Laki Israelin kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 16.7.1999/859 (SopS 89/1999)

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 1 momentissa määrätyllä tavalla, säädetään:

1 §

Jerusalemissa 15 päivänä syyskuuta 1997 Suomen tasavallan ja Israelin valtion välillä sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan tarvittaessa asetuksella.

3 §

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Asetus Israelin kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta 27.8.1999/860 (SopS 90/1999)

Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään:

1 §

Jerusalemissa 15 päivänä syyskuuta 1997 Suomen tasavallan ja Israelin valtion välillä sosiaaliturvasta tehty sopimus, jonka eräät määräykset on hyväksytty 16 päivänä heinäkuuta 1999 annetulla lailla (859/1999) ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt niin ikään 16 päivänä heinäkuuta 1999 ja jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 23 päivänä heinäkuuta 1999, tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1999 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tarkempia määräyksiä sopimuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa asianomainen ministeriö.

3 §

Israelin kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annettu laki (859/1999) ja tämä asetus tulevat voimaan 1 päivänä syyskuuta 1999.

Sopimus sosiaaliturvasta Suomen tasavallan ja Israelin valtion välillä

Sopimukseen kohdistuvat muutokset ja ilmoitukset:

SopS 112/1999

Suomen tasavallan hallitus ja Israelin valtion hallitus, jotka haluavat säännellä suhteitaan sosiaaliturvan alalla, ovat sopineet seuraavasta:

I Osa

Yleiset määräykset

1 artikla

Määritelmät

1. Tässä sopimuksessa:

a) "Sopimuspuoli" tarkoittaa Suomen tasavaltaa ja Israelin valtiota.

b) "Lainsäädäntö" tarkoittaa lakeja, asetuksia ja määräyksiä, jotka koskevat tämän sopimuksen 2 artiklassa mainittuja sopimuspuolten sosiaaliturvajärjestelmien aloja.

c) "Toimivaltainen viranomainen" tarkoittaa Suomessa sosiaali- ja terveysministeriötä ja Israelissa työ- ja sosiaaliministeriä.

d) "Laitos" tarkoittaa viranomaista tai laitosta, jolle kuuluu tämän sopimuksen 2 artiklassa mainitun lainsäädännön täytäntöönpano.

e) "Toimivaltainen laitos" tarkoittaa laitosta, jolle kuuluu sovellettavan lainsäädännön mukaisten etuuksien myöntäminen.

f) "Etuus" tarkoittaa kaikkia tämän sopimuksen 2 artiklassa mainitun lainsäädännön mukaisia rahasuorituksia tai muita etuuksia mukaan lukien kaikki sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti kyseiseen etuuteen maksettavat lisät tai korotukset, jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä.

g) "Vakuutuskausi" tarkoittaa työskentelykausia, maksu- tai asumiskausia siten kuin ne on määritelty tai tunnustettu vakuutuskausiksi siinä lainsäädännössä, jonka mukaisesti ne on täytetty tai niitä pidetään täytettyinä, samoin kuin kaikkia vastaavia kausia, jotka sopimuspuolen lainsäädännössä rinnastetaan vakuutuskausiin.

h) "Asuminen" tarkoittaa Suomen osalta, että henkilöllä on varsinainen asunto ja koti Suomessa ja että hän pääasiallisesti oleskelee Suomessa, ja Israelin osalta vakinaista asumista, joka on laillisesti vahvistettu.

i) "Perheenjäsen" tarkoittaa Suomen osalta puolisoa ja alle 18-vuotiaita lapsia sekä sellaista alle 25-vuotiasta lasta, joka opiskelee päätoimisesti tai on ammatillisessa koulutuksessa; Israelin osalta käsite "perheenjäsen" määritellään Israelin sovellettavan lainsäädännön säännösten mukaan.

2. Muilla tässä sopimuksessa käytetyillä käsitteillä ja ilmaisuilla on se merkitys, joka niille on annettu kyseisen sopimuspuolen sovellettavassa lainsäädännössä.

2 artikla

Sovellettava lainsäädäntö

1. Tätä sopimusta sovelletaan lainsäädäntöön, joka koskee

A. Suomessa

a) sairausvakuutusta vanhempainetuuksien osalta, ja muita sairausvakuutusetuuksia ja julkisia terveydenhuoltopalveluja vain silloin kun on kyse 6 artiklan 2 kappaleen ja 7–10 artiklan soveltamisesta

b) kansaneläkejärjestelmää ja työeläkejärjestelmää

c) tapaturma- ja ammattitautivakuutusta

d) lapsilisiä ja äitiysavustuksia

e) työnantajan sosiaaliturvamaksua.

