NAs (ETY) N:o 574/72 sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä 21.3.1972

EYVL L 28 30.1.1997 (ajantasaistettu versio)

Tämä säädös on kumottu 1.5.2010 alkaen. Ks. EPNAs 987/2009.

Kumoutumisen jälkeen asetus pysyy voimassa ja sen oikeusvaikutus säilyy tiettyjen säädösten osalta. Ks.EPNAs 987/2009 96 artikla.

Asetuksen sisältö on ajantasaistettu NAs (EY) 118/97. Otsikkojen suluissa olevat tiedot viittaavat muutossäädöksiin. Ks. NAs 118/97 liite B, EYVL L 28 30.1.1997.

Ks. päätös N:o 172 ( 1999/371/EY) neuvoston asetusten (ETY) N:o 1408/71 ja (ETY) N:o 574/72 (E 101) soveltamiseksi tarvittavista mallilomakkeista ja päätös N:o 175 ( 2000/141/EY) neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 mukaisen sairaus- ja äitiysvakuutukseen perustuvien luontoisetuuksien käsitteen tulkinnasta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 mukaan korvattavien rahamäärien ja maksettavien ennakkomaksujen määrittämisestä.

Muutettu säädöksillä:

  • NAs (EY) 118/97 (EYVL L 28 30.1.1997)
  • NAs (EY) 1290/97 (EYVL L 176 4.7.1997)
  • NAs (EY) 1223/98 (EYVL L 168 13.6.1998)
  • NAs (EY) 1606/98 (EYVL L 209 25.7.1998)
  • NAs (EY) 307/1999 (EYVL L 38 12.2.1999)
  • NAs (EY) 1399/1999 (EYVL L 164 29.4.1999)
  • KAs (EY) 89/2001 (EYVL L 14 18.1.2001)
  • EPNAs (EY) 1386/2001 (EYVL L 187 10.7.2001)
  • KAs (EY) 410/2002 (EYVL L 62 5.3.2002)
  • 103TN02 (EUVL L 236 23.9.2003)
  • KAs (EY) 1851/2003 (EUVL L 271 22.10.2003)
  • EPNAs (EY) 631/2004 (EUVL L 100 6.4.2004)
  • KAs (EY) 77/2005 (EUVL L 16 20.1.2005)
  • EPNAs (EY) 647/2005 (EUVL L 117 4.5.2005)
  • KAs (EY) 207/2006 (EUVL L 36 8.2.2006)
  • EPNAs (EY) 629/2006 (EUVL L 114 27.4.2006)
  • NAs (EY) 1791/2006 (EUVL L 363 20.12.2006)
  • KAs (EY) 311/2007 (EUVL L 82 23.3.2007)
  • KAs (EY) 101/2008 (EUVL L 31 5.2.2008)
  • Oikaisu (EUVL L 56 29.2.2008)
  • KAs (EY) 120/2009 (EUVL L 39 10.2.2009)
  • EPNAs (EY) 987/2009 (EUVL L 284 30.10.2009)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 51 ja 235 artiklan,

ottaa huomioon sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 ja erityisesti sen 98 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

sekä katsoo, että

olisi säädettävä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 soveltamista koskevista yksityiskohtaista säännöistä, jotka on mukautettu perussääntöihin ja näiden säännösten soveltamisesta vuosien kuluessa saatuun kokemukseen,

olisi erityisesti täsmennettävä kunkin jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ja toimielimet sekä yhteyselimet, joilla on toimivalta olla suoraan yhteydessä keskenään;

olisi myös täsmennettävä asiakirjat, jotka on toimitettava ja täytettävä etuuksien saamiseksi,

olisi täsmennettävä yksityiskohtaisesti ne asetuksen (ETY) N:o 1408/71 säännösten soveltamisesta koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka liityvät sovellettavan lainsäädännön määrittämiseen, sekä eri etuusluokkiin liittyvien säännösten soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt,

olisi myös täsmennettävä edelletykset, joilla korvataan yhden jäsenvaltion toimielimen toisen jäsenvaltion toimielimen lukuun myöntämät etuudet, samoin kuin tilintarkastuslautakunnan tehtävät,

olisi vahvistettava Euroopan valuuttajärjestelmässä tapahtuvaan valuuttojen muuntamiseen liittyvän menettelyn soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt,

jäsenvaltioiden viranomaisten ja toimielinten välisen yhteydenpidon helpottamiseksi olisi säädettävä mahdollisuudesta asetuksen 1408/71 soveltamiseen liityvän tiedon elektroniseksi käsittelemiseksi,

olisi säädettävä mahdollisuudesta muuttaa asetuksen (ETY) N:o 574/72 liitteet 1, 4, 5, 6, 7 ja 8 komission antamalla asetuksella yhden tai useamman sellaisen jäsenvaltion tai sen toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä, jota asia koskee, ja sen jälkeen, kun hallintotoimikunta on antanut asiasta lausuntonsa; kyseisten liitteiden muuttamisen tarkoituksena on itse asiassa ainoastaan niiden päätösten, jotka sellainen jäsenvaltio tai sen toimivaltainen viranomainen, joita asia koskee, on tehnyt, sisällyttäminen yhteisön säännökseen,

