Sisällysluettelo

Sopimus sosiaaliturvasta Suomen tasavallan ja Chilen tasavallan välillä (SopS 97–98)

Chile

Laki Chilen kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 22.1.1999/1133 v. 2007 (SopS 97/2007)

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 1 momentissa määrätyllä tavalla, säädetään:

1 §

Santiagossa 7 päivänä maaliskuuta 1997 Suomen tasavallan ja Chilen tasavallan välillä sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan tarvittaessa asetuksella.

3 §

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.  

Tasavallan presidentin asetus Chilen kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta 30.11.2007/1134 (SopS 98/2007)

Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministerin esittelystä, säädetään:

1 §

Suomen tasavallan ja Chilen tasavallan välillä sosiaaliturvasta Santiagossa 7 päivänä maaliskuuta 1997 tehty sopimus, jonka eduskunta on hyväksynyt 11 päivänä joulukuuta 1998 ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 22 päivänä tammikuuta 1999 ja jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 30 päivänä lokakuuta 2007, tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Chilen kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 22 päivänä tammikuuta 1999 annettu, myös Ahvenanmaan maakuntapäivien osaltaan hyväksymä laki (1133/2007) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

3 §

Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.

4 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Sopimus sosiaaliturvasta Suomen tasavallan ja Chilen tasavallan välillä

Suomen tasavallan hallitus ja Chilen tasavallan hallitus jäljempänä ”sopimuspuolet”

toivomuksenaan säännellä valtioiden väliset suhteet sosiaaliturvan alalla, ovat sopineet seuraavasta:

I osa

Yleiset määräykset

1 artikla

Määritelmät

1. Tässä sopimuksessa

a) ”Lainsäädäntö” tarkoittaa lakeja, asetuksia ja määräyksiä, jotka koskevat 2 artiklassa mainittuja sopimuspuolten sosiaaliturvajärjestelmien aloja.

b) ”Toimivaltainen viranomainen” tarkoittaa Suomen osalta sosiaali- ja terveysministeriötä ja Chilen osalta työ- ja sosiaaliministeriötä.

c) ”Laitos” tarkoittaa viranomaista tai laitosta, jolle kuuluu tämän sopimuksen 2 artiklassa mainitun lainsäädännön täytäntöönpano.

d) ”Toimivaltainen laitos” tarkoittaa laitosta, jolle kuuluu sovellettavan lainsäädännön mukaisten etuuksien myöntäminen.

e) ”Etuus” tarkoittaa kaikkia tämän sopimuksen 2 artiklassa mainitun lainsäädännön mukaisia rahasuorituksia tai muita etuuksia mukaan lukien kaikki sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti kyseiseen etuuteen maksettavat lisät tai korotukset, jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä.

f) ”Vakuutuskausi” tarkoittaa työskentelykausia työntekijänä tai yrittäjänä, maksu- tai asumiskausia siten kuin ne on määritelty tai tunnustettu vakuutuskausiksi siinä lainsäädännössä, jonka mukaisesti ne on täytetty tai niitä pidetään täytettyinä, samoin kuin kaikkia vastaavia kausia, jotka sopimuspuolen lainsäädännössä rinnastetaan vakuutuskausiin.

g) ”Asuminen” tarkoittaa Suomen osalta, että henkilöllä on varsinainen asunto ja koti Suomessa ja että hän pääasiallisesti oleskelee Suomessa, ja Chilen osalta Chilen lainsäädännössä määriteltyä asumista.

h) ”Perheenjäsen” tarkoittaa Suomen osalta puolisoa ja alle 18-vuotiaita lapsia sekä sellaista alle 25-vuotiasta lasta, joka opiskelee päätoimisesti tai on ammatillisessa koulutuksessa, ja Chilen osalta henkilöä, jota pidetään perheenjäsenenä sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

i) ”Työntekijä” tarkoittaa Suomen osalta henkilöä, joka on työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön alainen työntekijä, ja Chilen osalta jokaista henkilöä, joka on työnantajan palveluksessa alaisuus- ja riippuvuussuhteessa samoin kuin henkilöä, jota pidetään työntekijänä sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

j) ”Yrittäjä” tarkoittaa Suomen osalta henkilöä, joka on työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön alainen yrittäjä, ja Chilen osalta jokaista henkilöä, joka harjoittaa omaa toimintaa ja saa siitä tuloja.