B. Israelissa kansallista vakuutuslakia (koottu versio) 5755–1995 siltä osin kuin se koskee seuraavia vakuutuslajeja:

a) vanhuusvakuutusta ja jälkeenjääneiden vakuutusta

b) työkyvyttömyysvakuutusta

c) työtapaturmavakuutusta

d) äitiysvakuutusta

e) lasten vakuutusta.

2. Jollei tämän artiklan 4 kappaleesta muuta johdu, tätä sopimusta sovelletaan myös tulevaan lainsäädäntöön, jolla koonnetaan, korvataan, muutetaan tai täydennetään 1 kappaleessa mainittua lainsäädäntöä.

3. Tämän sopimuksen tullessa voimaan toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat toisilleen 1 kappaleessa mainittuja sosiaaliturvan aloja koskevasta lainsäädännöstään. Sen jälkeen toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat toisilleen kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä edellisen kalenterivuoden aikana lainsäädäntöön tehdyistä muutoksista.

4. Tämä sopimus ei koske lainsäädäntöä, joka laajentaa 1 kappaleessa mainitun lainsäädännön soveltamisen uusiin etuudensaajaryhmiin, jos asianomaisen sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen niin päättää ja ilmoittaa siitä tämän artiklan 3 kappaleessa tarkoitetun vuosittaisen ilmoituksen yhteydessä.

5. Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, sitä sovellettaessa ei oteta huomioon sopimuspuolta sitovaa ylivaltiollista oikeutta, sopimuspuolten tekemiä kansainvälisiä sopimuksia tai sopimuspuolen sellaista lainsäädäntöä, joka johtuu kansainvälisen sopimuksen täytäntöönpanosta.

3 artikla

Henkilöt, joihin sopimusta sovelletaan

Jollei toisin määrätä, tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin 2 artiklassa tarkoitetun lainsäädännön piiriin kuuluviin tai kuuluneisiin henkilöihin sekä heidän perheenjäseniinsä ja jälkeensäjääneisiin.

4 artikla

Yhdenvertainen kohtelu

Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, seuraavilla sopimuspuolen alueella asuvilla henkilöillä on samat sopimuspuolen lainsäädännön mukaiset oikeudet ja velvollisuudet kuin kyseisen sopimuspuolen omilla kansalaisilla:

a) toisen sopimuspuolen kansalaiset

b) pakolaiset, joita tarkoitetaan pakolaisten oikeusasemaa koskevassa 28 heinäkuuta 1951 tehdyssä yleissopimuksessa ja 31 tammikuuta 1967 tehdyssä siihen liittyvässä pöytäkirjassa

c) valtiottomat henkilöt, joita tarkoitetaan valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskevassa 28 syyskuuta 1954 tehdyssä yleissopimuksessa

d) kohdissa a–c mainittujen henkilöiden perheenjäsenet ja jälkeenjääneet siltä osin kuin nämä johtavat oikeutensa kyseisistä henkilöistä.

5 artikla

Etuuksien maksaminen ulkomaille

1. Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, eläkkeitä ja muita rahasuorituksia ei saa vähentää, muuttaa, keskeyttää tai peruuttaa sen vuoksi, että etuudensaaja asuu toisen sopimuspuolen alueella.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräystä ei sovelleta Suomen työttömyyseläkkeeseen, osa-aikaeläkkeeseen tai eläkkeensaajien asumistukeen.

II Osa

Sovellettavaa lainsäädäntöä koskevat määräykset

6 artikla

Pääsäännöt

1. Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, henkilö, johon tätä sopimusta sovelletaan, kuuluu sen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, jonka alueella hän asuu tai, kun on kysymys 2 artiklan 1 kappaleessa mainituista sosiaalivakuutuksen aloista, jotka eivät ole riippuvaisia asumisesta, sen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, jonka alueella hän työskentelee tai toimii yrittäjänä.

2. Virkamiehet ja sellaisina pidetyt henkilöt sekä sopimuspuolen julkisen yhteisön palveluksessa olevat henkilöt kuuluvat sen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, jonka hallinnossa he työskentelevät, jos kyseinen henkilö kuului ennen palvelukseen ottamista tämän sopimuspuolen lainsäädännön piiriin.

