Laki Kanadan kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen ja Quebecin kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimusjärjestelyn eräiden määräysten hyväksymisestä 18.12.1987/98 v. 1988 (SopS 5/1988)

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n ja 69 §:n 1 momentissa määrätyllä tavalla, säädetään:

1 §

Ottawassa 28 päivänä lokakuuta 1986 Suomen tasavallan ja Kanadan välillä sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen ja Quebecissä 30 päivänä lokakuuta 1986 Suomen tasavallan ja Quebecin välillä sosiaaliturvasta tehdyn sopimusjärjestelyn määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan tarvittaessa asetuksella.

3 §

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Asetus Kanadan kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä Kanadan kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen ja Quebecin kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimusjärjestelyn eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta 5.2.1988/99 (SopS 6/1988)

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Ottawassa 28 päivänä lokakuuta 1986 Suomen tasavallan ja Kanadan välillä sosiaaliturvasta tehty sopimus, jonka eräät määräykset on hyväksytty 18 päivänä joulukuuta 1987 annetulla, myös Ahvenanmaan maakuntapäivien osaltaan hyväksymällä lailla (98/88) ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 18 päivänä joulukuuta 1987 ja jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1987, on voimassa 1 päivästä helmikuuta 1988 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tarkempia määräyksiä sopimuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriö.

3 §

Kanadan kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen ja Quebecin kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimusjärjestelyn eräiden määräysten hyväksymisestä 18 päivänä joulukuuta 1987 annettu laki (98/88) ja tämä asetus tulevat voimaan 10 päivänä helmikuuta 1988. Niitä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä helmikuuta 1988.

Asetus Quebecin kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimusjärjestelyn voimaansaattamisesta 18.3.1988/222 (SopS 11/1988)

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Quebecissä 30 päivänä lokakuuta 1986 Suomen ja Quebecin välillä sosiaaliturvasta tehty sopimusjärjestely, jonka eräät määräykset on hyväksytty 18 päivänä joulukuuta 1987 annetulla, myös Ahvenanmaan maakuntapäivien osaltaan hyväksymällä lailla (98/88) ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 18 päivänä joulukuuta 1987 ja jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 15 päivänä helmikuuta 1988, tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1988 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tarkempia määräyksiä sopimusjärjestelyn soveltamisesta antaa tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriö.

3 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1988.

Suomen Tasavallan ja Kanadan välinen sosiaaliturvasopimus

Sopimukseen kohdistuvat muutokset ja ilmoitukset:

SopS 97–98/1996

Suomen Tasavallan hallitus ja Kanadan hallitus,

jotka ovat päättäneet tehdä yhteistyötä sosiaaliturvan alalla,

ovat päättäneet tehdä tätä tarkoitusta varten sopimuksen,

ja ovat sopineet seuraavan:

I osa

Yleiset määräykset

I artikla

Määritelmät

1. Tässä sopimuksessa tarkoittaa:

a) "Kanadan hallitus" hallitusta Hänen Majesteettinsa Kuningattaren edustajana Kanadassa ja sitä edustavaa työ- ja maahanmuuttoministeriä; ( SopS 97–98/1996)

b) "alue" Kanadan osalta Kanadan aluetta ja Suomen osalta Suomen aluetta;

c) "lainsäädäntö" II artiklassa mainittuja lakeja ja määräyksiä;

d) "asianomainen viranomainen" Kanadan osalta sen lainsäädännön toimeenpanosta vastaavaa ministeriä tai ministereitä ja Suomen osalta sosiaali- ja terveysministeriötä;

e) "asianomainen vakuutuslaitos" Kanadan osalta asianomaista viranomaista ja Suomen osalta laitosta, josta kysymyksessä olevalla henkilöllä on oikeus saada etuus tai olisi oikeus saada etuus, jos tämä henkilö asuisi Suomessa;

f) "hyväksiluettava kausi" maksu-, vakuutus- tai asumiskautta, tai vastaavaa kautta, jonka perusteella saa oikeuden etuuteen jommankumman sopimuspuolen lainsäädännön mukaan;

g) "etuus" mitä tahansa rahasuoritusta, eläkettä tai avustusta, josta määrätään jommankumman sopimuspuolen lainsäädännössä, mukaan luettuina kaikki tällaiseen rahasuoritukseen, eläkkeeseen tai avustukseen kuuluvat lisät ja korotukset.

2. Käsitteillä, joita ei tässä artiklassa ole määritelty on se merkitys, joka niillä on sovellettavan lainsäädännön mukaan.

II artikla

Lainsäädäntö, johon sopimusta sovelletaan

1. Tätä sopimusta sovelletaan seuraavaan lainsäädäntöön:

a) Kanadan osalta;

i) vanhuusturvalakiin ja siihen liittyviin määräyksiin; ja

ii) Kanadan työeläkejärjestelmään (Canada Pension Plan) ja siihen liittyviin määräyksiin:

b) Suomen osalta:

i) kansaneläkejärjestelmään kuuluviin lakeihin ja määräyksiin;

ii) työeläkejärjestelmään kuuluviin lakeihin ja määräyksiin; ja

iii) lakiin työnantajan sosiaaliturvamaksusta, siinä laajuudessa kuin laissa säädetään työnantajan kansaneläkevakuutusmaksusta.

( SopS 97–98/1996)

2. Jollei tämän artiklan 3 kappaleesta muuta johdu, sopimusta sovelletaan myös lakeihin tai määräyksiin jotka peruuttavat, korvaavat, muuttavat, täydentävät tai kokoavat yhteen tämän artiklan 1 kappaleessa mainittua lainsäädäntöä.

3. Tätä sopimusta sovelletaan lakeihin tai määräyksiin, jotka ulottavat voimassaolevaa lainsäädäntöä muihin edunsaajaryhmiin, vain ellei kumpikaan sopimuspuoli ole ilmoittanut kolmen kuukauden kuluessa tällaisten lakien tai määräysten tiedoksi saamisesta toiselle sopimuspuolelle vastustavansa sitä.

III artikla

Henkilöt, joihin sopimusta sovelletaan, ja yhdenvertainen kohtelu

1. Tätä sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka kuuluvat tai ovat kuuluneet Kanadan tai Suomen lainsäädännön piiriin, sekä jommankumman sopimuspuolen lainsäädännön mukaisiin huollettaviin ja edunsaajiin.

2. Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä henkilöt, jotka kuuluvat tai ovat kuuluneet sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, sekä heidän huollettavansa ja edunsaajansa, ovat toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisten velvoitteiden alaisia, ja heillä on oikeus tämän lainsäädännön mukaisiin etuuksiin samoin edellytyksin kuin tämän sopimuspuolen omilla kansalaisilla. Edellä sanottua sovelletaan myös sopimuspuolen kansalaisiin, jotka eivät ole kuuluneet tämän sopimuspuolen lainsäädännön piiriin sekä sellaisen kansalaisen huollettaviin ja edunsaajiin.

IV artikla

Etuuksien maksaminen ulkomaille

1. Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, III artiklan 1 kappaleessa tarkoitetun henkilön sopimuspuolen lainsäädännön mukaan saavuttamia etuuksia, mukaan luettuina tämän sopimuksen perusteella saavutetut etuudet, ei saa pienentää, muuttaa, lakkauttaa, peruuttaa eikä takavarikoida ainoastaan sen vuoksi, että edunsaaja asuu toisen sopimuspuolen alueella, ja ne on maksettava toisen sopimuspuolen alueelle.

2. Jos Suomen työeläkejärjestelmän etuutta sopimuksen perusteella maksettaisiin Kanadan alueella asuvalle Kanadan kansalaiselle, etuutta maksetaan kolmannen valtion alueella asuvalle Kanadan kansalaiselle samoin edellytyksin ja samassa laajuudessa kuin samaa etuutta maksettaisiin tuossa kolmannessa valtiossa asuvalle Suomen kansalaiselle edellyttäen, että Suomi on solminut sosiaaliturvasopimuksen tai vastaavan sopimuksen tuon kolmannen valtion kanssa. ( SopS 97–98/1996)

3. Kanadan lainsäädännön piiriin kuuluvalle tai kuuluneelle henkilölle sekä hänen huollettavilleen ja edunsaajilleen sopimuksen perusteella maksettavat Kanadan lainsäädännön mukaiset etuudet maksetaan kolmannen valtion alueelle. ( SopS 97–98/1996)

II osa

Sovellettavaa lainsäädäntöä koskevat määräykset

V artikla

1. Jollei tämän artiklan seuraavista määräyksistä muuta johdu,

a) työntekijä, joka työskentelee sopimuspuolen alueella, kuuluu tämän työn osalta ainoastaan tämän sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, ja

b) yrittäjä, joka asuu sopimuspuolen alueella ja työskentelee omaan lukuunsa toisen tai kummankin sopimuspuolen alueella, kuuluu tämän työn osalta ainoastaan ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön piiriin.