ON ANTANUT SEURAAVAN ASETUKSEN:

I osasto Yleisiä säännöksiä

1 artikla Määritelmät

Tässä asetuksessa:

a) "asetuksella" tarkoitetaan asetusta (ETY) N:o 1408/71;

b) "täytäntöönpanoasetuksella" tarkoitetaan tätä asetusta;

c) asetuksen 1 artiklan määritelmillä on merkitys, joka niille on annettu mainitussa artiklassa.

2 artikla Painetut mallilomakkeet – Tietoja lainsäädännöistä – Opaskirjat

1. Hallintotoimikunta laatii mallit asiakirjoista, joita tarvitaan asetuksen ja täytäntöönpanoasetuksen soveltamiseksi.

Asiakirjat voidaan siirtää laitosten välillä joko paperimuotoisina tai muussa muodossa tai standardoituina sähköisinä viesteinä telemaattisten palveluiden välityksellä VI a osaston mukaisesti. Telemaattinen tiedonvaihto edellyttää lähettävän ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten tai toimivaltaisten viranomaisten nimeämien elinten välistä sopimusta.

(631/2004)

2. Hallintotoimikunta voi kerätä tietoja asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kansallisten lainsäädäntöjen säännöksistä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten käyttöön.

3. Hallintotoimikunta valmistaa opaskirjoja tietojen antamiseksi niille, joiden etua asia koskee, heidän oikeuksistaan ja hallinnollisista muodollisuuksista, jotka on täytettävä näiden oikeuksien käyttämiseksi.

Neuvoa-antavaa komiteaa kuullaan ennen tällaisten opaskirjojen tekemistä.

3 artikla (7) Yhteyselimet – Yhteydenpito laitosten välillä sekä edunsaajien ja laitosten välillä

1. Toimivaltaiset viranomaiset voivat nimetä yhteyselimiä, jotka voivat olla suoraan yhteydessä toistensa kanssa.

2. Jäsenvaltion laitokset ja jäsenvaltion alueella asuvat tai oleskelevat henkilöt voivat tehdä hakemuksen toisen jäsenvaltion laitokselle joko suoraan tai yhteyselinten kautta.

3. Toisen jäsenvaltion alueella asuvia tai oleskelevia henkilöitä koskevat päätökset ja muut asiakirjat, jotka lähetetään jäsenvaltion laitoksesta, voidaan antaa tiedoksi suoraan kirjatulla kirjeellä saantitodistuksin.

4 artikla (9) Liitteet

1. Kunkin jäsenvaltion viranomaiset luetellaan liitteessä 1.

2. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaiset laitokset luetellaan liitteessä 2.

3. Kunkin jäsenvaltion asuinpaikan laitokset ja oleskelupaikan laitokset luetellaan liitteessä 3.

4. Täytäntöönpanoasetuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyt yhteyselimet luetellaan liitteessä 4.

5. Täytäntöönpanoasetuksen 5 artiklassa, 53 artiklan 3 kohdassa, 104 artiklassa, 105 artiklan 2 kohdassa, 116 ja 121 artiklassa tarkoitetut säännökset luetellaan liitteessä 5.

6. Täytäntöönpanoasetuksen 53 artiklan 1 kohdan mukaan kunkin jäsenvaltion maksamisesta vastuussa olevien laitosten valitsemat etuuksien maksamismenettelyt luetellaan liitteessä 6.

7. Täytäntöönpanoasetuksen 55 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen pankkien nimet ja rekisteröidyt toimistot tai kotipaikat luetellaan liitteessä 7.

8. Jäsenvaltiot, joihin täytäntöönpanoasetuksen 10 a artiklan 1 kohdan d alakohdan säännöksiä sovelletaan niiden asioidessa toistensa kanssa, luetellaan liitteessä 8.

9. Järjestelmät, jotka otetaan huomioon, kun lasketaan luontoisetuuksien keskimääräistä vuosikustannusta täytäntöönpanoasetuksen 94 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja 95 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti, luetellaan liitteessä 9.