2. Muilla tässä sopimuksessa käytetyillä käsitteillä ja ilmaisuilla on se merkitys, joka niille on annettu kyseisen sopimuspuolen sovellettavassa lainsäädännössä.

2 artikla

Sovellettava lainsäädäntö

1. Tätä sopimusta sovelletaan lainsäädäntöön, joka koskee

A. Suomen osalta

a) kansaneläkejärjestelmää ja työeläkejärjestelmää

b) eläkeläisten sairaanhoitoetuuksia mukaan lukien sairausvakuutuslain perusteella maksettavat sairaanhoitokorvaukset ja julkisen terveydenhuoltojärjestelmän palvelut

c) työnantajan sosiaaliturvamaksua kansaneläkemaksun osalta.

B. Chilen osalta

a) uutta yksilöllisiin säästöpääomiin perustuvaa vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkejärjestelmää

b) Instituto de Normalización Previsionalin hallinnoimaa vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkejärjestelmää

c) eläkeläisten sairaanhoitoetuuksia.

2. Jollei sopimuspuolten välillä toisin sovita, tätä sopimusta sovelletaan myös tulevaan lainsäädäntöön, jolla koonnetaan, korvataan, muutetaan tai täydennetään 1 teessa mainittua lainsäädäntöä.

3. Toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat toisilleen lainsäädännön muutoksista, jotka koskevat 1 teessa mainittuja sosiaaliturvan aloja.

4. Jollei toisin määrätä, tämän sopimuksen soveltamisessa ei oteta huomioon sopimuspuolten tekemiä kansainvälisiä sopimuksia tai sopimuspuolen sellaista lainsäädäntöä, joka johtuu kansainvälisen sopimuksen täytäntöönpanosta.

3 artikla

Henkilöt, joihin sopimusta sovelletaan

Jollei toisin määrätä, tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin 2 artiklassa tarkoitetun lainsäädännön piiriin kuuluviin tai kuuluneisiin henkilöihin sekä henkilöihin, jotka johtavat oikeutensa näistä henkilöistä.

4 artikla

Yhdenvertainen kohtelu

Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, seuraavilla sopimuspuolen alueella asuvilla henkilöillä on samat sopimuspuolen lainsäädännön mukaiset oikeudet ja velvollisuudet kuin kyseisen sopimuspuolen omilla kansalaisilla:

a) toisen sopimuspuolen kansalaiset

b) pakolaiset, joita tarkoitetaan pakolaisten oikeusasemaa koskevassa 28 heinäkuuta 1951 tehdyssä yleissopimuksessa ja 31 tammikuuta 1967 tehdyssä siihen liittyvässä pöytäkirjassa

c) valtiottomat henkilöt,

d) henkilöt, jotka johtavat oikeutensa kohdissa a-c mainituista henkilöistä.

5 artikla

Etuuksien maksaminen ulkomaille

1. Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, eläkkeitä ja muita rahasuorituksia ei saa vähentää, muuttaa, keskeyttää tai peruuttaa sen vuoksi, että etuudensaaja asuu toisen sopimuspuolen alueella.

2. Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, edellisessä teessa tarkoitetut eläkkeet ja muut rahasuoritukset maksetaan kolmannen valtion alueella asuville toisen sopimuspuolen kansalaisille samoin edellytyksin kuin sopimuspuolen lainsäädännön mukaan maksetaan kolmannen valtion alueella asuville tämän sopimuspuolen kansalaisille, jos tällä sopimuspuolella on kyseisen valtion kanssa sosiaaliturvasopimus tai vastaava järjestely.

3. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräyksiä ei sovelleta Suomen työttömyyseläkkeeseen, osa-aikaeläkkeeseen tai eläkkeensaajien asumistukeen.

II osa

Sovellettavaa lainsäädäntöä koskevat määräykset

6 artikla

Pääsääntö

Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, henkilö, johon tätä sopimusta sovelletaan, kuuluu sen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, jonka alueella hän työskentelee tai toimii yrittäjänä. Kun on kysymys 2 artiklan 1 teessa mainituista sosiaaliturvan aloista, jotka eivät ole riippuvaisia työskentelystä, henkilö kuuluu sen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, jonka alueella hän asuu.

7 artikla

Poikkeukset

1. Henkilö, joka

a) on työsuhteessa työnantajaan, jonka kotipaikka on sopimuspuolen alueella ja

b) kuuluu sen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin ja

c) lähetetään työhön toisen sopimuspuolen alueelle saman työnantajan tai työnantajaan sidoksissa olevan työnantajan työhön, joka kestää enintään kolme vuotta

pysyy ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön piirissä.

2. Henkilö, joka työskentelee sopimuspuolen lipun alla purjehtivalla aluksella, kuuluu tämän sopimuspuolen lainsäädännön piiriin edellyttäen, että työnantajan kotipaikka on sen sopimuspuolen alueella.

3. a) Sopimuspuolen diplomaattisen tai konsuliedustuston jäsenet kuuluvat lähettävän sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, silloin kun he ovat tämän sopimuspuolen kansalaisia.

b) Sopimuspuolen diplomaattiedustuston hallinnolliseen ja tekniseen henkilökuntaan ja palveluskuntaan kuuluviin samoin kuin konsuliviranomaisen toimihenkilöihin ja palveluskuntaan kuuluviin sovelletaan 6 artiklan määräyksiä. He voivat kuitenkin valita kuulumisen ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, jos he ovat tämän sopimuspuolen kansalaisia. Valinta on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona tämä sopimus tulee voimaan tai kyseinen työskentely alkaa toisen sopimuspuolen alueella.

c) Tämän kappaleen a-kohdan määräyksiä sovelletaan vastaavasti virkamiehiin ja sellaisina pidettäviin henkilöihin.

8 artikla

Poikkeukset 6 ja 7 artiklaan

Työnantajan ja työntekijän pyynnöstä toimivaltaiset viranomaiset tai näiden valtuuttamat laitokset voivat sopia poikkeuksista 6 ja 7 artiklan määräyksiin tiettyjen henkilöiden tai henkilöryhmien eduksi.

9 artikla

7-8 artiklan soveltaminen perheenjäseniin

7 artiklan 1 kappaletta ja 3 kappaleen a- ja c-kohtaa sekä 8 artiklaa sovellettaessa työntekijän mukana seuraavat ja samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet, jotka eivät itse työskentele, kuuluvat saman sopimuspuolen lainsäädännön piiriin kuin edellä tarkoitettu henkilö.

10 artikla

Vakuutusmaksut

Työntekijää tai yrittäjää koskevat vakuutusmaksut maksetaan sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti, jonka piiriin hän tämän sopimuksen mukaan kuuluu. Työhön ja siitä saatuihin tuloihin liittyviä vakuutusmaksuja ei makseta toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti.

III osa

Eri etuusryhmiä koskevia erityismääräyksiä

11 artikla

Eläkeläisten sairaanhoitoetuudet

Jos henkilö saa eläkettä sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti asuessaan toisen sopimuspuolen alueella, hänellä on oikeus sairaanhoitoetuuksiin samoin edellytyksin kuin niillä, jotka saavat eläkettä hänen asuinmaansa lainsäädännön mukaisesti.

12 artikla

Suomen kansaneläkejärjestelmää koskevat erityismääräykset

1. Sopimuksen 4 ja 5 artiklan estämättä tämän artiklan määräysten mukaisesti määrätään sopimuspuolen alueella asuvan henkilön oikeudesta kansaneläkelain ja perhe-eläkelain mukaiseen eläkkeeseen sekä niiden maksamisesta.