2. Henkilö, joka:

a) työskentelee sellaisen työnantajan palveluksessa, jolla on toimipaikka sopimuspuolen alueella,

b) kuuluu sopimuspuolen lainsäädännön piiriin tuon työskentelyn osalta, ja

c) työsuhteen kestäessä lähetetään työskentelemään toisen sopimuspuolen alueelle samalle tai siihen sidoksissa olevalle työnantajalle

kuuluu, tuon työskentelyn osalta, vain ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön piiriin ikään kuin työskentely olisi tapahtunut sen alueella. Toisen sopimuspuolen alueella suoritettavan tehtävän osalta lainsäädännön piiriin kuuluminen ei saa ylittää 36 kuukautta ilman molempien sopimuspuolten asianomaisten viranomaisten etukäteen antamaa suostumusta.

( SopS 97–98/1996)

3. Jos henkilö tämän sopimuksen määräyksistä huolimatta kuuluisi kummankin sopimuspuolen lainsäädännön piiriin laivan miehistön jäsenenä työskennellessään, hän kuuluu tämän työskentelyn osalta ainoastaan Suomen lainsäädännön piiriin, jos laiva käyttää Suomen lippua, ja muissa tapauksissa vain Kanadan lainsäädännön piiriin.

4. Valtion palveluksessa toisessa sopimusvaltiossa suoritettavien tehtävien osalta henkilö kuuluu viimeksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön piiriin ainoastaan, jos hän on sen valtion kansalainen tai asuu sen alueella. Jälkimmäisessä tapauksessa hän kuitenkin voi valita kuulumisen ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, jos hän on sen kansalainen.

5. Sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset voivat yhteisellä sopimuksella poiketa tämän artiklan edellä olevista määräyksistä henkilöiden tai henkilöryhmien osalta.

6. 2 kappaleessa tarkoitetun suostumuksen voi antaa ja 5 kappaleessa tarkoitetun sopimuksen tehdä sopimuspuolen asianomaisen viranomaisen siihen valtuuttama sopimuspuolen laitos. ( SopS 97–98/1996)

VI artikla

Tiettyjen Kanadan ja Suomen lainsäädännön mukaisten asumiskausien määrittely (SopS 97–98/1996)

1. Kanadan vanhuusturvalain mukaisten etuuksien laskemiseksi: ( SopS 97–98/1996)

a) jos henkilö kuuluu Kanadan työeläkejärjestelmän tai Kanadan osavaltion vastaavan järjestelmän piiriin asuessaan Suomen alueella, tämä asumisaika luetaan hyväksi Kanadassa asumisaikana kysymyksessä olevan henkilön sekä hänen kanssaan asuvien puolison ja huollettavien osalta, jotka eivät kuulu työskentelynsä perusteella Suomen lainsäädännön piiriin;

b) jos henkilö kuuluu Suomen lainsäädännön piiriin asuessaan Kanadan alueella, tätä asumista ei lueta hyväksi asumisena Kanadassa kysymyksessä olevan henkilön eikä hänen kanssaan asuvien puolison ja huollettavien osalta, jotka eivät kuulu työskentelynsä perusteella Kanadan työeläkejärjestelmän tai Kanadan osavaltion vastaavan järjestelmän piiriin.

2. Suomen kansaneläkejärjestelmän osalta:

a) Jos henkilö asuessaan Kanadan alueella kuuluu Suomen lainsäädännön piiriin, asumisaika hyväksytään asumiskaudeksi Suomessa henkilön osalta samoin kuin hänen mukanaan seuraavien ja hänen kanssaan asuvien puolison ja huollettavien osalta, jotka eivät työskentelynsä perusteella kuulu Kanadan työeläkejärjestelmään tai jonkin Kanadan provinssin kattavaan eläkejärjestelmään;

b) jos henkilö asuessaan Suomen alueella kuuluu Kanadan lainsäädännön piiriin, asumisaikaa ei hyväksytä asumiskaudeksi Suomessa henkilön osalta eikä hänen mukanaan seuraavien ja hänen kanssaan asuvien puolison ja huollettavien osalta, jotka eivät työskentelynsä perusteella kuulu Suomen työeläkejärjestelmään.

( SopS 97–98/1996)

III osa

Etuuksia koskevat määräykset

1 osasto

Kanadan lainsäädännön mukaiset etuudet

VII artikla

1. Jos henkilöllä ei ole oikeutta etuuteen Kanadan lainsäädännön mukaisten hyväksiluettavien kausien perusteella, oikeus tähän etuuteen määrätään laskemalla yhteen nämä kaudet ja tämän artiklan 2 kappaleessa tarkoitetut kaudet edellyttäen, etteivät ne ole päällekkäisiä.

2. a) Määrättäessä oikeudesta vanhuusturvalain mukaiseen etuuteen hyväksytään Kanadan alueella täytetyiksi asumiskausiksi Suomen lainsäädännön mukaiset hyväksiluettavat kaudet, tai asumiskaudet Suomen alueella sen iän jälkeen, jolloin asumiskaudet Kanadassa ovat tämän lain mukaan hyväksiluettavia. ( SopS 97–98/1996)

b) Määrättäessä oikeudesta työeläkejärjestelmän mukaiseen etuuteen kalenterivuosi, johon sisältyy vähintään kolme Suomen työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvaa kuukautta tai kuukautta, jolta on suoritettu maksuja tähän järjestelmään, rinnastetaan vuoteen, jolta on Kanadan työeläkejärjestelmän mukaan maksettu maksuja.

VIII artikla

Vanhuusturvalain mukaiset etuudet

1. a) Jos henkilöllä on oikeus eläkkeeseen Kanadassa vanhuusturvalain mukaan muutoin kuin tämän sopimuksen määräysten perusteella, mutta hänellä ei ole riittävästi asumiskausia Kanadassa, jotta etuus tämän lain mukaan maksettaisiin ulkomaille, hänelle maksetaan Kanadan alueen ulkopuolelle osaeläke edellyttäen, että VII artiklan mukaan yhteenlasketut, kummankin sopimuspuolen alueella täytetyt asumiskaudet vastaavat vähintään vanhuusturvalaissa eläkkeen ulkomaille maksamiseksi edellytettyä Kanadassa asumisen vähimmäisaikaa.

b) Maksettavan eläkkeen määrä lasketaan tässä tapauksessa vanhuusturvalain osaeläkkeen maksamista koskevien määräysten mukaisesti ainoastaan tämän lain mukaan hyväksiluettavien kausien perusteella.

2. a) Jos henkilöllä ei ole oikeutta vanhuusturvaeläkkeeseen tai puolison avustukseen yksinomaan Kanadassa täytettyjen asumiskausien perusteella, osaeläke tai puolison avustus maksetaan hänelle edellyttäen, että VII artiklan mukaan yhteenlasketut, kummankin sopimuspuolen alueella täytetyt asumiskaudet vastaavat vähintään vanhuusturvalaissa eläkkeen tai puolison avustuksen maksamiseksi edellytettyä Kanadassa asumisen vähimmäisaikaa.

b) Maksettavan eläkkeen tai puolison avustuksen määrä lasketaan tässä tapauksessa vanhuusturvalain osaeläkkeen tai puolison avustuksen maksamista koskevien määräysten mukaisesti ainoastaan tämän lain mukaan hyväksiluettavien kausien perusteella.

3. a) Huolimatta tämän sopimuksen muista määräyksistä Kanadan asianomainen laitos ei ole velvollinen maksamaan vanhuusturvaeläkettä alueensa ulkopuolelle, elleivät vanhuusturvalain mukaan hyväksiluettavat kaudet ole vähintään kolmea vuotta ja elleivät VII artiklan mukaan yhteenlasketut, kummankin sopimuspuolen alueella täytetyt vakuutuskaudet vastaa vähintään vanhuusturvalaissa eläkkeen ulkomaille maksamiseksi edellytettyä Kanadassa asumisen vähimmäisaikaa. ( SopS 97–98/1996)

b) Puolison avustus ja taattu tulonlisä maksetaan Kanadan alueen ulkopuolelle vanhuusturvalain sallimassa määrän.