7 artikla

Poikkeukset

1. Henkilö, joka

a) on työsuhteessa työnantajaan, jonka kotipaikka on sopimuspuolen alueella

b) kuuluu sen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, ja

c) lähetetään työhön toisen sopimuspuolen alueelle saman työnantajan tai työnantajaan sidoksissa olevan työnantajan työhön, joka kestää enintään kolme vuotta,

pysyy ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön piirissä ikään kuin hän edelleen asuisi ja työskentelisi sen alueella.

2. Kummankin sopimuspuolen alueella toimivan kuljetusyrityksen matkustava henkilökunta kuuluu sen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, jonka alueella yrityksellä on kotipaikka.

3. Sopimuspuolen lipun alla purjehtivalla aluksella työskentelevä henkilö, joka asuu saman sopimuspuolen alueella, kuuluu sen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin edellyttäen, että työnantajan kotipaikka on sen sopimuspuolen alueella. Israelin osalta edellä mainittu koskee myös tapauksia, jolloin alus käyttää kolmannen maan lippua, mutta sen miehistön palkan maksaa yritys, jolla on kotipaikka Israelissa, tai henkilö, joka asuu Israelissa.

8 artikla

Poikkeukset 6 ja 7 artiklaan

Toimivaltaiset viranomaiset tai näiden valtuuttamat toimielimet voivat sopia poikkeuksista 6 ja 7 artiklan määräyksiin joidenkin henkilöiden tai henkilöryhmien eduksi.

9 artikla

6–8 artiklan soveltaminen perheenjäseniin

1. Sopimuksen 7 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetun työntekijän mukana seuraavat ja samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet kuuluvat saman sopimuspuolen lainsäädännön piiriin kuin työntekijä.

2. Sopimuksen 6 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetun henkilön mukana seuraavat ja samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet kuuluvat saman sopimuspuolen lainsäädännön piiriin kuin edellä tarkoitettu henkilö.

3. Kun sovitaan 8 artiklan mukaisista poikkeuksista 6 ja 7 artiklaan, työntekijän mukana seuraavat ja samassa taloudessa asuvat henkilöt kuuluvat saman sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, jonka osalta poikkeuksesta on sovittu.

4. 1, 2 ja 3 kappaleen määräyksiä ei sovelleta, jos perheenjäsen kuuluu oman työskentelynsä perusteella toisen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin.

10 artikla

Vakuutusmaksut

Tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa henkilöä koskevat vakuutusmaksut maksetaan sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti, jonka piiriin hän tämän sopimuksen perusteella kuuluu.

III Osa

Eri etuusryhmiä koskevia erityismääräyksiä

Vanhempainetuudet

11 artikla

Vakuutuskausien huomioon ottaminen

1. Jos henkilö on täyttänyt sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti vakuutuskausia, joista muodostuu vähintään kahdeksan viikon pituinen jakso, aiemmin toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti täytetyt vakuutuskaudet otetaan tarvittaessa huomioon määrättäessä kyseisen henkilön oikeudesta etuuteen ikään kuin nämä kaudet olisi täytetty ensin mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaan.

2. Kun lasketaan etuutta 1 kappaleen mukaisesti, otetaan huomioon vain etuuden maksavan sopimuspuolen alueella saatu tulo.

12 artikla

Äitiysavustus maksetaan sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka piiriin äiti synnytyshetkellä tai ottovanhempi lapseksiottamisen hetkellä kuuluu.

Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeet

13 artikla

Eläkkeiden myöntäminen

Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, sopimuspuolten toimivaltaiset laitokset soveltavat oman maansa lainsäädäntöä myöntäessään eläkkeitä tämän sopimuksen perusteella.

14 artikla

Oikeus Suomen kansaneläkkeeseen

1. Tämän sopimuksen 4 artiklan ja 5 artiklan 1 kappaleen määräysten estämättä oikeudesta kansaneläkettä ja yleistä perhe-eläkettä koskevan lainsäädännön mukaisiin etuuksiin määrätään tämän artiklan mukaisesti.

2. Sopimuspuolen alueella asuvalla sopimuspuolen kansalaisella on oikeus saada vanhuuseläkettä, jos hän 16 vuotta täytettyään on asunut yhtäjaksoisesti vähintään kolmen vuoden ajan Suomessa.

