsäädännön, jota tämä sopimus koskee, soveltamiseen salassapitosäännösten mukaisesti.

2. Tietoihin, jotka yksilöstä on saatu tämän sopimuksen perusteella, sovelletaan kyseisen sopimusvaltion kansallista lakia yksityisyyden suojasta ja henkilötietojen luottamuksellisuudesta.

17 artikla

Vapautus maksuista ja asiakirjojen oikeaksi todistamisesta

1. Jos sopimusvaltion lainsäädännössä määrätään, että kyseisen sopimusvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, toimivaltaiselle laitokselle tai yhteyselimelle toimitettavat asiakirjat on vapautettu kokonaan tai osittain maksuista, mukaan lukien konsuli- ja hallinnolliset maksut, tämä vapautus koskee myös vastaavia asiakirjoja, jotka toimitetaan toisen sopimusvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, toimivaltaiselle laitokselle tai yhteyselimelle tämän sopimuksen tai toisen sopimusvaltion lainsäädännön soveltamiseksi.

2. Diplomaatti- tai konsuliviranomaisten ei tarvitse todistaa oikeiksi jommankumman sopimusvaltion toimivaltaisen viranomaisen, toimivaltaisen laitoksen tai yhteyselimen tämän sopimuksen tai toisen sopimusvaltion lainsäädännön soveltamiseksi esittämiä asiakirjoja ja todistuksia, eikä tähän tarvita myöskään muita vastaavia muodollisuuksia.

3. Sopimusvaltion toimivaltainen viranomainen, toimivaltainen laitos tai yhteyselin hyväksyy toisen sopimusvaltion toimivaltaisen viranomaisen, toimivaltaisen laitoksen tai yhteyselimen oikeaksi todistamat jäljennökset asiakirjoista oikeiksi jäljennöksiksi ilman muuta todistamista.

18 artikla

Yhteydenpidon kieli

1. Sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, toimivaltaiset laitokset ja yhteyselimet voivat olla suoraan yhteydessä toisiinsa ja kehen tahansa henkilöön, missä tämä asuukin, silloin kun on tarpeen tehdä näin tämän sopimuksen tai sen lainsäädännön soveltamiseksi, jota tämä sopimus koskee, englanniksi tai toisen sopimusvaltion virallisella kielellä.

2. Sopimusvaltion toimivaltainen viranomainen, toimivaltainen laitos ja yhteyselin eivät saa hylätä hakemusta tai asiakirjaa ainoastaan sillä perusteella, että se on kirjoitettu toisen sopimusvaltion virallisella kielellä.

19 artikla

Etuushakemukset

1. Kaikki etuushakemukset tulee jättää 14 artiklan mukaisesti tehtävän toimeenpanosopimuksen määräysten mukaisesti.

2. Jos henkilö tämän sopimuksen voimaantultua jättää sopimusvaltion toimivaltaiselle laitokselle tai yhteyselimelle kyseisen sopimusvaltion lainsäädännön mukaisen kirjallisen hakemuksen etuuksista, ja jos henkilö ei ole nimenomaisesti pyytänyt, että hakemus koskee ainoastaan kyseisen lainsäädännön mukaisia etuuksia, hakemuksen tulee myös turvata henkilön oikeudet vastaaviin toisen sopimusvaltion lainsäädännön mukaisiin etuuksiin edellyttäen, että henkilö hakemuksen ajankohtana:

a) on iän perusteella oikeutettu jättämään pätevän hakemuksen toisen sopimusvaltion etuudesta ja

b) pyytää, että se käsiteltäisiin toisen sopimusvaltion lainsäädännön mukaisena hakemuksena; tai

c) antaa tietoa, jonka mukaan vakuutuskausia on täyttynyt toisen sopimusvaltion lainsäädännön mukaisesti.

3. Suomen lainsäädännön mukaista viivästyskorotusta ei makseta ennen kuin Suomen yhteyselin on vastaanottanut hakemuksen.

20 artikla

Hakemusten, ilmoitusten ja muutoksenhakukirjelmien jättäminen

Hakemus, ilmoitus tai muutoksenhakukirjelmä, joka olisi sopimusvaltion lainsäädännön mukaan pitänyt jättää tietyn ajan kuluessa kyseisen sopimusvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, toimivaltaiselle laitokselle tai yhteyselimelle, on hyväksyttävä, jos se on esitetty saman määräajan kuluessa toisen sopimusvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, toimivaltaiselle laitokselle tai yhteyselimelle. Tässä tapauksessa toimivaltaisen viranomaisen, toimivaltaisen laitoksen tai yhteyselimen, joka vastaanottaa hakemuksen, ilmoituksen tai muutoksenhakukirjelmän, tulee merkitä asiakirjan vastaanottamispäivä ja viipymättä lähettää se edelleen ensiksi mainitun sopimusvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, toimivaltaiselle laitokselle tai yhteyselimelle joko suoraan tai toisen sopimusvaltion yhteyselimen kautta. Päivämäärä, jolloin tällainen hakemus, ilmoitus tai muutoksenhakukirjelmä on jätetty toisen sopimusvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, toimivaltaiselle laitokselle tai yhteyselimelle, katsotaan päivämääräksi, jolloin se on jätetty sille toimivaltaiselle viranomaiselle, toimivaltaiselle laitokselle tai yhteyselimelle, joka tutkii sen.