IX artikla (SopS 97–98/1996)

Kanadan työeläkejärjestelmän mukaiset etuudet

Jos henkilöllä on oikeus etuuteen ainoastaan soveltamalla VII artiklan yhteenlaskemismääräyksiä, Kanadan asianomainen vakuutuslaitos laskee henkilölle maksettavan etuuden määrän seuraavasti:

a) etuuden ansioihin suhteutettu osa määrätään Kanadan työeläkejärjestelmän määräysten mukaisesti ja ainoastaan tämän järjestelmän mukaisten eläkkeen perusteena olevien tulojen nojalla; ja

b) etuuden tasasuuruinen osa määrätään kertomalla:

i) Kanadan työeläkejärjestelmän määräysten mukaisesti laskettu etuuden tasasuuruisen osan määrä

ii) murtoluvulla, joka kuvaa Kanadan työeläkejärjestelmän mukaisten vakuutusmaksukausien suhdetta eläkejärjestelmässä etuuden saamiseksi edellytettyyn vähimmäisaikaan, kuitenkin niin, ettei murtoluku saa olla yhtä suurempi.

2 osasto ( SopS 97–98/1996)

Suomen lainsäädännön mukaiset etuudet

X artikla (SopS 97–98/1996)

Kansaneläkejärjestelmän mukaiset etuudet

1. Sopimuspuolen alueella asuvan sopimuspuolen kansalaisen oikeudesta kansaneläkelain ja perhe-eläkelain mukaiseen eläkkeeseen ja eläkkeen maksamisesta määrätään tämän artiklan määräysten mukaisesti.

2. Tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitetulla henkilöllä on oikeus vanhuuseläkkeeseen, jos hän täytettyään 16 vuotta on asunut Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään kolme vuotta.

3. Tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitetulla henkilöllä on oikeus leskeneläkkeeseen, jos hän ja hänen kuollut puolisonsa täytettyään 16 vuotta olivat asuneet Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään kolme vuotta ja kuollut puoliso oli sopimuspuolen kansalainen ja asui kuollessaan sopimuspuolen alueella.

4. Tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitetulla henkilöllä on oikeus lapseneläkkeeseen, jos kuollut vanhempi täytettyään 16 vuotta oli asunut Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään kolme vuotta, oli sopimuspuolen kansalainen ja asui kuollessaan sopimuspuolen alueella.

5. Jos sopimuspuolen kansalainen, jolle hänen asuessaan Suomessa on myönnetty vanhuus-, työkyvyttömyys- tai perhe-eläke, myöhemmin muuttaa asumaan Kanadaan, eläke maksetaan hänelle Kanadaan, jos hän täytettyään 16 vuotta on asunut Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään kolme vuotta.

X. A artikla (SopS 97–98/1996)

Työeläkejärjestelmän mukaiset etuudet

1. Jollei tässä artiklassa toisin määrätä, asianomainen suomalainen vakuutuslaitos soveltaa Suomen lainsäädäntöä määrätessään oikeudesta työeläkejärjestelmän mukaiseen etuuteen ja etuuden määrästä.

2. Jos henkilö, joka tulee työkyvyttömäksi tai kuolee, ei täytä työeläkejärjestelmää koskevassa Suomen lainsäädännössä tulevan ajan oikeuden saamiseksi vaadittua asumisaikaedellytystä, Kanadan työeläkejärjestelmän mukaiset hyväksiluettavat kaudet otetaan tätä tarkoitusta varten huomioon ikään kuin ne olisi täytetty Suomessa edellyttäen, etteivät ne ole päällekkäisiä.

3. Jos työskentely tai yrittäjänä toimiminen Suomessa on päättynyt eikä työeläkejärjestelmää koskevan Suomen lainsäädännön mukainen eläke enää sisällä tulevan ajan oikeutta ja jos etuuteen oikeuttava eläketapahtuma sattuu Kanadan työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvan työskentelyn tai yrittäjätoiminnan aikana, asianomainen suomalainen vakuutuslaitos ottaa huomioon Kanadan työeläkejärjestelmän mukaiset hyväksiluettavat kaudet tulevaa aikaa koskevan edellytyksen täyttämiseksi.

4. Kaikissa tapauksissa, joihin sovelletaan tämän artiklan 2 tai 3 kappaleen määräyksiä, asianomainen suomalainen vakuutuslaitos laskee etuuden määrän seuraavasti:

a) Todellisiin Suomen lainsäädännön mukaisesti hyväksiluettaviin kausiin perustuva etuuden määrä lasketaan työeläkejärjestelmää koskevien Suomen lainsäädännön säännösten mukaisesti.

b) Eläketapahtuman ja eläkeiän väliseen aikaan perustuva etuuden määrä lasketaan suhteuttamalla työeläkejärjestelmää koskevan Suomen lainsäädännön mukaiset todelliset hyväksiluettavat kaudet 480 kuukauteen.

IV osa

Hallinnolliset ja muut määräykset

XI artikla

1. Tämän sopimuksen soveltamisesta vastaavat asianomaiset viranomaiset ja laitokset:

a) antavat toisilleen soveltamansa lainsäädännön sallimassa määrin kaikki tämän sopimuksen soveltamiseksi tarpeelliset tiedot;

b) auttavat toisiaan kaikissa tämän sopimuksen tai tässä sopimuksessa sovellettavan lainsäädännön mukaisten etuuksien määräämisessä ja maksamisessa, ikään kuin olisi kysymys niiden oman lainsäädännön soveltamisesta;

c) antavat toisilleen niin pian kuin mahdollista kaiken tiedon toimenpiteistä, joihin ne ovat ryhtyneet tämän sopimuksen soveltamiseksi, ja niiden kysymykseen tulevan lainsäädännön muutoksista, jos muutoksilla on vaikutusta tämän sopimuksen soveltamiseen.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen b kohdassa tarkoitettu apu on maksutonta, elleivät sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset ole sopineet tiettyjen kustannusten korvaamisesta.

3. Jollei sopimuspuolen lainsäädäntö edellytä julkistamista, kaikki yksityishenkilöitä koskevat tiedot, jotka toimitetaan tämän sopimuksen mukaisesti toiselle sopimuspuolelle, ovat luottamuksellisia ja niitä käytetään vain tämän sopimuksen ja sen piiriin kuuluvan lainsäädännön soveltamiseen.

XII artikla

1. Sopimuspuolten kysymykseen tulevat viranomaiset sopivat toimeenpanosopimuksessa tämän sopimuksen soveltamiseen tarvittavista toimenpiteistä.

2. Toimeenpanosopimuksessa nimetään sopimuspuolten yhdyselimet.

XIII artikla

1. Kaikki veroja, leimamaksuja, konsulivirastojen maksuja tai hallinnollisia maksuja koskevat vapautukset tai alennukset, jotka on määrätty sopimuspuolen lainsäädännössä tämän lainsäädännön soveltamiseksi tarvittavista todistuksista ja asiakirjoista, ulotetaan koskemaan toisen sopimuspuolen lainsäädännön soveltamiseksi tarvittavia todistuksia ja asiakirjoja.

2. Tämän sopimuksen soveltamiseksi tarvittavien virallisluontoisten todistusten ja asiakirjojen ei tarvitse olla diplomaattisten tai konsuliviranomaisten oikeaksi todistamia tai vastaavilla tavoilla vahvistettuja.

XIV artikla

Sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset ja laitokset voivat sopimusta soveltaessaan olla suoraan yhteydessä keskenään millä tahansa sopimuspuolten virallisista kielistä.

XV artikla

1. Sopimuspuolen lainsäädännön mukaan tämän sopimuspuolen asianomaiselle viranomaiselle tai laitokselle määräajassa jätettävä hakemus, ilmoitus tai valitus, joka on samassa määräajassa jätetty toisen sopimuspuolen asianomaiselle viranomaiselle tai laitokselle, katsotaan ensiksi mainitun sopimuspuolen viranomaiselle tai laitokselle jätetyksi.

2. Sopimuspuolen lainsäädännön mukaista etuutta koskeva hakemus katsotaan toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaista etuutta koskevaksi hakemukseksi, jos kysymyksessä oleva henkilö jättää kuuden kuukauden kuluessa ensiksi mainitun hakemuksen tekemisestä myös viimeksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaista etuutta koskevan hakemuksen.