3. Sopimuspuolen alueella asuvalla sopimuspuolen kansalaisella on oikeus saada leskeneläkettä, jos sekä hän että vainaja 16 vuotta täytettyään ovat asuneet yhtäjaksoisesti vähintään kolmen vuoden ajan Suomessa, ja jos vainaja oli sopimuspuolen kansalainen ja jos hän asui kuollessaan sopimuspuolen alueella.

4. Sopimuspuolen alueella asuvalla sopimuspuolen kansalaisella on oikeus saada lapseneläkettä, jos vainaja oli sopimuspuolen kansalainen, joka 16 vuotta täytettyään oli asunut yhtäjaksoisesti vähintään kolmen vuoden ajan Suomessa ja joka asui kuollessaan sopimuspuolen alueella.

5. Tämän artiklan 2 ja 3 kappaleen mukaisesti maksettavan eläkkeen määrä suhteutetaan Suomessa asuttujen vuosien lukumäärään.

15 artikla

Suomen kansaneläkkeen laskeminen

1. Tämän sopimuksen 13 artiklan määräysten estämättä 14 artiklan perusteella maksettava eläke lasketaan tämän artiklan mukaisesti.

2. Jos suomalainen eläke maksetaan vain tämän sopimuksen perusteella, eläkettä määrättäessä otetaan huomioon kyseisen henkilön Israelista saama eläketulo.

16 artikla

Suomen työeläkejärjestelmään sovellettavat erityismääräykset koskien vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkettä

Tämän sopimuksen 4 artiklan ja 5 artiklan 1 kappaleen määräysten estämättä Suomen työeläkettä, mukaan lukien vanhuus-, työkyvyttömyys-à ja perhe-eläke, ei makseta Israelin alueella asuvalle etuudensaajalle, jollei työntekijä tai yrittäjä ole kuulunut Suomen työeläkejärjestelmän piiriin yhtäjaksoisesti vähintään kahdentoista kuukauden ajan.

Israelin lainsäädännön soveltaminen

17 artikla

Vanhuus- ja jälkeenjääneiden etuudet

1. Jos sopimuspuolen kansalainen tai 4 artiklan b–d kohdassa tarkoitettu henkilö on ollut vakuutettu Israelissa yhtäjaksoisesti vähintään kahdentoista kuukauden ajan, mutta ei ole täyttänyt tarpeeksi Israelin järjestelmän mukaisia vakuutuskausia, jotta hänellä olisi oikeus vanhuus- tai perhe-eläkkeeseen, Suomen lainsäädännön mukaan täytetyt vakuutuskaudet otetaan huomioon, jos ne eivät ole päällekkäisiä Israelin vakuutuskausien kanssa. Suomen lainsäädännön mukaisesti ennen 1 huhtikuuta 1954 täytettyjä vakuutuskausia ei oteta huomioon.

2. Jos etuudensaajalla tai hänen jälkeensäjääneellä on oikeus etuuteen, kun molempien sopimuspuolten lainsäädännön mukaan täytetyt vakuutuskaudet lasketaan yhteen, Israelin toimivaltainen vakuutuslaitos määrittelee etuuden seuraavasti:

a) Israelin etuus, joka maksetaan henkilölle, joka on täyttänyt Israelin lainsäädännön mukaan etuuteen oikeuttavat vakuutuskaudet, otetaan huomioon teoreettisena summana.

b) Vakuutuslaitos laskee yllä mainitun teoreettisen summan perusteella sen osittaisen etuuden, joka maksetaan henkilön Israelin lainsäädännön mukaan täyttämien Israelin vakuutuskausien pituuden ja henkilön molempien sopimuspuolten lainsäädännön mukaan täyttämien kaikkien vakuutuskausien kokonaismäärän suhteen perusteella.

3. Oikeus vanhuuseläkkeeseen on riippuvainen siitä, että etuudensaaja on asunut Israelissa tai Suomessa välittömästi ennen vanhuuseläkeiän saavuttamista.

4. Oikeus perhe-eläkkeeseen on riippuvainen siitä, että etuudensaaja ja vainaja ovat asuneet Israelissa tai Suomessa jälkimmäisen kuolinhetkellä ja onko vainaja saanut vanhuuseläkettä välittömästi ennen kuolemaansa.

5. Lesken ja orvon ammattikoulutus- ja elatusavustusta maksetaan 1 kappaleessa tarkoitetulle henkilölle vain, jos tämä asuu Israelissa ja niin kauan kuin tämä varsinaisesti oleskelee Israelissa.