21 artikla

Etuuksien maksaminen

1. Sopimusvaltion toimivaltainen laitos voi maksaa tämän sopimuksen mukaisia etuuksia kyseisen sopimusvaltion valuutassa.

2. Jos sopimusvaltio ottaa käyttöön valuuttasäännöstelyjä tai vastaavia toimenpiteitä, jotka rajoittavat varojen tai rahoitusvälineiden maksamista, lähettämistä tai siirtoa tämän sopimusvaltion ulkopuolella oleville henkilöille, sen tulee viipymättä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen tämän sopimuksen mukaisesti maksettavan määrän maksamisen 3 artiklassa tarkoitetuille henkilöille.

22 artikla

Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen tulkinnassa tai soveltamisessa sopimusvaltioiden välillä syntyvät erimielisyydet ratkaistaan sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisissä neuvotteluissa.

2. Jos erimielisyyksiin ei löydy ratkaisua tällä tavalla, ne ratkaistaan sopimusvaltioiden välillä diplomaattiteitse.

V osa

Siirtymä- ja loppumääräykset

23 artikla

Siirtymämääräykset

1. Ennen tämän sopimuksen voimaantuloa täyttyneet vakuutuskaudet ja muut asiaa koskevat tapahtumat ennen tuota ajankohtaa otetaan huomioon, kun määritellään oikeutta tämän sopimuksen mukaiseen etuuteen. Kummankaan sopimusvaltion toimivaltaista laitosta ei kuitenkaan voida vaatia ottamaan huomioon vakuutuskausia, jotka ovat täyttyneet ennen aikaisinta ajankohtaa, jolta vakuutuskausia voidaan sen lainsäädännön mukaa lukea hyväksi.

2. Tämä sopimus ei luo oikeutta maksun tai etuuden saamiseen ajanjaksolta ennen sen voimaantulopäivää.

3. Päätökset, jotka koskevat oikeutta etuuksiin ja jotka on tehty ennen tämän sopimuksen voimaantuloa, eivät vaikuta sen nojalla syntyviin oikeuksiin.

4. Ennen tämän sopimuksen voimaantuloa määritellyt etuudet voidaan määritellä hakemuksesta uudelleen, jos muutos tällaisissa etuuksissa johtuu ainoastaan tämän sopimuksen määräyksistä. Jos tämän kohdan edellisen lauseen mukainen uusi määritelmä ei johda oikeuteen eläkkeeseen tai johtaa pienempää eläkkeeseen kuin se, jota maksettiin viimeiseltä jaksolta ennen tämän sopimuksen voimaantuloa, tulee eläkettä edelleen maksaa samansuuruisena kuin aikaisemmin.

5. Kun 7 artiklaa sovelletaan henkilöihin, jotka on lähetetty työhön sopimusvaltioon tai jotka ovat toimineet yrittäjinä sopimusvaltiossa ennen tämän sopimuksen voimaantuloa, artiklassa tarkoitettujen työskentely- tai yrittäjyyskausien katsotaan alkaneen tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

6. Tämän sopimuksen III osan määräykset koskevat vain etuuksia, joita koskeva hakemus on jätetty sinä päivänä, jolloin tämän sopimus tulee voimaan, tai sen jälkeen.

24 artikla

Uudelleentarkastelu

1. Sopimusvaltiot tarkastelevat uudelleen sopimusta toisen sopimusvaltion pyynnöstä.

2. Viimeistään 10 vuoden päästä tämän sopimuksen voimaantulosta sopimusvaltiot arvioivat yhdessä sitä, tulisiko sopimusta muuttaa parhaan mahdollisen sosiaaliturvan varmistamiseksi niille kummankin sopimusvaltion kansalaisille, jotka ovat tai ovat olleet kummankin sopimusvaltion sosiaaliturvajärjestelmän piirissä.

25 artikla

Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan sitä kuukautta seuraavan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolloin kumpikin sopimusvaltio on vastaanottanut toiselta sopimusvaltiolta kirjallisen ilmoituksen siitä, että se on täyttänyt kaikki tämän sopimuksen voimaantulon edellyttämät vaatimukset.

26 artikla

Voimassaolo ja irtisanominen

1. Tämä sopimus on voimassa sitä kuukautta seuraavan kahdennentoista kuukauden viimeiseen päivään, jolloin jompikumpi sopimusvaltio on kirjallisesti ilmoittanut sen irtisanomisesta toiselle sopimusvaltiolle.

2. Jos tämä sopimus irtisanotaan, oikeudet sen perusteella saavutettujen etuuksien saamiseksi tai etuuksien maksaminen säilyvät ennallaan. Sopimusvaltioiden tulee sopia järjestelyistä sellaisten oikeuksien käsittelemiseksi, jotka ollaan saavuttamassa.

Tehty Soulissa 9 päivänä syyskuuta 2015 kahtena kappaleena suomen, korean ja englannin kielellä, jotka kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset. Jos tulkinnassa syntyy erimielisyyksiä, käytetään englanninkielistä tekstiä.