2. Sopimuspuolen alueella asuvalla sopimuspuolen kansalaisella on oikeus saada

a) vanhuuseläkettä, jos hän 16 vuotta täytettyään on asunut yhtäjaksoisesti vähintään kolmen vuoden ajan Suomessa

b) leskeneläkettä, jos hän ja vainaja 16 vuotta täytettyään ovat asuneet yhtäjaksoisesti vähintään kolmen vuoden ajan Suomessa ja jos vainaja oli sopimuspuolen kansalainen ja asui kuollessaan sopimuspuolen alueella

c) lapseneläkettä, jos vainaja oli sopimuspuolen kansalainen, joka 16 vuotta täytettyään oli asunut yhtäjaksoisesti vähintään kolmen vuoden ajan Suomessa ja joka asui kuollessaan sopimuspuolen alueella.

3. Niiden eläkkeiden määrä, jotka maksetaan 2 kappaleen a- ja b-kohdan perusteella, suhteutetaan Suomessa asuttujen vuosien lukumäärään.

13 artikla

Suomen työeläkejärjestelmää koskevat erityismääräykset

1. Jos oikeus eläkkeeseen edellyttää vakuutuskausien täyttämistä, näihin kausiin rinnastetaan tarvittaessa Chilen lainsäädännön mukaan oman työn perusteella täytetyt vakuutuskaudet, jos henkilö on ollut eläketapahtumavuoden ja sitä välittömästi edeltäneiden kymmenen kalenterivuoden aikana vähintään 12 kalenterikuukautta Suomen työeläkelainsäädännön alaisessa työssä.

2. Jos henkilö ei täytä Suomen työeläkejärjestelmässä olevaa viiden vuoden asumisaikavaatimusta, joka koskee oikeutta tulevan ajan eläkkeeseen, hänen oman työnsä perusteella täyttämänsä vakuutuskaudet Chilessä rinnastetaan asumisaikoihin Suomessa, jolleivät ne ole päällekkäisiä.

14 artikla

Vakuutuskausien laskeminen yhteen, jotta ne oikeuttavat etuuksiin Chilessä

Silloin kun Chilen lainsäädäntö edellyttää tiettyjen vakuutuskausien täyttämistä, jotta henkilö saavuttaisi, säilyttäisi tai saisi uudelleen oikeuden työkyvyttömyys-, vanhuus- tai jälkeenjääneiden etuuksiin, Suomen lainsäädännön mukaisesti täytetyt kaudet lisätään tarvittaessa Chilen lainsäädännön mukaan täytettyihin kausiin, jos ne eivät ole päällekkäisiä.

15 artikla

Chilen lainsäädännön soveltaminen

1. Eläkekassan jäsen rahoittaa eläkkeensä Chilessä varoilla, jotka kertyvät hänen omalle yksilölliselle eläketililleen. Jos tällaiset varat eivät riitä rahoittamaan eläkettä valtion takaaman vähimmäiseläkkeen määräisenä, henkilöllä on 14 artiklan mukaisesti oikeus laskea yhteen huomioon otettavat kaudet saadakseen oikeuden vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen vähimmäismäärään. Perhe-eläkkeen saajilla on sama oikeus.

2. Kun päätetään, täyttääkö henkilö Chilen lainsäädännössä määritellyt vaatimukset uuden eläkejärjestelmän mukaisen varhennetun vanhuuseläkkeen saamiseksi, henkilöä, joka saa Suomen lainsäädännön mukaista eläkettä, pidetään 4 teessa tarkoitetun eläkejärjestelmän piiriin kuuluvana eläkeläisenä.

3. Työntekijä, joka kuuluu Chilen uuden eläkejärjestelmän piiriin, voi Suomessa asuessaan vapaaehtoisesti maksaa vakuutusmaksuja kyseiseen järjestelmään ikään kuin hän olisi itsenäinen ammatinharjoittaja, ilman että tämä vaikuttaa hänen velvollisuuteensa olla vakuutettu ja maksaa vakuutusmaksuja Suomessa. Vakuutettu, joka haluaa käyttää tätä mahdollisuutta, ei ole velvollinen maksamaan Chilen sairaanhoitoetuuksien rahoittamiseen tarkoitettuja vakuutusmaksuja.