10. Liitteessä 10 luetellaan laitokset tai toimielimet, jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat nimenneet erityisesti seuraavien säännösten mukaisesti:

a) asetus: 14 c artikla, 14 d artiklan 3 kohta ja 17 artikla;

b) täytäntöönpanoasetus: 6 artiklan 1 kohta, 8 artikla, 10 b artikla, 11 artiklan 1 kohta, 11 a artiklan 1 kohta, 12 a artikla, 13 artiklan 2 ja 3 kohta, 14 artiklan 1, 2 ja 3 kohta, 38 artiklan 1 kohta, 70 artiklan 1 kohta, 80 artiklan 2 kohta, 81 artikla, 82 artiklan 2 kohta, 85 artiklan 2 kohta, 86 artiklan 2 kohta, 89 artiklan 1 kohta, 91 artiklan 2 kohta, 102 artiklan 2 kohta, 109 artikla, 110 artikla ja 113 artiklan 2 kohta.

11. Kohta on poistettu asetuksella EPNAs 647/2005.

II osasto Asetuksen yleisten säännösten täytäntöönpano

Asetuksen 6 ja 7 artiklan täytäntöönpano

5 artikla Sopimusten täytäntöönpanojärjestelyjen korvaaminen täytäntöönpanoasetuksella

Täytäntöönpanoasetuksen säännökset korvaavat asetuksen 6 artiklassa tarkoitettujen sopimusten täytäntöönpanojärjestelyjen säännökset; ne korvaavat myös asetuksen 7 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen sopimusten määräysten täytäntöönpanoon liittyvät säännökset niiltä osin kuin niitä ei ole lueteltu liitteessä 5.

Asetuksen 9 artiklan täytäntöönpano

6 artikla Vapaaehtoinen tai valinnainen jatkuva vakuutus

1. Jos henkilö täyttää asetuksen 9 ja 15 artiklan 3 kohdan perusteella vapaaehtoisen tai valinnaisen jatkuvan vakuutuksen edellytykset useissa järjestelmissä yhden jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, kun kysymys on työkyvyttömyydestä, vanhuudesta ja kuolemasta (eläkkeet), ja jos häntä ei ole pakollisesti vakuutettu yhdessä noista järjestelmistä viimeisen palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisen perusteella, hän voi mainittujen artiklojen mukaan liittyä vapaaehtoiseen tai valinnaiseen jatkuvaan vakuutusjärjestelmään, josta säädetään jäsenvaltion lainsäädännössä, tai jollei tällaista ole, valintansa mukaiseen järjestelmään.

2. Sovellettaessa asetuksen 9 artiklan 2 kohdan säännöksiä sen, jonka etua asia koskee, on toimitettava kyseisen jäsenvaltion laitokselle todistus muiden jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen mukaan täyttyneistä vakuutuskausista tai asumiskausista. Tämä todistus annetaan henkilön pyynnöstä laitoksista, joiden lainsäädännön alainen hän on ollut kyseisenä ajankohtana.

Asetuksen 12 artiklan täytäntöönpano

7 artikla (11) Yleisiä sääntöjä etuuksien päällekkäisyyden estämistä koskevien säännösten soveltamisesta

1. Jos kahden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön mukaan myönnettävät etuudet voivat olla molemminpuolisen pienentämisen, keskeyttämisen tai peruuttamisen kohteena, määrät, joita ei maksettaisi sovellettaessa ankarasti etuuksien pienentämistä, keskeyttämistä tai peruuttamista koskevia kyseisten jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen säännöksiä, jaetaan niiden etuuksien lukumäärällä, jotka ovat pienentämisen, keskeyttämisen tai peruuttamisen kohteena.

2. Sovellettaessa asetuksen 12 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan, 46 a artiklan, 46 b artiklan ja 46 c artiklan säännöksiä kyseessä olevat toimivaltaiset laitokset antavat toisilleen pyynnöstä kaiken tarpeellisen tiedon.

8 artikla (5) Sovellettavat säännöt tapauksessa, jossa oikeudet sairaus- tai äitiysetuuksiin usean jäsenvaltion lainsäädännön mukaan ovat päällekkäisiä

1. Jos palkatulla työntekijällä tai itsenäisellä ammatinharjoittajalla tai hänen perheenjäsenellään on oikeus hakea äitiysetuuksia kahden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, nuo etuudet annetaan yksinomaan sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, jonka alueella synnytys tapahtui, tai, jos synnytys ei tapahtunut minkään tällaisen jäsenvaltion alueella, yksinomaan sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, jonka alainen työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja viimeksi oli.

2. Jos palkatulla työntekijällä tai itsenäisellä ammatinharjoittajalla on oikeus hakea sairausetuuksia Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaan samalta työkyvyttömyysajalta, nuo etuudet myönnetään yksinomaan sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, jonka alainen se, jonka etua asia koskee, viimeksi oli.