6. Hautausavustusta ei makseta sellaisen henkilön osalta, joka kuolee Israelin ulkopuolella ja joka ei kuolinpäivänään asunut Israelissa.

18 artikla

Työkyvyttömyysetuudet

1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvalla henkilöllä on oikeus työkyvyttömyysetuuteen, jos hän on ollut vakuutettu Israelissa asuvana yhtäjaksoisesti vähintään kahdentoista kuukauden ajan välittömästi ennen työkyvyttömyyden alkamista.

2. Vammaisten erityispalvelut, vakuutetun henkilön vammaisten lasten elatusavustukset, vammaisten ammatillinen kuntoutus, puolison ammattikoulutus ja elatusavustus maksetaan tällaiselle henkilölle kuten edellä on mainittu edellyttäen, että hän asuu Israelissa ja niin kauan kuin hän varsinaisesti oleskelee Israelissa.

3. Tämän sopimuksen piiriin kuuluva henkilö, joka asuu Israelin ulkopuolella ja jolla on oikeus Israelin työkyvyttömyyseläkkeeseen, saa edelleen hänelle myönnettyä eläkettä, vaikka hänen työkyvyttömyysasteensa nousisi työkyvyttömyyden pahenemisen seurauksena tai sen seurauksena, että työkyvyttömyyteen syntyy lisäperuste ulkomailla.

Ammattitaudit ja työtapaturmat

19 artikla

Oikeus työtapaturmaetuuksiin määräytyy sen lainsäädännön mukaan, jota etuudensaajaan sovelletaan tapaturman sattumishetkellä, kuten 6–8 artiklassa määrätään.

20 artikla

1. Silloin kun ammattitautiin sairastunut henkilö on molempien sopimuspuolten lainsäädännön mukaan harjoittanut toimintaa, joka on todennäköisesti aiheuttanut taudin, ne etuudet, joita hän ja hänen jälkeensäjääneet voivat vaatia, myönnetään ainoastaan viimeksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaan.

2. Jos viimeksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaan oikeutta etuuksiin ei ole, kyseisen sopimuspuolen laitos siirtää hakemuksen ensiksi mainitun sopimuspuolen laitokselle, joka ratkaisee hakemuksen oman lainsäädäntönsä perusteella.

21 artikla

Jos sopimuspuolen lainsäädännössä nimenomaisesti tai epäsuorasti edellytetään, että aiemmat työtapaturmat ja ammattitaudit otetaan huomioon työkyvyttömyysastetta määriteltäessä, kyseisen sopimuspuolen toimivaltainen laitos ottaa myös huomioon aiemmat työtapaturmat ja ammattitaudit, jotka ovat sattuneet henkilön kuuluessa toisen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, ikään kuin olisi sovellettu ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädäntöä.

22 artikla

Jos sellainen ammattitauti, josta henkilö on saanut tai saa etuutta sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, pahenee, sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) Jos asianomainen henkilö ei etuuksien saamisen aikana ole työskennellyt toisen sopimuspuolen lainsäädännön alaisuudessa ammatissa, joka saattaisi aiheuttaa tai pahentaa kyseistä tautia, ensiksi mainitun sopimuspuolen toimivaltainen laitos vastaa etuuksien kustannuksista soveltamansa lainsäädännön mukaisesti ottaen huomioon pahenemisen.

b) Jos asianomainen henkilö on etuuksien saamisen aikana harjoittanut sellaista toimintaa toisen sopimuspuolen lainsäädännön alaisuudessa, ensiksi mainitun sopimuspuolen toimivaltainen laitos vastaa etuuksien kustannuksista soveltamansa lainsäädännön mukaisesti ottamatta pahenemista huomioon. Toisen sopimuspuolen toimivaltainen laitos myöntää asianomaiselle henkilölle lisän, joka vastaa pahenemisen jälkeen maksettavan etuuden määrän ja sen etuuden määrän, jollaisena etuus olisi katsottu asianmukaiseksi ennen pahenemista, välistä erotusta, soveltamansa lainsäädännön mukaisesti, niin kuin kysymyksessä oleva tauti olisi syntynyt tämän sopimuspuolen lainsäädännön mukaan.