4. Chilen sosiaaliturvalaitoksen (Instituto de Normalización Previsional) hallinnoiman eläkejärjestelmän piiriin kuuluvalla on myös oikeus laskea kaudet 14 artiklan mukaisesti ollakseen oikeutettu häneen sovellettavien lainsäännösten mukaisiin eläke-etuuksiin.

5. Edellä 1 ja 4 teessa tarkoitetuissa tilanteissa toimivaltainen laitos määrittelee etuuden määrän ikään kuin kaikki vakuutuskaudet olisi täytetty sen oman lainsäädännön mukaisesti; etuuden maksamiseksi se laskee maksettavaksi tulevan osan pelkästään oman lainsäädännön mukaan täytettyjen kausien sekä molempien valtioiden huomioon otettavien vakuutuskausien kokonaismäärän suhteessa. Jos kummankin sopimuspuolen huomioon ottamien vakuutuskausien kokonaismäärä ylittää sen Chilen lainsäädännössä määritellyn kauden, joka oikeuttaa täyteen eläkkeeseen, ylimääräisiä vuosia ei oteta laskettaessa huomioon.

6. Henkilö, joka saa Suomen lainsäädännön mukaista eläkettä, katsotaan eläkeoikeuden osalta sosiaaliturvalaitoksen (Instituto de Normalización Previsional) hallinnoiman sosiaaliturvajärjestelmän piiriin kuuluvaksi henkilöksi.

IV osa

Erinäisiä määräyksiä

16 artikla

Toimeenpanosopimus ja tietojenvaihto

Toimivaltaiset viranomaiset

a) sopivat tämän sopimuksen toimeenpanoa koskevasta menettelystä toimeenpanosopimuksella

b) vaihtavat tietoja soveltamista koskevista toimenpiteistä, joihin ne ovat ryhtyneet

c) vaihtavat tietoja lainsäädäntönsä muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa sopimuksen soveltamiseen ja

d) nimeävät yhteyselimiä tämän sopimuksen soveltamisen helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi.

17 artikla

Hallinnollinen apu

Sopimuspuolten toimivaltaiset viranomaiset ja laitokset toimeenpannessaan tätä sopimusta antavat toisilleen apua ikään kuin ne soveltaisivat omaa lainsäädäntöään. Tällainen hallinnollinen apu on maksutonta, jolleivät toimivaltaiset viranomaiset joidenkin kustannusten korvaamisesta toisin sovi.

18 artikla

Lääkärintarkastukset

1. Sopimuspuolen yhteyselin toimittaa pyynnöstä toisen sopimuspuolen yhteyselimelle sellaiset hallussaan olevat lääketieteelliset tiedot ja asiakirjat, jotka koskevat hakijan tai etuudensaajan työkyvyttömyyttä.

2. Jos sopimuspuolen toimivaltainen laitos edellyttää, että jälkimmäisen sopimuspuolen alueella asuvalle hakijalle tai etuudensaajalle tehdään lisälääkärintutkimus, toisen sopimuspuolen yhteyselin järjestää tällaisen tutkimuksen järjestelyt toteuttavan laitoksen noudattamien sääntöjen mukaan tutkimusta pyytäneen laitoksen kustannuksella. Jos tutkimusta on pyytänyt chileläinen laitos, Suomessa aiheutuneet kustannukset maksaa hakija tai etuudensaaja ja Chilen toimivaltainen laitos tasaosin. Jos kyse on muutoksenhausta Chilessä annettuun työkyvyttömyyspäätökseen, mahdollisesti vaadittavien uusien tutkimusten kustannuksista vastataan edellä olevan mukaisesti, ellei muutosta ole hakenut Chilen toimivaltainen viranomainen tai vakuutusyhtiö, jolloin kustannukset maksaa muutoksenhakija.