3. Kaikissa tämän artiklan 1 tai 2 kappaleen määräysten tarkoittamissa tapauksissa tulee sen viranomaisen tai laitoksen, jolle hakemus, ilmoitus tai valitus on jätetty, toimittaa se viipymättä toisen sopimuspuolen viranomaiselle tai laitokselle.

4. Laskettaessa Suomen vakuutuslaitoksen maksettavaa Suomen lainsäädännön mukaista korotusta eläkkeen tai muun etuuden käsittelyn viivästymisajalta hakemus, joka on jätetty asianomaiselle viranomaiselle tai laitokselle Kanadassa, katsotaan tämän lainsäädännön määräysten tarkoituksiin sovellettaessa kysymyksessä olevan korotuksen suhteen jätetyksi silloin, kun se on saapunut tarpeellisine liitteineen asianomaiselle suomalaiselle vakuutuslaitokselle.

XVI artikla

1. Sopimuspuolen laitoksen tai viranomaisen on täytettävä tämän sopimuksen mukaiset velvoitteensa oman maansa valuutassa.

2. Etuudet on maksettava edunsaajille vähentämättä niistä hallinnollisia kustannuksia, jotka saattavat aiheutua etuuksien maksamisesta.

XVII artikla

Sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset ratkaisevat, siinä määrin kuin mahdollista, ongelmat, jotka syntyvät tätä sopimusta tulkittaessa tai sovellettaessa, noudattaen sen henkeä ja perusperiaatteita.

XVIII artikla

Suomen kysymykseen tuleva viranomainen ja Kanadan osavaltio voivat tehdä keskenään sopimusjärjestelyjä mistä tahansa Kanadan osavaltiolainsäädäntöön kuuluvasta sosiaaliturvaa koskevasta kysymyksestä edellyttäen, että nämä sopimusjärjestelyt eivät ole ristiriidassa tämän sopimuksen määräysten kanssa.

V osa

Siirtymä- ja loppumääräykset

XIX artikla

1. Ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää täytetyt vakuutuskaudet otetaan huomioon määrättäessä oikeudesta etuuteen sopimuksen perusteella.

2. Tämän sopimuksen määräykset eivät perusta oikeutta etuuden saamiseen tämän sopimuksen voimaantuloa edeltävältä ajalta.

3. Jollei tämän artiklan 2 kappaleen määräyksistä muuta seuraa, muu etuus kuin kertasuoritus, maksetaan tämän sopimuksen mukaisesti, kun kysymys on tapahtumista ennen tämän sopimuksen voimaantuloa.

XX artikla

Päättöpöytäkirja muodostaa tämän sopimuksen erottamattoman osan.

XXI artikla

1. Tämä sopimus tulee voimaan XII artiklassa tarkoitetun toimeenpanosopimuksen tekemisen jälkeen sitä kuukautta seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona sopimuspuolet saavat toisiltaan kirjallisen ilmoituksen tämän sopimuksen voimaansaattamiseksi vaadittavien kaikkien lainsäädännöllisten ja perustuslaillisten edellytysten täyttämisestä.

2. Tämä sopimus on voimassa ilman aikarajoituksia. Kumpikin sopimuspuoli voi sanoa sen irti diplomaattista noottia käyttäen 12 kuukauden irtisanomisajalla.

3. Jos tämä sopimus lakkaa olemasta voimassa, pysyvät henkilön sopimuksen määräysten perusteella saamat oikeudet etuuteen voimassa ja oikeuksista, jotka tällöin sopimuksen määräysten mukaan ovat olleet kertymässä, ryhdytään neuvotteluihin.

4. Tämän sopimuksen tullessa voimaan se korvaa Kanadan hallituksen ja Suomen hallituksen välisen Ottawassa 31 päivänä joulukuuta 1966 allekirjoitetun sopimuksen, joka koskee Kanadan työeläkejärjestelmää.

Tehty Ottawassa 28 päivänä lokakuuta 1986 kahtena englannin, ranskan ja suomen kielisenä kappaleena kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

Päättöpöytäkirja sosiaaliturvasopimukseen Suomen Tasavallan ja Kanadan välillä

Allekirjoittaessaan Suomen Tasavallan ja Kanadan välisen sosiaaliturvasopimuksen allekirjoittaneet ovat sopineet seuraavaa:

1. III artiklan 2 kappaletta ei sovelleta:

a) antamaan oikeutta valita kuuluminen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin V artiklan 4 kappaleen mukaisesti henkilölle, joka ei ole tämän sopimuspuolen kansalainen;

b) antamaan oikeutta suomalaiseen eläkkeeseen X artiklan mukaisesti henkilölle, joka ei ole Kanadan kansalainen; ( SopS 97–98/1996)

c) antamaan oikeutta kuulua Suomen kansaneläkejärjestelmän piiriin henkilölle, joka työskentelee Suomen ulkopuolella ja joka ei ole Suomen kansalainen.

2. Sovellettaessa III artiklan 2 kappaletta ei oteta, Suomen ollessa kysymyksessä, huomioon Suomen Tasavallan kolmansien valtioiden kanssa tekemiä sosiaaliturvasopimuksia tai vastaavia kansainvälisiä järjestelyjä, eikä lakeja tai määräyksiä, jotka muuttavat II artiklan 1 b kohdassa tarkoitettua lainsäädäntöä näiden sopimusten soveltamiseksi.

3. Sopimuksen V artiklan osalta:

a) ainoastaan Suomen alueella asuva henkilö kuuluu Suomen kansaneläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön piiriin; Tätä sovelletaan vaikka hän samaan aikaan kuuluisi Kanadan lainsäädännön piiriin siellä tehtävän työn perusteella;

b) yrittäjä, joka kuuluu 1 kappaleen b kohdan mukaan Suomen työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön piiriin omaan lukuunsa tekemänsä työn perusteella, kuuluu tämän lainsäädännön piiriin vain Suomen alueella tehdyn sellaisen työn perusteella;

c) Jos työntekijä lähetetään sopimuspuolen alueelta tekemään työtä toisen sopimuspuolen alueella siten kuin sopimuksen V artiklan 2 kappaleessa tarkoitetaan, tästä työstä saadun tulon osalta ei makseta toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisia vakuutusmaksuja, ( SopS 97–98/1996)

4. X artikla ei anna Kanadan alueella asuvalle henkilölle oikeutta eläkeläisten asumistukilain mukaiseen asumistukeen. ( SopS 97–98/1996)

5. Kun on kysymys Suomesta, sopimus Kanadan kanssa ja XVIII artiklan mukaisesti Kanadan osavaltioiden kanssa tehdyt sopimusjärjestelyt voivat koskea mitä tahansa sosiaaliturvan alaa liittovaltion tai osavaltioiden lainsäädännössä Kanadassa.

Tehty Ottawassa 28 päivänä lokakuuta 1986 kahtena englannin, ranskan ja suomen kielisenä kappaleena kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

Suomen ja Quebecin välinen sosiaaliturvasopimusjärjestely

Suomen tasavallan hallitus ja Quebecin hallitus,

jotka ovat halunneet helpottaa henkilöiden liikkumista Suomen tasavallan ja Quebecin välillä;

ja jotka ovat päättäneet taata kansalaisilleen Suomen tasavallan ja Quebecin sosiaaliturvalainsäädännön yhteensovittamisen tuomat edut;

ovat sopineet seuraavan:

I osa

Yleiset määräykset

1 artikla

Jollei asiayhteydestä muuta seuraa, tässä sopimusjärjestelyssä tarkoittaa:

a) "asianomainen viranomainen":

Quebecin osalta 2 artiklan a kohdassa tarkoitetun lainsäädännön soveltamisesta vastaavaa ministeriä; Suomen osalta sosiaali- ja terveysministeriötä;

b) "asianomainen vakuutuslaitos":

Quebecin osalta 2 artiklan a kohdassa tarkoitetun lainsäädännön toimeenpanosta vastaavaa ministeriötä tai laitosta;

Suomen osalta 2 artiklan b kohdassa tarkoitetun lainsäädännön toimeenpanosta vastaavaa vakuutuslaitosta tai viranomaista;

c) "hyväksiluettava kausi":

Quebecin osalta jokaista vuotta, jolta on maksettu vakuutusmaksuja tai joilta on maksettu työkyvyttömyyseläkettä Quebecin työeläkejärjestelmästä tai jokaista vastaavaksi katsottua vuotta;

Suomen osalta maksu-, vakuutus- tai asumiskautta, tai vastaavaa kautta, jonka perusteella voi saada oikeuden etuuteen Suomen lainsäädännön mukaan;

d) "etuus tai eläke":

mukaanlukien kaikki sopimuspuolten lainsäädännön mukaiset laajennukset, lisät tai korotukset sekä kaikki kertasuoritukset;

e) "kansalainen" :

Quebecin osalta Kanadan kansalaista joka asuu Quebecissä;

Suomen osalta Suomen kansalaista.