23 artikla

1. Jos henkilö, joka on vakuutettu sopimuspuolen lainsäädännön perusteella, tarvitsee toisen sopimuspuolen alueella sattuvan työtapaturman tai ammattitaudin takia välttämätöntä sairaanhoitoa, hoidon antaa tämän sopimuspuolen laitos.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen perusteella järjestetyn välttämättömän sairaanhoidon kustannuksista vastaa hoidon antava vakuutuslaitos.

Lapsilisät

24 artikla

Etuuksien maksaminen

1. Lapsilisät maksetaan sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka lainsäädännön piiriin lapsi kuuluu kuukauden ensimmäisenä päivänä.

2. Jos 1 kappaleessa tarkoitettua etuutta ei tämän sopimuksen tai sopimuspuolen lainsäädännön soveltamisen vuoksi maksettaisi kummastakaan maasta tai jos sitä maksettaisiin molemmista maista, se maksetaan yksinomaan sen sopimuspuolen lainsäädännnön mukaisesti, jonka alueella lapsi tosiasiallisesti asuu.

IV Osa

Erinäiset määräykset

25 artikla

Toimeenpanosopimus ja tietojenvaihto

Toimivaltaiset viranomaiset

a) sopivat tämän sopimuksen toimeenpanoa koskevasta menettelystä toimeenpanosopimuksella

b) vaihtavat tietoja niistä toimenpiteistä, joihin ne ovat ryhtyneet tämän sopimuksen soveltamiseksi

c) vaihtavat tietoja lainsäädäntönsä muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa sopimuksen soveltamiseen, ja

d) nimeävät yhteyselimiä tämän sopimuksen soveltamisen helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi.

26 artikla

Hallinnollinen apu

1. Sopimuspuolten toimivaltaiset viranomaiset ja laitokset auttavat toisiaan tätä sopimusta sovellettaessa ikään kuin ne soveltaisivat omia lakejaan. Tämä hallinnollinen apu on maksutonta, jolleivät toimivaltaiset viranomaiset sovi toisin joidenkin kustannusten korvaamisesta.

2. Sopimuspuolten viranomaiset ja laitokset voivat olla suoraan yhteydessä toisiinsa ja kyseisiin henkilöihin tai heidän edustajiinsa. Tällaisessa yhteydenpidossa kielenä käytetään englannin kieltä.

27 artikla

Tietosuoja

Kaikki yksityishenkilöä koskevat tiedot, jotka tätä sopimusta sovellettaessa toimitetaan sopimuspuolelta toiselle, ovat luottamuksellisia ja niitä käytetään ainoastaan ratkaistaessa oikeutta sopimuksessa tarkoitettuun ja tietopyynnössä mainittuun tai siihen liittyvään etuuteen.

28 artikla

Veroista, maksuista ja asiakirjojen vahvistamisesta vapautuminen

1. Jos sopimuspuolen lainsäädännössä on määrätty hakemusten tai asiakirjojen vapauttamisesta joko kokonaan tai osittain veroista, leimaveroista, oikeudenkäynti- tai rekisteröintimaksuista, kun kysymys on tämän sopimuspuolen lainsäädännön soveltamisesta, on se ulotettava koskemaan myös hakemuksia ja asiakirjoja, jotka annetaan toisen sopimuspuolen lainsäädännön tai tämän sopimuksen mukaan.

2. Tätä sopimusta sovellettaessa kysymykseen tulevat asiakirjat tai todistukset eivät tarvitse diplomaattisen tai konsuliviranomaisen vahvistamista.

29 artikla

Hakemusten jättäminen

1. Sopimuspuolen toimivaltaiselle laitokselle jätetty hakemus, ilmoitus tai muutoksenhakukirjelmä katsotaan samanaikaisesti jätetyksi myös toisen sopimuspuolen toimivaltaiselle laitokselle.

2. Sopimuspuolen lainsäädännön perusteella maksettavaa etuutta koskevaa hakemusta pidetään sellaisena hakemuksena, joka koskee toisen sopimuspuolen lainsäädännön perusteella maksettavaa vastaavaa etuutta, silloin kun asianomainen henkilö kuuden kuukauden kuluessa ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaisen hakemuslomakkeen jättämisestä tekee toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaista vastaavaa etuutta koskevan hakemuksen.

3. Jos sopimuspuolen lainsäädännön perusteella eläkettä tai muuta etuutta koskevan hakemuksen käsittelyn viivästymisen vuoksi etuuteen maksetaan korotus, hakemus katsotaan tällaista viivästyskorotusta koskevaa lainsäädäntöä sovellettaessa jätetyksi silloin, kun se on saapunut tarpeellisine liitteineen tämän sopimuspuolen toimivaltaiselle laitokselle.