3. Asetuksen 14 c artiklan b alakohdassa ja 14 f artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa, jos kyseisellä henkilöllä tai hänen perheenjäsenellään on oikeus hakea luontoisetuuksia sairauden tai äitiyden johdosta kyseisen kahden lainsäädännön mukaan, sovelletaan seuraavia sääntöjä: (1606/98)

a) jos ainakin toisessa noista lainsäädännöistä säädetään, että etuudet myönnetään henkilölle, jolla on oikeus etuuteen, korvauksen muodossa, tämä on yksinomaan sen jäsenvaltion laitoksen vastuulla, jonka alueella ne on suoritettu;

b) jos etuudet on suoritettu muun jäsenvaltion kuin kyseisen kahden jäsenvaltion alueella, ne ovat yksinomaan sen jäsenvaltion laitoksen vastuulla, jonka lainsäädännön alainen kyseinen henkilö on palkatun työnsä perusteella.

8 a artikla Säännöt, joita sovelletaan tapauksessa, jossa oikeudet sairausetuuksiin tai etuuksiin työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi ovat päällekkäisiä Kreikan lainsäädännön ja yhden tai useamman muun jäsenvaltion lainsäädännön mukaan

Jos palkatulla työntekijällä tai itsenäisellä ammatinharjoittajalla tai hänen perheenjäsenellään on saman kauden aikana oikeus hakea sairausetuuksia tai etuuksia työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi Kreikan lainsäädännön mukaan ja yhden tai useamman muun jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, nämä etuudet annetaan yksinomaan sen lainsäädännön mukaan, jonka alainen se, jonka etua asia koskee, viimeksi oli.

9 artikla (5) Säännöt, joita sovelletaan tapauksessa, jossa oikeudet kuolemantapauksen johdosta annettaviin avustuksiin ovat usean jäsenvaltion lainsäädännön mukaan päällekkäisiä

1. Jos kuolema tapahtuu jäsenvaltion alueella, yksinomaan tämän jäsenvaltion lainsäädännön mukaan saavutettu oikeus kuolemantapauksen johdosta annettavaan avustukseen säilyy ja muiden jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaan saavutettu oikeus lakkaa.

2. Jos kuolema tapahtuu jäsenvaltion alueella, kun oikeus kuolemantapauksen johdosta annettavaan avustukseen on saavutettu kahden tai useamman muun jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, tai jos kuolema tapahtuu jäsenvaltioiden alueen ulkopuolella ja mainittu oikeus on saavutettu kahden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, vain sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan ansaittu oikeus säilyy, jonka alainen vainaja viimeksi oli, ja muiden jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaan saavutettu oikeus lakkaa.

3. Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, on asetuksen 14 artiklan c alakohdan b alakohdassa tai 14 f artiklassa mainituissa tapauksissa kyseessä olevien jäsenvaltioiden lainsäädännön nojalla mahdollisesti myönnetyt oikeudet hautausavustuksiin pidätettävä. (1606/98)

9 a artikla Säännöt, joita sovelletaan tapauksessa, jossa työttömyysetuuksia koskevat oikeudet ovat päällekkäisiä

Jos palkattu työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja, jolla on oikeus työttömyysetuuksiin asetuksen 69 artiklan mukaisesti sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, jonka alainen hän oli viimeisen työskentelynsä tai ammatinharjoittamisensa aikana, lähtee Kreikkaan, jossa hänellä myös on oikeus työttömyysetuuksiin sellaisten vakuutus-, työskentely- tai itsenäisen ammatinharjoittamisen kausien perusteella, jotka aiemmin on täytetty Kreikan lainsäädännön mukaan, oikeus etuuksiin Kreikan lainsäädännön mukaan keskeytetään asetuksen 69 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyltä kaudelta.

10 artikla (12) (13) Säännöt, joita sovelletaan tapauksessa, jossa oikeudet perhe-etuuksiin tai perheavustuksiin palkatulle työntekijälle tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle ovat päällekkäisiä

1. a) Oikeus sellaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan maksettaviin perhe-etuuksiin tai perhe-etuuksiin, jossa näitä etuuksia tai avustuksia koskevan oikeuden saavuttaminen ei edellytä vakuutusta, työskentelyä tai itsenäistä ammatinharjoittamista, rajoitetaan näiden etuuksien summaan, jos samat perheenjäsenet saavat samalta ajalta etuudet joko yksinomaan toisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön perusteella tai asetuksen 73, 74, 77 tai 78 artiklan säännösten mukaisesti.