Käsitteillä, joita ei sopimusjärjestelyssä ole määritelty, on se merkitys, joka niillä on sovellettavan lainsäädännön mukaan.

2 artikla

Tätä sopimusjärjestelyä sovelletaan seuraavaan lainsäädäntöön:

a) Quebecin osalta lainsäädäntöön, joka koskee Quebecin työeläkejärjestelmää, työtapaturmia ja ammattitauteja, sairausvakuutusta, sairaalahoitovakuutusta ja muita sairaanhoitopalveluja;

b) Suomen osalta lainsäädäntöön, joka koskee työeläkejärjestelmää - mukaanlukien yrittäjien ja valtion, kirkon ja kuntien palveluksessa olevien henkilöiden eläkejärjestelmä sekä merimiesten eläkejärjestelmä - tapaturma- ja ammattitautivakuutusta, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusta, yleisiä sairaala- ja kansanterveyspalveluja, invalidihuoltoa ja sairausvakuutusta lukuunottamatta äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa; näihin mukaanlukien laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta.

3 artikla

1. Tätä sopimusjärjestelyä sovelletaan myös lakeihin ja määräyksiin, jotka muuttavat, täydentävät tai korvaavat lainsäädäntöä.

2. Kuitenkin sitä sovelletaan

a) uutta sosiaaliturvan alaa koskeviin lakeihin ja määräyksiin vain silloin, jos sopimusjärjestelyä vastaavasti muutetaan;

b) sopimuspuolen lakeihin tai määräyksiin, jotka ulottavat voimassaolevat järjestelmät koskemaan uusia edunsaajaryhmiä, vain siinä tapauksessa, ettei tämä sopimuspuoli kolmen kuukauden kuluessa tällaisen lain tai määräyksen virallisesta julkaisemisesta ole ilmoittanut toiselle sopimuspuolelle vastustavansa sitä.

4 artikla

Jollei tässä sopimusjärjestelyssä toisin määrätä, sitä sovelletaan:

a) sopimuspuolten kansalaisiin;

b) pakolaisiin, joita tarkoitetaan 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen 1 artiklassa ja tähän sopimukseen liittyvässä 31 päivänä tammikuuta 1967 allekirjoitetussa pöytäkirjassa;

c) valtiottomiin henkilöihin, joita tarkoitetaan 28 päivänä syyskuuta 1954 tehdyn valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen 1 artiklassa;

d) muihin henkilöihin jotka kuuluvat tai ovat kuuluneet sopimuspuolen lainsäädännön piiriin.

5 artikla

1. Jollei tässä sopimusjärjestelyssä toisin määrätä 4 artiklan a, b ja c kohdassa tarkoitetut henkilöt sekä d kohdassa tarkoitetut Kanadan kansalaiset rinnastetaan sovellettaessa sopimuspuolen lainsäädäntöä tämän sopimuspuolen kansalaisiin. Tätä ei sovelleta Suomen kansalaisten oikeuteen kuulua sairausvakuutusjärjestelmän piiriin ulkomaantyöskentelyn aikana.

2. Jollei tässä sopimusjärjestelyssä toisin määrätä, sopimuspuolen lainsäädännön mukaan samoin kuin tämän sopimusjärjestelyn perusteella saavutettuja etuuksia ei saa pienentää, muuttaa, niiden suorittamista keskeyttää, peruuttaa eikä takavarikoida ainoastaan sen vuoksi, että edunsaaja asuu toisen sopimuspuolen alueella, ja ne on maksettava toisen sopimuspuolen alueelle.

6 artikla

1. Jollei 7, 8, 9 ja 10 artiklasta muuta johdu, henkilö kuuluu vain sen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, jonka alueella hän työskentelee, sillä poikkeuksella, että kun on kysymys muista sosiaaliturvan aloista kuin työeläkkeistä tai tapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta, vain Suomessa asuvat henkilöt kuuluvat Suomen lainsäädännön piiriin.

2. Jos henkilö, joka sopimuspuolen alueella tekemänsä työn osalta kuuluu tämän sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, tästä huolimatta katsotaan toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan tämän sopimuspuolen alueella asuvaksi, viimeksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaisia sosiaaliturvamaksuja ei makseta tästä työstä saadun tulon osalta.

3. Yrittäjä, joka asuu sopimuspuolen alueella ja joka työskentelee omaan lukuunsa toisen sopimuspuolen alueella tai molempien sopimuspuolten alueella, kuuluu tämän työn osalta ainoastaan ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön piiriin sillä poikkeuksella, että kun kysymys on Suomen työeläkejärjestelmästä ja Suomen maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksesta, hän kuuluu tämän lainsäädännön piiriin ainoastaan Suomessa tehdyn työn osalta.

7 artikla

1. Sopimuspuolen lainsäädännön piiriin kuuluva työntekijä, jonka työnantaja on tämän sopimuspuolen alueella ja jonka tämä työnantaja lähettää työskentelemään tilapäisesti toisen sopimuspuolen alueelle, kuuluu tämän työskentelyn osalta edelleen ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön piiriin lähettämistä seuraavan 24. kuukauden loppuun asti.

2. Jos työskentely kuitenkin kestää yli 24 kuukautta, ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön soveltamista voidaan jatkaa edellyttäen, että sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset antavat tähän suostumuksensa.

8 artikla

1. Kansainvälisen liikenteen palveluksessa kummankin sopimuspuolen alueella työskentelevä sellaisen yrityksen matkustava henkilökunta, jolla on kotipaikka sopimuspuolen alueella ja joka muiden tai omaan lukuunsa kuljettaa matkustajia tai tavaroita ilma- tai vesiteitse, kuuluu viimeksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön piiriin.

2. Jos kuitenkin tällainen henkilökunta työskentelee sivukonttorissa tai pysyvässä toimistossa, joka mainitulla yrityksellä on toisen sopimuspuolen alueella kuin sen, jonka alueella sillä on kotipaikka, henkilökunta kuuluu sen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, jonka alueella sivukonttori tai pysyvä toimisto sijaitsee.

3. Jos henkilökunta työskentelee osittain tai kokonaan sen sopimuspuolen alueella, jossa se asuu, Se kuuluu edellisten kappaleiden määräyksistä huolimatta tämän sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, vaikka työnantajana toimivalla yrityksellä ei ole kotipaikkaa eikä sivukonttoria eikä pysyvää toimistoa tällä alueella.

9 artikla

1. Sopimuspuolen valtion palveluksessa toisen sopimuspuolen alueella suoritettavien tehtävien osalta henkilö kuuluu viimeksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön piiriin vain, jos hän on sen kansalainen tai asuu sen alueella. Jälkimmäisessä tapauksessa hän kuitenkin voi valita kuulumisen ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, jos hän on sen kansalainen.

2. Tämän artiklan määräyksiä sovellettaessa pidetään Quebecin kansalaisina Kanadan kansalaisia, jotka eivät asu Quebecissä, mutta jotka kuuluvat tai ovat kuuluneet Quebecin lainsäädännön piiriin.

10 artikla

Kummankin sopimuspuolen asianomaiset viranomaiset voivat yhdessä sopia poikkeuksista 6, 7, 8 tai 9 artiklan määräyksiin henkilöiden tai henkilöryhmien osalta.

II osa

Etuuksia koskevat määräykset

1 luku

Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-etuudet

11 artikla

1. Quebecin osalta tämän luvun määräykset koskevat kaikkia Quebecin työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön mukaisesti maksettavia etuuksia.

2. Suomen osalta tämän luvun määräykset koskevat kaikkia työeläkejärjestelmän mukaisesti maksettavia etuuksia.

12 artikla

1. Henkilöllä, joka on kuulunut kummankin sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, samoin kuin hänen perheenjäsenillään ja kaikilla oikeudellisesti pätevillä edunsaajillaan, on oikeus Quebecin lainsäädännön mukaiseen etuuteen, jos henkilö täyttää tämän lainsäädännön mukaiset etuutta koskevan oikeuden edellytykset. Quebecin asianomainen vakuutuslaitos määrää etuuden suuruuden Quebecin lainsäädännön määräysten mukaisesti.