30 artikla

Päätösten täytäntöönpano

1. Sopimuspuolen tuomioistuimen täytäntöönpanokelpoiset päätökset, samoin kuin toisen sopimuspuolen viranomaisen tai laitoksen antamat vakuutusmaksuja ja muita vaatimuksia koskevat täytäntöönpanokelpoiset asiakirjat, tunnustetaan myös toisen sopimuspuolen alueella.

2. Tunnustamisesta saa kieltäytyä vain, jos se on sen sopimuspuolen oikeusjärjestyksen vastainen, jossa tunnustamista haetaan.

3. Tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti tunnustetut täytäntöönpanokelpoiset päätökset ja asiakirjat pannaan täytäntöön toisen sopimuspuolen alueella. Täytäntöönpanomenettelyssä noudatetaan sen sopimuspuolen lainsäädäntöä, jossa täytäntöönpano tapahtuu, siltä osin kuin siinä säädetään tämän sopimuspuolen alueella annettujen vastaavien päätösten ja asiakirjojen täytäntöönpanosta. Päätökseen tai asiakirjaan liitetään todistus, joka osoittaa sen täytäntöönpanokelpoisuuden.

4. Sopimuspuolen laitoksen erääntyneitä vakuutusmaksuja koskevilla saatavilla on toisen sopimuspuolen alueella tapahtuvassa täytäntöönpanossa sekä konkurssi- ja akordimenettelyssä sama etuoikeus kuin vastaavilla saatavilla tämän sopimuspuolen alueella.

31 artikla

Takaisinperintä

1. Jos sopimuspuolen laitos on maksanut etuudensaajalle etuutta enemmän kuin mihin tällä on oikeus, tämä laitos voi soveltamansa lainsäädännön rajoissa ja edellytyksin pyytää toisen sopimuspuolen laitosta pidättämään liikaa maksetun määrän summasta, jonka viimeksi mainittu laitos maksaa etuudensaajalle. Tämän laitoksen suorittaman pidättämisen tulee tapahtua sen soveltaman lainsäädännön rajoissa ja ehdoin ikään kuin kysymys olisi tämän laitoksen liikaa maksaman määrän takaisinperinnästä. Laitos siirtää pidättämänsä summan vaatimuksen esittäneelle laitokselle.

2. Jos sopimuspuolen laitos on maksanut ennakkoa ajalta, jolta etuudensaajalla on oikeus saada etuutta toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, voi tämä laitos pyytää toisen sopimuspuolen laitosta pidättämään kysymyksessä olevaa ennakkoa vastaavan määrän siitä määrästä, jonka laitos maksaa etuudensaajalle samalta ajalta. Tämän laitoksen suorittaman pidättämisen tulee tapahtua sen soveltamien lakien rajoissa ja ehdoin ja pidätetty summa siirretään vaatimuksen esittäneelle laitokselle.

3. Jos henkilö on saanut sosiaalihuoltoetuutta sopimuspuolen alueella samalta ajalta, jolta hänellä on oikeus saada toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisia etuuksia, voi sosiaalihuoltoa antanut laitos, jos sillä on oikeus takaisinperintään maksuista, pyytää toisen sopimuspuolen laitosta pidättämään sosiaalihuoltoetuutta vastaavan määrän henkilölle maksamastaan määrästä. Tämän laitoksen suorittaman pidättämisen tulee tapahtua sen soveltamien lakien rajoissa ja ehdoin ja pidätetty summa siirretään vaatimuksen esittäneelle laitokselle.

32 artikla

Soveltamisessa käytettävät kielet

Sopimuspuolten toimivaltaiset viranomaiset ja laitokset voivat tätä sopimusta soveltaessaan käyttää sopimuspuolten virallisia kieliä tai 25 artiklan a kohdassa mainitussa toimeenpanosopimuksessa määritellyllä tavalla englannin kieltä.

33 artikla

Valuutta ja maksutapa

1. Tämän sopimuksen mukainen etuus voidaan maksaa sen sopimuspuolen valuutassa, jonka toimivaltainen laitos suorittaa maksun.