3. Tapauksittain joko sopimuspuolen yhteyselin tai toimivaltainen viranomainen korvaa tämän artiklan 2 kappaleen määräysten soveltamisesta aiheutuvat kustannukset saatuaan yksityiskohtaisen kustannuserittelyn.

19 artikla

Tietosuoja

Kun tätä sopimusta sovellettaessa toimitetaan sopimuspuolelta toiselle yksityishenkilöä koskevia tietoja, ovat kaikki tiedot luottamuksellisia, ja niitä käytetään vain ratkaistaessa oikeutta sopimuksessa tarkoitettuihin ja tietopyynnössä mainittuihin tai niihin liittyviin etuuksiin.

20 artikla

Veroista ja maksuista vapautuminen

1. Jos sopimuspuolen lainsäädännössä on määrätty hakemusten ja asiakirjojen vapauttamisesta veroista, leimaveroista, oikeudenkäynti- tai rekisteröintimaksuista tai niiden alentamisesta, kun kysymys on tämän sopimuspuolen lainsäädännön soveltamisesta, on se ulotettava koskemaan myös hakemuksia ja asiakirjoja, jotka annetaan toisen sopimuspuolen lainsäädännön tai tämän sopimuksen mukaan.

2. Tätä sopimusta sovellettaessa kysymykseen tulevat asiakirjat tai todistukset eivät tarvitse diplomaattisen tai konsuliviranomaisen vahvistamista.

21 artikla

Hakemusten jättäminen

1. Sopimuspuolen toimivaltaiselle laitokselle jätetty hakemus, ilmoitus tai muutoksenhakukirjelmä katsotaan samanaikaisesti jätetyksi myös toisen sopimuspuolen toimivaltaiselle laitokselle.

2. Sopimuspuolen lainsäädännön perusteella maksettavaa etuutta koskevaa hakemusta pidetään sellaisena hakemuksena, joka koskee toisen sopimuspuolen lainsäädännön perusteella maksettavaa vastaavaa etuutta, silloin kun asianomainen henkilö kuuden kuukauden kuluessa ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaisen hakemuslomakkeen jättämisestä tekee toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaista vastaavaa etuutta koskevan hakemuksen.

3. Kun lasketaan Suomen lainsäädännön perusteella maksettavaa korotusta eläkkeen tai muun etuuden viivästymisajalta, hakemus katsotaan viivästykorotusta koskevaa lainsäädäntöä sovellettaessa jätetyksi silloin, kun se on saapunut tarpeellisine liitteineen toimivaltaiselle suomalaiselle laitokselle.

22 artikla

Takaisinperintä

1. Jos sopimuspuolen laitos on maksanut etuudensaajalle etuutta enemmän kuin mihin tällä on oikeus, tämä laitos voi lainsäädäntönsä mukaisin edellytyksin ja rajoituksin pyytää toisen sopimuspuolen laitosta pidättämään liikaa maksetun määrän etuudensaajalle maksamastaan määrästä. Tämän laitoksen suorittaman pidättämisen tulee tapahtua sen soveltaman lainsäädännön rajoissa ja ehdoin ikään kuin kysymys olisi tämän laitoksen liikaa maksaman määrän takaisinperinnästä. Laitos siirtää pidättämänsä summan vaatimuksen esittäneelle laitokselle.

2. Jos sopimuspuolen laitos on maksanut ennakkoa ajalta, jolta etuudensaajalla on oikeus saada vastaavaa etuutta toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, voi tämä laitos pyytää toisen sopimuspuolen laitosta pidättämään ennakkoa vastaavan määrään siitä määrästä, jonka laitos maksaa etuudensaajalle samalta ajalta. Tämän laitoksen suorittaman pidättämisen tulee tapahtua sen soveltamien lakien rajoissa ja ehdoin ja pidätetty summa siirretään vaatimuksen esittäneelle laitokselle.