2. Jos henkilöllä ei ole oikeutta etuuteen Quebecin lainsäädännön mukaisesti, Quebecin asianomainen vakuutuslaitos toimii seuraavasti:

a) vakuutuslaitos ottaa huomioon vakuutusmaksuvuotena sellaisen vuoden, jolta Suomen asianomainen vakuutuslaitos todistaa, että henkilölle on luettu hyväksi työeläkevakuutusmaksuja vähintään kolmen kuukauden ajalta, edellyttäen, että kysymyksessä oleva vuosi sisältyy Quebecin lainsäädännössä määriteltyyn vakuutusmaksukelpoiseen kauteen;

b) tämän kappaleen a kohdan mukaisesti hyväksiluetut vuodet lasketaan yhteen Quebecin lainsäädännön mukaisesti hyväksiluettujen kausien kanssa, edellyttäen, etteivät ne ole päällekkäisiä.

3. Jos henkilö saa oikeuden etuuteen 2 kappaleessa tarkoitetun yhteenlaskemisen seurauksena, Quebecin asianomainen vakuutuslaitos määrää maksettavan etuuden suuruuden seuraavasti:

a) etuuden ansioihin suhteutettu osa lasketaan Quebecin lainsäädännön määräysten mukaisesti;

b) etuuden tasasuuruinen osa määrätään suhteutettuna niiden kausien suhteessa, joilta vakuutusmaksuja on maksettu Quebecin lainsäädännön mukaisesti ja jotka tässä lainsäädännössä on määritelty vakuutusmaksukelpoiseen kauteen kuuluviksi.

13 artikla

1. Tämän sopimusjärjestelyn 4 artiklassa tarkoitetulla henkilöllä on oikeus Suomen työeläkejärjestelmän mukaisiin etuuksiin jos hän täyttää Suomen lainsäädännön oikeuden saamiseksi asettamat vaatimukset. Suomen asianomainen vakuutuslaitos määrää etuuksien suuruuden Suomen lainsäädännön määräysten mukaisesti.

2. Jos henkilö työkyvyttömäksi tullessaan ei täytä Suomen työeläkejärjestelmän mukaista maassa asumista koskevaa vaatimusta, Quebecin työeläkejärjestelmän mukaiset hyväksiluettavat kaudet rinnastetaan asumisaikoihin Suomessa, mikäli ne eivät ole päällekkäisiä. Tarvittaessa samaa sääntöä sovelletaan määrättäessä Suomen työeläkejärjestelmän mukaisesta perhe-eläkkeestä.

2 luku

Työtapaturmat ja ammattitaudit

14 artikla

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan sopimuspuolten työtapaturmia ja ammattitauteja koskevan lainsäädännön nojalla myönnettäviin etuuksiin.

15 artikla

Sopimuspuolen lainsäädännön nojalla etuuteen oikeutetulla henkilöllä, joka asuu tai tilapäisesti oleskelee toisessa sopimusvaltiossa, on oikeus

a) oleskelu- tai asuinpaikkakunnan lainsäädännön mukaisiin sairaanhoitoetuuksiin, jotka asianomaisen vakuutuslaitoksen puolesta myöntää Quebecissä Commission de la Santé et de la Securité du Travail ja Suomessa Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto; aika, jona etuuksia myönnetään määräytyy kuitenkin asianomaisen vakuutuslaitoksen soveltaman lainsäädännön mukaisesti;

b) rahasuorituksiin asianomaisesta vakuutuslaitoksesta sen soveltaman lainsäädännön mukaisesti.

16 artikla

Jos sopimuspuolen lainsäädäntö nimenomaisesti tai konkludenttisesti edellyttää, että aiemmat työtapaturmat otetaan huomioon työkyvyttömyysastetta arvioitaessa, tämän sopimuspuolen asianomaisen vakuutuslaitoksen on otettava huomioon myös työtapaturmat, jotka ovat sattuneet henkilön kuuluessa toisen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, ikään kuin ne olisivat sattuneet sen oman lainsäädännön piirissä.

17 artikla

Sen sopimuspuolen asianomainen vakuutuslaitos, jonka lainsäädännön mukaan rahasuoritusten määrä on riippuvainen perheen koosta, ottaa myös huomioon kysymyksessä olevan henkilön toisen sopimuspuolen alueella asuvat perheenjäsenet, ikään kuin he asuisivat sen alueella.

18 artikla

1. Vakuutuslaitoksen on korvattava niiden etuuksien kustannukset, jotka toinen vakuutuslaitos on sen puolesta suorittanut.

2. Tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitetut korvaukset suoritetaan toimeenpanosopimuksessa määrättyjen ehtojen mukaisesti.

3. Sairaanhoitoetuuksien osalta sopimuspuolet voivat sopia toisenlaisesta korvaustavasta tai luopua korvauksista toimeenpanosopimuksessa määrättyjen edellytysten puitteissa.

3 luku

Sairaanhoitoetuudet

19 artikla

1. Quebecin osalta tämän luvun määräyksiä sovelletaan kaikkiin sairausvakuutusta, sairaalahoitovakuutusta ja muita sairaanhoitopalveluja koskevan lainsäädännön nojalla annettaviin etuuksiin.

2. Suomen osalta tämän luvun määräyksiä sovelletaan kaikkiin yleisen sairaala- ja kansanterveyslainsäädännön sekä sairausvakuutuslain nojalla annettaviin etuuksiin, lukuunottamatta äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa.

20 artikla

Sopimuspuolen alueelta toisen sopimuspuolen alueelle muuttavalla vakuutetulla ja häntä seuraavilla perheenjäsenillä on oikeus viimeksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaisiin etuuksiin saapumispäivästä lukien.

21 artikla

1. Sopimuspuolen alueella asuvalla vakuutetulla, joka tilapäisesti oleskelee toisen sopimuspuolen alueella työskennelläkseen siellä on, samoin kuin häntä seuraavilla perheenjäsenillä, oikeus viimeksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaisiin sairaanhoitoetuuksiin saapumispäivästä lukien.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen mukainen oikeus etuuksiin on voimassa kolme kuukautta. Oleskelupaikkakunnan asianomainen vakuutuslaitos voi kuitenkin hakemuksesta pidentää voimassaoloaikaa.

3. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä sovelletaan vastaavasti lähetettyihin työntekijöihin ja oleskelupaikkakunnan oppilaitoksessa kirjoilla oleviin opiskelijoihin.

22 artikla

Sopimuspuolen lainsäädännön mukaista vanhuus-, perhe-, työkyvyttömyys-, tapaturma- tai ammattitautieläkettä saavalla henkilöllä, joka asuu toisen sopimuspuolen alueella on, samoin kuin häntä seuraavilla perheenjäsenillä, oikeus viimeksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaisiin etuuksiin, ikään kuin hänellä olisi oikeus tämän sopimuspuolen lainsäädännön mukaiseen eläkkeeseen.

23 artikla

1. Vakuutetun perheenjäsenellä, joka asuu tai palaa asumaan sopimuspuolen alueelle vakuutetun asuessa toisen sopimuspuolen alueella, on oikeus ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaisiin etuuksiin.

2. Tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitetuissa tapauksissa perheenjäsen määritellään asuinpaikan lainsäädännön perusteella.

24 artikla

1. Asuin- tai oleskelupaikkakunnan asianomainen vakuutuslaitos myöntää tässä luvussa tarkoitetut sairaanhoitoetuudet ja vastaa niiden kustannuksista.

2. Vakuutuslaitos, jossa vakuutettu on rekisteröity, myöntää rahasuoritukset ja vastaa niiden kustannuksista.

III osa

Muut määräykset

25 artikla

1. Sopimusjärjestelyn soveltamisesta sovitaan Suomen asianomaisen viranomaisen ja Quebecin tätä tarkoitusta varten määrätyn viranomaisen välisessä toimeenpanosopimuksessa.

2. Sopimuspuolten yhdyselimet nimetään toimeenpanosopimuksessa.

26 artikla

Asianomaiset viranomaiset ja vakuutuslaitokset:

a) ilmoittavat toisilleen kaikki sopimusjärjestelyn soveltamiseksi tarvittavat tiedot;

b) antavat toisilleen maksutonta apua kaikissa sopimusjärjestelyn soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä;

c) ilmoittavat toisilleen kaikista toimenpiteistä, joihin sopimusjärjestelyn soVeltamiseksi on ryhdytty tai sellaisista lainsäädännön muutoksista, jotka Voivat vaikuttaa sopimusjärjestelyn soveltamiseen;

d) ilmoittavat toisilleen sopimusjärjestelyn soveltamisessa esiintyneistä vaikeuksista ja pyrkivät ratkaisemaan nämä vaikeudet.