b) Jos kuitenkin harjoitetaan ammatillista tai kaupallista toimintaa ensiksi mainitun jäsenvaltion alueella:

i) niissä tapauksissa, joissa on kysymys joko yksinomaan toisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön perusteella tai asetuksen 73 tai 74 artiklan mukaisesti maksettavista etuuksista, oikeus perhe-etuuksiin kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön perusteella tai näiden artiklojen mukaisesti rajoitetaan siihen summaan, joka vastaa sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisten perhe-etuuksien summaa, jonka alueella perheenjäsen asuu, henkilöltä, jolla on oikeus perhe-etuuksiin, tai henkilöltä, jolle ne maksetaan. Sen jäsenvaltion perhe-etuudet, jonka alueella perheenjäsen asuu, maksetaan tämän jäsenvaltion kustannuksella;

ii) niissä tapauksissa, joissa on kysymys joko yksinomaan toisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön perusteella tai asetuksen 77 tai 78 artiklan mukaisesti maksettavista etuuksista, oikeus näihin perhe-etuuksiin tai perheavustuksiin joko yksinomaan toisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön perusteella tai näiden artiklojen mukaisesti rajoitetaan henkilöltä, jolla on oikeus näihin etuuksiin, tai henkilöltä, jolle ne maksetaan; tässä tapauksessa sillä, jonka etua asia koskee, on oikeus sen jäsenvaltion perhe-etuuksiin tai perheavustuksiin, jonka alueella lapset asuvat, tämän jäsenvaltion kustannuksella, samoin hänellä on tarvittaessa oikeus muihin etuuksiin kuin asetuksen 77 tai 78 artiklassa tarkoitettuihin perhe-avustuksiin näiden artiklojen mukaisesti toimivaltaisen valtion kustannuksella.

2. Jos palkatulla työntekijällä, joka on jäsenvaltion lainsäädännön alainen, on oikeus perheavustuksiin vakuutus- tai työskentelykausien perusteella, jotka ovat aiemmin täyttyneet Kreikan lainsäädännön mukaan, tämä oikeus keskeytetään näiden etuuksien summaan, jos sama perheenjäsen saa samalta ajalta perhe-etuudet tai avustukset ensiksi mainitun jäsenvaltion lainsäädännön perusteella asetuksen 73 ja 74 artiklan mukaisesti.

3. Jos kahden jäsenvaltion on asetuksen 73 ja/tai 74 mukaan maksettava perhe-etuuksia samalta ajalta samalle perheenjäsenelle, sen jäsenvaltion toimivaltainen laitos, jonka lainsäädännön mukaan etuuksien määrä on suurempi maksaa koko etuuksien summan ja toisen jäsenvaltion toimivaltainen laitos korvaa ensi mainitulle laitokselle puolet määrästä, kuitenkin niin, että korvaava määrä ei saa olla suurempi kuin se määrä, josta määrätään korvaukseen velvoitetun jäsenvaltion lainsäädännössä.

10 a artikla (8) Säännöt, joita sovelletaan, kun saman kauden tai sen osan aikana palkattuun työntekijään tai itsenäiseen ammatinharjoittajaan sovelletaan peräkkäin usean jäsenvaltion lainsäädäntöä

Jos palkattuun työntekijään tai itsenäiseen ammatinharjoittajaan on sovellettu peräkkäin kahden jäsenvaltion lainsäädäntöä aikana, joka erottaa kaksi päivämäärää perhe-etuuksien maksamisessa, siten kuin säädetään yhden tai kummankin kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä, sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) perhe-etuudet, joita kysymyksessä oleva henkilö voi hakea sen perusteella, että häneen sovelletaan jokaisen tällaisen valtion lainsäädäntöä, vastaavat päivittäisten etuuksien lukumäärää, jotka maksetaan asianmukaisen lainsäädännön mukaan. Jos näissä lainsäädännöissä ei ole säännöksiä päivittäisistä etuuksista, perhe-etuudet myönnetään sen ajan pituuden, jona kyseiseen henkilöön on sovellettu kunkin tällaisen jäsenvaltion lainsäädäntöä, suhteessa siihen kauteen nähden, joka on määrätty kyseisessä lainsäädännössä;

b) jos perhe-etuudet on annettu laitoksesta aikana, jona ne olisi tullut antaa toisesta laitoksesta, mainittujen laitosten välillä tehdään tiliselvitys;

c) jos yhden jäsenvaltion lainsäädännön mukaan täyttyneet työskentely- tai ammatinharjoittamiskaudet ilmaistaan erilaisina yksikköinä kuin ne, joita on käytetty laskettaessa perhe-etuuksia sellaisen toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, jota kyseiseen henkilöön on myös sovellettu samana aikana, muuntaminen tehdään a ja b alakohdan säännöksiä sovellettaessa täytäntöönpanoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan säännösten mukaisesti;

d) poiketen siitä, mitä a alakohdassa säädetään, kun kysymys on asioista sellaisten jäsenvaltioiden välillä, jotka on lueteltu täytäntöönpanoasetuksen liitteessä 8, laitos, joka vastaa perhe-etuuksien kustannuksista sen vuoksi, että ensimmäinen työskentely tai ammatinharjoittaminen kyseisinä aikoina tapahtui siellä, vastaa niiden kustannuksista koko kuluvana kautena.