3. Jos henkilö on saanut sosiaalihuoltoetuutta sopimuspuolen alueella ajalta, jolta hänellä on oikeus saada toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisia etuuksia, voi sosiaalihuoltoa antanut laitos, jos sillä on oikeus takaisinperintään maksuista, pyytää toisen sopimuspuolen laitosta pidättämään sosiaalihuoltoetuutta vastaavan määrän henkilölle maksamastaan määrästä. Tämän laitoksen suorittaman pidättämisen tulee tapahtua sen soveltamien lakien rajoissa ja ehdoin ja pidätetty summa siirretään vaatimuksen esittäneelle laitokselle.

23 artikla

Soveltamisessa käytettävät kielet

Sopimuspuolten toimivaltaiset viranomaiset, laitokset tai yhteyselimet voivat tätä sopimusta soveltaessaan käyttää sopimuspuolten virallisia kieliä tai toimeenpanosopimuksessa määritellyllä tavalla englannin kieltä.

24 artikla

Valuutta ja maksutapa

1. Tämän sopimuksen mukainen etuus voidaan maksaa sen sopimuspuolen valuutassa, jonka toimivaltainen laitos suorittaa maksun.

2. Jos jompikumpi sopimuspuoli ottaa käyttöön valuutan vaihtamista tai vientiä rajoittavia määräyksiä, molempien sopimuspuolten hallitusten on välittömästi ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin tämän sopimuksen perusteella maksettavien rahasummien siirron varmistamiseksi.

3. Jos sopimuspuolen alueella oleskeleva henkilö saa toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaista etuutta, se maksetaan jälkimmäisen sopimuspuolen toimivaltaisen laitoksen tarkoituksenmukaiseksi katsomalla tavalla.

25 artikla

Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyvät erimielisyydet sopimuspuolten välillä ratkaistaan toimivaltaisten viranomaisten välisillä neuvotteluilla.

2. Jollei yhteisymmärrykseen päästä 1 kappaleessa mainitulla tavalla, sopimuspuoli voi alistaa erimielisyyden ratkaistavaksi välimiesoikeudessa, jonka kokoonpanosta ja menettelytavoista sopimuspuolet sopivat keskenään. Välimiesoikeuden päätökset ovat sitovia ja lopullisia.

V osa

Siirtymä- ja loppumääräyksiä

26 artikla

Sopimuksen soveltaminen voimaantuloa edeltävään aikaan

1. Tämä sopimus ei anna oikeutta etuuden saamiseen sen voimaantuloa edeltävältä ajalta.

2. Ennen sopimuksen voimaantuloa täytetyt vakuutuskaudet otetaan huomioon määrättäessä oikeudesta etuuksiin tämän sopimuksen perusteella.

3. Sopimusta voidaan soveltaa myös ennen sen voimaantuloa sattuneisiin vakuutustapahtumiin.

4. Ennen sopimuksen voimaantuloa myönnetyt etuudet voidaan etuudensaajan hakemuksesta tarkistaa vastaamaan tämän sopimuksen määräyksiä. Tällainen tarkistaminen ei saa johtaa etuuden määrän vähenemiseen.

27 artikla

Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen

1. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi.

2. Kumpikin sopimuspuoli voi milloin tahansa sanoa sopimuksen irti. Jos sopimus irtisanotaan, se lakkaa olemasta voimassa kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun irtisanomisesta on diplomaattiteitse ilmoitettu toiselle sopimuspuolelle.

3. Jos tämä sopimus lakkaa olemasta voimassa, sopimuksen perusteella saadut oikeudet pysyvät voimassa.

28 artikla

Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan sitä kuukautta kolmantena seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolloin sopimuspuolet ovat vastaanottaneet toisiltaan jälkimmäisen ilmoituksen siitä, että ne ovat täyttäneet kaikki perustuslailliset ja oikeudelliset vaatimuksensa, jotka ovat tarpeen tämän sopimuksen voimaantulolle.

Tehty Santiagossa 7 päivänä maaliskuuta 1997 kahtena kappaleena suomeksi, espanjaksi ja englanniksi, ja kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.