27 artikla

1. Tässä artiklassa sanalla "tieto" tarkoitetaan kaikkea sellaista tietoa, josta yksityishenkilö tai oikeushenkilö on helposti yksilöitävissä.

2. Ellei sopimuspuolen lainsäädäntö edellytä tietojen antamista, kaikki tiedot, jotka sopimuspuolen vakuutuslaitos ilmoittaa toisen sopimuspuolen vakuutuslaitokselle, ovat luottamuksellisia ja niitä voidaan käyttää vain sopimusjärjestelyn soveltamisessa.

3. Oikeus saada tietoja asiakirjoista ratkaistaan sen sopimuspuolen lainsäädännön perusteella, jossa asiakirjat ovat.

28 artikla

Etuudet maksetaan maksun suorittavan sopimuspuolen valuutassa suoraan etuuden saajalle, vähentämättä hallintokuluja tai muita etuuden maksamisesta aiheutuneita kuluja.

29 artikla

1. Vapautukset maksuista ja niiden alennukset, jotka sopimuspuolen lainsäädännön nojalla myönnetään asiakirjoista ja todistuksista, jotka sen lainsäädännön mukaisesti on esitettävä, koskevat myös toisen sopimuspuolen lainsäädännön edellyttämiä asiakirjoja ja todistuksia.

2. Sopimusjärjestelyn soveltamiseksi tarvittavat asiakirjat vapautetaan diplomaattisten ja konsuliviranomaisten oikeaksi todistamisesta ja muista vastaavista muodollisuuksista.

30 artikla

1. Sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti tämän sopimuspuolen asianomaiselle viranomaiselle tai vakuutuslaitokselle määräajassa jätettävä hakemus, ilmoitus tai valitus, joka on samassa määräajassa jätetty toisen sopimuspuolen asianomaiselle viranomaiselle tai vakuutuslaitokselle, katsotaan ensiksi mainitun sopimuspuolen viranomaiselle tai vakuutuslaitokselle jätetyksi. Tällaisessa tapauksessa toisen sopimuspuolen viranomainen tai vakuutuslaitos toimittaa hakemuksen, ilmoituksen tai valituksen niin pian kuin mahdollista ensiksi mainitun sopimuspuolen viranomaiselle tai vakuutuslaitokselle.

2. Kumman tahansa sopimuspuolen yhdyselimelle jätetty sopimuspuolen lainsäädännön mukainen etuutta koskeva hakemus katsotaan jätetyksi samana päivänä viimeksi mainitun sopimuspuolen asianomaiselle vakuutuslaitokselle.

3. Sopimuspuolen lainsäädännön mukaista etuutta koskeva hakemus katsotaan myös toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaista etuutta koskevaksi hakemukseksi jos kysymyksessä oleva henkilö jättää kuuden kuukauden kuluessa ensiksi mainitun hakemuksen tekemisestä myös viimeksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaista etuutta koskevan hakemuksen. Tällöin hakemuksen vireilletulopäivänä pidetään sitä päivää, jolloin hakemus on saapunut ensiksi mainitulle sopimuspuolelle.

4. Jos hakemus kuitenkin on saapunut ennen sopimusjärjestelyn voimaantuloa, voimaantulopäivää pidetään hakemuksen vireilletulopäivänä.

5. Laskettaessa Suomen lainsäädännön mukaista korotusta eläkkeen tai muun etuuden viivästymisajalta Quebecissä tehty hakemus katsotaan jätetyksi silloin kun se on saapunut tarpeellisine liitteineen asianomaiselle suomalaiselle vakuutuslaitokselle.

31 artikla

1. Sopimuspuolen lainsäädännössä edellytetyt lääkärintodistukset voidaan asianomaisen vakuutuslaitoksen pyynnöstä antaa toisen sopimuspuolen alueella siellä olevan vakuutuslaitoksen toimesta siten kuin toimeenpanosopimuksessa on määrätty.

2. Tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitetulla tavalla saatuja lääkärintodistuksia ei voi pitää pätemättöminä vain sillä perusteella, että ne on annettu toisen sopimuspuolen alueella.

IV osa

Siirtymä- ja loppumääräykset

32 artikla

1. Sopimusjärjestely ei anna oikeutta etuuden saamiseksi voimaantuloa edeltävältä ajalta.

2. Ennen sopimusjärjestelyn voimaantuloa täytetyt hyväksiluettavat kaudet otetaan huomioon määrättäessä oikeudesta etuuteen sopimusjärjestelyn perusteella.

3. Muut etuudet kuin hautausavustus suoritetaan, vaikka ne liittyvät ennen sopimusjärjestelyn voimaantuloa sattuneisiin tapahtumiin.

4. Etuudet, joita ei henkilön kansalaisuuden tai asuinpaikan takia ole myönnetty, joita on vähennetty tai, joiden suorittaminen on keskeytetty, myönnetään tai vahvistetaan uudelleen asianomaisen henkilön hakemuksesta sopimusjärjestelyn voimaantulosta lukien.

5. Ennen sopimusjärjestelyn voimaantuloa myönnetty etuus tarkistetaan asianomaisen henkilön pyynnöstä.

6. Jos tämän artiklan 4 tai 5 kappaleessa tarkoitettu hakemus jätetään vuoden kuluessa sopimusjärjestelyn voimaantulosta, sopimusjärjestelyyn perustuvat oikeudet saavutetaan tästä ajankohdasta lukien riippumatta sopimuspuolen lainsäädännön oikeuden menettämistä tai rajoittamista koskevista määräyksistä.

7. Jos tämän artiklan 4 tai 5 kappaleessa tarkoitettu hakemus on jätetty sen jälkeen kun vuosi on kulunut sopimusjärjestelyn voimaantulosta, oikeudet, joita ei ole menetetty tai rajoitettu, saavutetaan hakemuksen jättöpäivästä lukien ellei sovellettava lainsäädäntö sisällä edullisempia määräyksiä.

33 artikla

1. Sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset ja vakuutuslaitokset voivat olla yhteydessä käyttäen virallista kieltään.

2. Tuomioistuimen päätös tai asianomaisen vakuutuslaitoksen tiedonanto voidaan osoittaa suoraan toisen sopimuspuolen alueella asuvalle henkilölle.

34 artikla

Sopimuspuolet tapaavat tarvittaessa

a) ratkaistakseen asianomaisille laitoksille sopimusjärjestelyn soveltamisessa syntyneitä ongelmia;

b) tutkiakseen parannusmahdollisuuksia, joiden seurauksena kaikki asianomaisen lainsäädännön piiriin kuuluvat henkilöt voivat hyötyä sopimusjärjestelystä;

c) tutkiakseen yhteistyömahdollisuuksia sosiaaliturvan muilla alueilla.

35 artikla

1. Kumpikin sopimuspuoli ilmoittaa toiselle sopimuspuolelle siitä, että sopimusjärjestelyn voimaantulon edellyttämät valtionsisäiset toimenpiteet on täytetty.

2. Tämä sopimusjärjestely on voimassa toistaiseksi sen voimaantulopäivästä lukien. Voimaantulopäivä määrätään sopimuspuolten välisellä kirjeenvaihdolla. Sopimuspuoli voi irtisanoa sopimusjärjestelyn ilmoittamalla siitä kirjallisesti toiselle sopimuspuolelle. Sopimusjärjestely lakkaa olemasta voimassa sinä joulukuun 31 päivänä, joka seuraa vähintään kahdentoista kuukauden päästä ilmoituspäivästä.

3. Jos tämä sopimusjärjestely lakkaa olemasta voimassa irtisanomisen johdosta, kaikki yksityisen henkilön sopimusjärjestelyn nojalla saavuttamat oikeudet pysyvät edelleen voimassa ja sellaisten oikeuksien selvittämiseksi, jotka henkilö on saamassa sopimusjärjestelyn perusteella, käydään neuvotteluja.

Tehty Quebecissä 30 päivänä lokakuuta 1986 kahtena suomen- ja ranskankielisenä kappaleena jotka kummatkin tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.