III osasto Sovellettavan lainsäädännön määräämistä koskevien asetuksen säännösten täytäntöönpano

Asetuksen 13–17 artiklan täytäntöönpano

10 b artikla (9) Asetuksen 13 artiklan 2 kohdan f alakohtaa sovellettaessa noudatettavat säännöt

Päivämäärä ja edellytykset sille, että jäsenvaltion lainsäädäntöä lakataan soveltamasta asetuksen 13 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettuun henkilöön, määräytyvät tämän lainsäädännön mukaisesti. Sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämä vakuutuslaitos, jonka lainsäädäntö tulee sovellettavaksi tähän henkilöön, kääntyy ensiksi mainitun jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimittämän vakuutuslaitoksen puoleen pyytäen täsmentämään tämän päivän.

10 c artikla (647/2005) Muodollisuudet sovellettaessa asetuksen 13 artiklan 2 kohdan d alakohtaa virkamiehiin ja sellaisina pidettäviin henkilöihin

Sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämän laitoksen, jonka lainsäädäntöä sovelletaan, on annettava 13 artiklan 2 kohdan d alakohdan soveltamiseksi todistus siitä, että virkamies tai sellaisena pidettävä henkilö on kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön alainen.

11 artikla Muodollisuudet lähetettäessä työntekijää muualle asetuksen 14 artiklan 1 kohdan ja 14 b artiklan 1 kohdan mukaisesti sekä asetuksen 17 artiklan mukaan tehtyjen sopimusten mukaisesti

1. Sellaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämän laitoksen, jonka lainsäädäntöä sovelletaan, on annettava todistus siitä, että työntekijään sovelletaan tätä lainsäädäntöä määrättyyn päivään asti:

a) työntekijän tai hänen työnantajansa pyynnöstä asetuksen 14 artiklan 1 kohdassa ja 14 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa;

b) tapauksissa, joissa sovelletaan asetuksen 17 artiklan säännöksiä.

2. Suostumuksen, josta säädetään asetuksen 14 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 14 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tapauksia varten, pyytää työnantaja.

11 a artikla Muodollisuudet asetuksen 14 a artiklan 1 kohdan ja 14 b artiklan 2 kohdan mukaisesti sekä asetuksen 17 artiklan mukaan tehtyjen sopimusten mukaisesti, kun työ tehdään muun jäsenvaltion alueella kuin sen, jossa se, jonka etua asia koskee, tavallisesti toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana

1. Sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämän laitoksen, jonka lainsäädäntö jää sovellettavaksi, on annettava todistus siitä, että itsenäiseen ammatinharjoittajaan sovelletaan tätä lainsäädäntöä määrättyyn päivään asti:

a) itsenäisen ammatinharjoittajan pyynnöstä tapauksissa, joita tarkoitetaan asetuksen 14 a artiklan 1 kohdassa ja 14 b artiklan 2 kohdassa;

b) tapauksissa, joissa sovelletaan asetuksen 17 artiklan säännöksiä.

2. Suostumuksen, josta säädetään asetuksen 14 a artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 14 b artiklan 2 kohdan tarkoittamissa tapauksissa, pyytää itsenäinen ammatinharjoittaja.

12 artikla Erityismääräyksiä palkattujen työntekijöiden vakuuttamisesta Saksan sosiaaliturvajärjestelmässä

Jos asetuksen 13 artiklan 2 kohdan a alakohdan, 14 artiklan 1 ja 2 kohdan tai 14 b artiklan 1 kohdan mukaan tai asetuksen 17 artiklan mukaisesti tehdyn sopimuksen mukaan Saksan lainsäädäntöä sovelletaan palkattuun työntekijään, joka on sellaisen yrityksen tai työnantajan palveluksessa, jonka kotipaikka tai toimipaikka ei sijaitse Saksan alueella, eikä sillä, jonka etua asia koskee, ole kiinteää työtä Saksan alueella, sovelletaan tätä lainsäädäntöä niin kuin työntekijä työskentelisi asuinpaikallaan Saksan alueella.

Jos työntekijällä ei ole asuinpaikkaa Saksan alueella, Saksan lainsäädäntöä sovelletaan niin kuin hän työskentelisi paikassa, jossa Allgemeine Ortskrankenkasse Bonn (Bonnin yleinen paikallinen sairausvakuutuskassa) on toimivaltainen.