2. Jos jompikumpi sopimuspuoli ottaa käyttöön valuutan vaihtamista tai vientiä rajoittavia määräyksiä, molempien sopimuspuolten hallitusten on välittömästi ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin tämän sopimuksen perusteella maksettavien rahasummien siirron varmistamiseksi.

3. Jos sopimuspuolen alueella oleskeleva henkilö saa toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaista etuutta, se maksetaan jälkimmäisen sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen tarkoituksenmukaiseksi katsomalla tavalla.

34 artikla

Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen tulkinnasta ja soveltamisesta syntyvät erimielisyydet sopimuspuolten välillä ratkaistaan toimivaltaisten viranomaisten välisillä neuvotteluilla.

2. Jollei yhteisymmärrykseen päästä 1 kappaleessa mainitulla tavalla, sopimuspuoli voi alistaa erimielisyyden ratkaistavaksi välimiesoikeudessa, jonka kokoonpanosta ja menettelytavoista sopimuspuolet sopivat keskenään. Välimiesoikeuden päätökset ovat sitovia ja lopullisia.

V Osa

Siirtymä- ja loppumääräykset

35 artikla

Sopimuksen soveltaminen voimaantuloa edeltävään aikaan

1. Tämä sopimus ei anna oikeutta etuuden saamiseen sen voimaantuloa edeltävältä ajalta.

2. Ennen sopimuksen voimaantuloa täytetyt vakuutuskaudet otetaan huomioon määrättäessä oikeudesta etuuksiin tämän sopimuksen perusteella.

3. Sopimusta voidaan soveltaa myös ennen sen voimaantuloa sattuneisiin vakuutustapahtumiin.

4. Ennen sopimuksen voimaantuloa myönnetyt etuudet voidaan etuudensaajan hakemuksesta tarkistaa vastaamaan tämän sopimuksen määräyksiä. Tällainen jälkeenpäin tapahtuva tarkistus ei saa johtaa etuuden määrän vähenemiseen.

5. Etuus, jota ei ole myönnetty tai jonka maksaminen on keskeytetty asianomaisen henkilön kansalaisuuden tai toisen sopimuspuolen alueella asumisen perusteella, tulee henkilön hakemuksesta myöntää tai sen maksamista jatkaa tämän sopimuksen mukaisesti alkaen sopimuksen voimaantulopäivästä edellyttäen, että aiemmin määritellyt oikeudet eivät koske kertasuoritusta.

6. Jos 4 ja 5 kappaleessa tarkoitettu hakemus jätetään kahden vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulopäivästä, sopimuksen nojalla saadut oikeudet tulevat voimaan siitä päivästä alkaen. Jos 4 ja 5 kappaleessa tarkoitettu hakemus jätetään sopimuksen voimaantuloa seuraavan kaksivuotiskauden päätyttyä, oikeudet, joita ei ole menetetty tai jotka eivät ole vanhentuneita, ovat voimassa siitä ajankohdasta alkaen, jolloin hakemus on jätetty, paitsi silloin, kun jommankumman sopimuspuolen lainsäädännössä on asiasta edullisempia säännöksiä.

36 artikla

Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen

1. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi.

2. Kumpi tahansa sopimuspuoli voi milloin tahansa sanoa sopimuksen irti. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä ajankohdasta, jolloin siitä on diplomaattiteitse ilmoitettu toiselle sopimuspuolelle.

3. Jos tämä sopimus lakkaa olemasta voimassa, sopimuksen perusteella saadut oikeudet etuuksiin pysyvät voimassa.

37 artikla

Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan sitä kuukautta toisena seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolloin sopimuspuolet ovat diplomaattiteitse ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä kaikki valtiosäännössään tämän sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset.

Tehty Jerusalemissa 15 päivänä syyskuuta 1997, joka vastaa 13. elulkuuta 5757, kahtena alkuperäiskappaleena suomen, heprean ja englannin kielellä ja kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset. Jos tekstien tulkinnasta syntyy erimielisyyttä, sovelletaan englanninkielistä tekstiä.

Muutokset ja ilmoitukset:

Ulkoasiainministeriön ilmoitus Israelin kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen voimaantulosta Ahvenanmaan maakunnassa 5.11.1999 (SopS 112/1999)

Ulkoasiainministeriö ilmoittaa, että Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyttyä osaltaan Israelin kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 16 päivänä heinäkuuta 1999 annetun lain (859/1999), on mainittu sopimus voimassa myös Ahvenanmaan maakunnan osalta 1 päivästä syyskuuta 1999.