Muutokset ja ilmoitukset:

Laki Kanadan kanssa sosiaaliturvasopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan ja Québecin kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimusjärjestelyn muutoksen eräiden määräysten hyväksymisestä 27.9.1996/1309 (SopS 97/1996)

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Ottawassa 2 päivänä marraskuuta 1994 Suomen tasavallan ja Kanadan välisen sosiaaliturvasopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan ja Québecissä 12 päivänä heinäkuuta 1995 Suomen ja Québecin välillä tehdyn sosiaaliturvasopimusjärjestelyn muutoksen määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

3 §

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Asetus Kanadan kanssa sosiaaliturvasopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan voimaansaattamisesta sekä Kanadan kanssa sosiaaliturvasopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan ja Québecin kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimusjärjestelyn muutoksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta 30.12.1996/1310 (SopS 98/1996)

Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään:

1 §

Ottawassa 2 päivänä marraskuuta 1994 Suomen tasavallan ja Kanadan välillä sosiaaliturvasopimuksen muuttamisesta tehty pöytäkirja, jonka eräät määräykset on hyväksytty 27 päivänä syyskuuta 1996 annetulla, myös Ahvenanmaan maakuntapäivien osaltaan hyväksymällä lailla (1309/1996) ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt niin ikään 27 päivänä syyskuuta 1996 ja jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1996, tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tarkempia määräyksiä sopimuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa asianomainen ministeriö.

3 §

Kanadan kanssa sosiaaliturvasopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan ja Québecin kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimusjärjestelyn muutoksen eräiden määräysten hyväksymisestä 27 päivänä syyskuuta 1996 annettu laki (1309/1996) ja tämä asetus tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Pöytäkirja Suomen tasavallan ja Kanadan välisen sosiaaliturvasopimuksen muuttamisesta

Kanadan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus,

ottaen huomioon Kanadan ja Suomen tasavallan välillä Ottawassa 28 päivänä lokakuuta 1986 allekirjoitetun sosiaaliturvasopimuksen,

toivomuksenaan entisestään vahvistaa maittensa välisiä suhteita sosiaaliturvan alueella ja

ottaen huomioon sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen tapahtuneet lainsäädännön muutokset,

ovat sopimuksen muuttamiseksi päättäneet tehdä pöytäkirjan ja ovat tässä tarkoituksessa sopineet seuraavan:

I artikla

Tässä pöytäkirjassa tarkoittaa:

a) ''sopimus'' Kanadan ja Suomen tasavallan välistä Ottawassa 28 päivänä lokakuuta 1986 allekirjoitettua sosiaaliturvasopimusta;

b) ''päättöpöytäkirja'' sopimukseen liittyvää päättöpöytäkirjaa;

c) ''aikaisemmin sovelletut määräykset'' sopimuksen määräyksiä sellaisina kuin ne olivat ennen tämän pöytäkirjan voimaantuloa;

d) muilla käsitteillä on niille sopimuksessa annettu merkitys.

II artikla

Sopimuksen I artiklan 1 kappaleen a kohtaa muutetaan poistamalla sanat ''sosiaali- ja terveysministeriä'' ja korvaamalla ne sanoilla ''työ- ja maahanmuuttoministeriä''.

III artikla

Sopimuksen II artiklan 1 kappaleen b kohta poistetaan ja korvataan seuraavalla kohdalla:

– –

IV artikla

Sopimuksen IV artiklaa muutetaan:

a) merkitsemällä voimassa olevan IV artiklan sisältö 1 kappaleeksi; ja

b) lisäämällä välittömästi 1 kappaleen jälkeen seuraavat kappaleet:

– –

V artikla

1. Sopimuksen V artiklan 2 kappale poistetaan ja korvataan seuraavalla kappaleella:

– –

2. Sopimuksen V artiklaa muutetaan lisäksi lisäämällä välittömästi 5 kappaleen jälkeen seuraava kappale:

– –

VI artikla

Sopimuksen VI artiklaa muutetaan:

a) poistamalla sen otsikko ja korvaamalla se seuraavalla otsikolla:

– –

b) merkitsemällä VI artiklan voimassa oleva sisältö 1 kappaleeksi;

c) lisäämällä 1 kappaleessa välittömästi sanojen ''vanhuusturvalain mukaisten etuuksien laskemiseksi'' jälkeen sana ''Kanadan''; ja

d) lisäämällä välittömästi 1 kappaleen jälkeen seuraava kappale:

– –

VII artikla

Sopimuksen VII artiklan 2 kappaleen a kohtaa muutetaan lisäämällä, välittömästi sanojen ''Määrättäessä oikeudesta vanhuusturvalain mukaiseen etuuteen hyväksytään Kanadan alueella täytetyiksi asumiskausiksi'' jälkeen, sanat ''Suomen lainsäädännön mukaiset hyväksiluettavat kaudet, tai''.

VIII artikla

Sopimuksen VIII artiklan 3 kappaleen a kohtaa muutetaan poistamalla sana ''viittä'' ja korvaamalla se sanalla ''kolmea''.

IX artikla

Sopimuksen IX artikla poistetaan ja korvataan seuraavalla artiklalla:

– –

X artikla

Sopimuksen III osan 2 osasto poistetaan ja korvataan seuraavalla osastolla:

– –

XI artikla

1. Ennen pöytäkirjan voimaantuloa täytetyt hyväksiluettavat kaudet otetaan huomioon määrättäessä oikeudesta pöytäkirjalla muutetun sopimuksen mukaiseen etuuteen.

2. Pöytäkirja ei anna oikeutta etuuden tai sen osan saamiseen ajalta ennen sen voimaantuloa.

3. Pöytäkirjalla muutetun sopimuksen mukaiset etuudet myönnetään myös ennen pöytäkirjan voimaantuloa sattuneiden eläketapahtumien perusteella.

4. Pöytäkirjan määräykset eivät saa johtaa aikaisemmin sovellettujen määräysten mukaisesti myönnetyn etuuden vähentämiseen tai lakkauttamiseen.

5. Etuudensaajan pyynnöstä aikaisemmin sovellettujen määräysten mukainen etuus muutetaan pöytäkirjalla muutetun sopimuksen määräysten mukaisesti määrätyksi etuudeksi.

6. Jos sopimuspuolen lainsäädännön mukainen etuushakemus on vireillä pöytäkirjan voimaantullessa ja jos sopimuspuolen asianomainen vakuutuslaitos myöhemmin päättää, että hakija on oikeutettu etuuteen sekä ajalta ennen pöytäkirjan voimaantuloa että ajalta sen jälkeen, asianomainen vakuutuslaitos laskee maksettavan etuuden määrän seuraavasti:

a) ajalta ennen pöytäkirjan voimaantuloa maksettavan etuuden määrä lasketaan aikaisemmin sovellettujen määräysten mukaisesti; ja

b) pöytäkirjan voimaantulon jälkeiseltä ajalta maksettavan etuuden määrä lasketaan uudelleen pöytäkirjalla muutetun sopimuksen määräysten mukaisesti edellyttäen, että näin laskettu etuus on etuudensaajalle edullisempi kuin aikaisemmin sovellettujen määräysten mukaisesti laskettu etuus.

XII artikla

Päättöpöytäkirjaa muutetaan:

a) poistamalla 1 kappaleen b kohdasta sanat ''2 kappaleen'';

b) poistamalla 3 kappaleen c kohta ja korvaamalla se seuraavalla kappaleella:

– –

ja

c) poistamalla 4 kappaleesta sanat ''IV artikla'' ja ''n 1 kappale''.

XIII artikla

1. Tämä pöytäkirja tulee voimaan sitä kuukautta seuraavan neljännen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona sopimuspuolet saavat toisiltaan kirjallisen ilmoituksen pöytäkirjan voimaansaattamiseksi vaadittavien kaikkien lainsäädännöllisten edellytysten täyttämisestä.

2. Pöytäkirjan tultua voimaan sopimuksessa, päättöpöytäkirjassa tai tässä pöytäkirjassa olevat viittaukset ''tähän sopimukseen'' tarkoittavat pöytäkirjalla muutettua sopimusta.

3. Jollei tämän artiklan 4 kappaleesta muuta johdu, pöytäkirja on voimassa toistaiseksi.

4. Jos sopimus lakkaa olemasta voimassa sen XXI artiklan 2 kappaleen mukaisen menettelyn johdosta, myös pöytäkirja lakkaa olemasta voimassa samasta ajankohdasta kuin sopimuskin.

Tehty Ottawassa 2 päivänä marraskuuta 1994 kahtena suomen-, englannin- ja ranskankielisenä kappaleena kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.