12 a artikla (5) Sellaisten henkilöiden osalta sovellettavat säännöt, joita tarkoitetaan asetuksen 14 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 14 a artiklan 2-4 kohdassa ja 14 c artiklassa ja jotka normaalisti tekevät työtä tai harjoittavat itsenäisesti ammattia kahden tai useamman jäsenvaltion alueella (647/2005)

Asetuksen 14 artiklan 2 ja 3 kohtaa, 14 a artiklan 2-4 kohtaa ja 14 c artiklaa sovellettaessa noudatetaan seuraavia sääntöjä: (647/2005)

1. a) Henkilö, joka normaalisti harjoittaa toimintaansa kahden tai useamman jäsenvaltion alueella tai yrityksessä, jolla on kotipaikka tai toimipaikka yhden jäsenvaltion alueella ja joka ulottaa toimintansa kahden jäsenvaltion yhteisen rajan molemmille puolille, tai joka työskentelee samanaikaisesti yhden jäsenvaltion alueella ja toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana toisen jäsenvaltion alueella, antaa tästä tilanteesta tiedon sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämälle laitokselle, jonka alueella hän asuu.

b) Jos henkilöön ei sovelleta sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa hänen asuinpaikkansa on, tämän jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämä laitos vuorostaan antaa tilanteesta tiedon sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämälle laitokselle, jonka lainsäädäntöä sovelletaan.

1 a) Jos asetuksen 14 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti henkilö, joka on matkustavan tai lentävän henkilökunnan jäsen kansainvälistä liikennettä harjoittavassa yrityksessä, on sen jäsenvaltion lainsäädännön alainen, jonka alueella hänet työllistävän yrityksen sääntömääräinen kotipaikka tai liiketoimipaikka tai sivuliike tai kiinteä toimipaikka sijaitsee tai jonka alueella hän asuu ja pääasiallisesti työskentelee, kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämän laitoksen on annettava asianomaiselle henkilölle todistus siitä, että hän on sen lainsäädännön alainen. (647/2005)

2. a) Jos asetuksen 14 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdan tai 14 a artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti henkilö, joka tavallisesti on palkattu työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja kahden tai useamman jäsenvaltion alueella ja joka harjoittaa osaa tästä toiminnasta asuinpaikkansa jäsenvaltiossa, on tämän jäsenvaltion lainsäädännön alainen, tämän jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämän laitoksen on annettava asianomaiselle henkilölle todistus siitä, että hän on sen lainsäädännön alainen sekä lähetettävä todistuksesta jäljennös muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisen viranomaisen nimeämille laitoksille;

i) alueella, jossa asianomainen henkilö harjoittaa osaa toiminnastaan; tai

ii) jos hän on palkattu työntekijä, alueella, jossa sillä yrityksellä tai työnantajalla, jonka palveluksessa hän on, on kotipaikka tai toimipaikka.

b) Viimeksi mainitun laitoksen on tarvittaessa lähetettävä sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämälle laitokselle, jonka lainsäädäntöä sovelletaan, tarpeelliset tiedot niiden maksujen määräämiseksi, jotka työnantajalla tai työnantajilla taikka sillä, jonka etua asia koskee, on velvollisuus suorittaa tämän lainsäädännön perusteella.

3. a) Jos asetuksen 14 artiklan 3 kohdan tai 14 a artiklan 3 kohdan mukaisesti henkilö, joka työskentelee jäsenvaltion alueella yrityksessä, jonka kotipaikka on toisen jäsenvaltion alueella ja joka ulottaa toimintansa noiden valtioiden yhteisen rajan molemmille puolille, tai joka on itsenäinen ammatinharjoittaja tällaisessa yrityksessä, on sen jäsenvaltion lainsäädännön alainen, jonka alueella yrityksellä on kotipaikka tai toimipaikka, viimeksi mainitun jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämän laitoksen on annettava asianomaiselle henkilölle todistus siitä, että hän on sen lainsäädännön alainen, sekä lähetettävä jäljennös todistuksesta muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten nimeämille laitoksille:

i) alueella, jossa asianomainen henkilö työskentelee tai toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana;

ii) alueella, jossa asianomainen henkilö asuu.

b) Edellä 2 kohdan b alakohtaa sovelletaan vastaavasti.

4. a) Jos asetuksen 14 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohdan mukaisesti työntekijä, joka ei asu minkään sellaisen jäsenvaltion alueella, jossa hän harjoittaa toimintaansa, on sen jäsenvaltion lainsäädännön alainen, jonka alueella yrityksellä tai työnantajalla, jonka palveluksessa hän on, on kotipaikka tai toimipaikka, viimeksi mainitun jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämän laitoksen on annettava työntekijälle todistus siitä, että häneen sovelletaan sen lainsäädäntöä, sekä lähetettävä todistuksesta jäljennös muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisen viranomaisen nimeämälle laitokselle:

i) alueella, jossa asianomainen työntekijä harjoittaa osaa toiminnastaan;

ii) alueella, jossa työntekijä asuu.

b) Edellä 2 kohdan b alakohtaa sovelletaan vastaavasti.

5. a) Jos asetuksen 14 a artiklan 2 kohdan toisen virkkeen säännösten mukaisesti henkilö, joka tavallisesti on itsenäinen ammatinharjoittaja kahden tai useamman jäsenvaltion alueella mutta joka ei harjoita mitään osaa toiminnastaan asuinpaikkansa jäsenvaltion alueella, on sen jäsenvaltion lainsäädännön alainen, jonka alueella hän pääasiallisesti harjoittaa toimintaansa, hänen asuinpaikkansa jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämän laitoksen on annettava viipymättä tilanteesta tieto kyseisen toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämälle laitokselle.

b) Kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tai näiden toimivaltaisten viranomaisten nimeämät laitokset määräävät yhteisellä sopimuksella siihen, jonka etua asia koskee, sovellettavan lainsäädännön ottaen huomioon d alakohdan säännökset ja tarpeen mukaan asetuksen 14 a artiklan 4 kohdan säännökset, määräajassa, joka ei saa olla kuutta kuukautta pidempi laskettuna päivästä, jolloin asianomaisen henkilön tilanteesta annettiin tieto yhdelle kyseisistä laitoksista.

c) Laitoksen, joka soveltaa siihen, jonka etua asia koskee, sovellettavaksi määrättyä lainsäädäntöä, on annettava henkilölle todistus siitä, että hän on tämän lainsäädännön alainen, sekä lähetettävä todistuksesta jäljennös muille kyseisille laitoksille.

d) Määrättäessä asetuksen 14 a artiklan 2 kohdan kolmannen virkkeen mukaisesti sen henkilön pääasiallista toimintaa, jonka etua asia koskee, huomioon otetaan ensiksi ja ensisijaisesti paikka, jossa sijaitsevat kiinteät ja pysyvät tilat, josta käsin asianomainen henkilö harjoittaa toimintaansa. Jollei tällaista ole, otetaan huomioon sellaisia arviointiperusteita kuin harjoitetun toiminnan tavallinen luonne tai kesto, annettujen palvelujen määrä ja tuosta toiminnasta saatavat tulot.

e) Asianomaiset laitokset toimittavat toisilleen kaiken tarpeellisen tiedon määrätäkseen sekä sen henkilön pääasiallisen toiminnan, jonka etua asia koskee, että sen lainsäädännön mukaan maksettavat maksut, joka on määrätty sovellettavaksi häneen.

6. a) Jos jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämä laitos, jonka lainsäädäntöä olisi sovellettava asetuksen 14 a artiklan 2 tai 3 kohdan perusteella, määrää, että sanotun artiklan 4 kohdan säännöksiä sovelletaan asianomaiseen henkilöön, sen on annettava asiasta tieto muiden kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille tai näiden viranomaisten nimittämille laitoksille, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 kohdan ja erityisesti sen b alakohdan soveltamista; tarvittaessa asianomaiseen henkilöön sovellettava lainsäädäntö päätetään yhteisellä sopimuksella.

b) Edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu tieto toimitetaan kyseisistä muista laitoksista sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämälle laitokselle, jonka lainsäädäntöä on määrätty sovellettavaksi.

7. a) Jos asetuksen 14 c artiklan a alakohdan mukaisesti henkilö, joka samanaikaisesti työskentelee yhden jäsenvaltion alueella ja on itsenäinen ammatinharjoittaja toisen jäsenvaltion alueella, on sen jäsenvaltion lainsäädännön alainen, jonka alueella hän tekee palkattua työtä, viimeksi mainitun jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämän laitoksen on annettava työntekijälle todistus siitä, että hän on sen lainsäädännön alainen, sekä lähetettävä todistuksesta jäljennös muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten nimeämille laitoksille;

i) alueella, jossa tämä henkilö toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana;

ii) alueella, jossa tämä henkilö asuu.

b) Edellä 2 kohdan b alakohtaa sovelletaan vastaavasti.

8. Jos asetuksen 14 c artiklan b alakohdan säännösten mukaisesti henkilö, joka samanaikaisesti toimii palkatussa työssä yhden jäsenvaltion alueella ja on itsenäinen ammatinharjoittaja toisen jäsenvaltion alueella, on kahden jäsenvaltion lainsäädännön alainen, 1–4 kohdan säännöksiä sovelletaan palkatun työn osalta ja 1, 2, 3, 5 ja 6 kohdan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin itsenäisen ammatinharjoittamisen osalta.

Kahden sellaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten nimeämät laitokset, joiden lainsäädäntö on määrätty sovellettavaksi, antavat toisilleen vastavuoroisesti tietoja.

12 b artikla (1606/98) Asetuksen 14 e tai 14 f artiklassa mainittuihin henkilöihin sovellettavat säännöt

Edellä 12 a artiklan 1, 2, 3 ja 4 kohdan säännöksiä sovelletaan vastaavasti asetuksen 14 e tai 14 f artiklan säännösten piiriin kuuluviin henkilöihin. Asetuksen 14 f artiklan piiriin kuuluvissa tapauksissa niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten nimeämät laitokset, joiden lainsäädäntö on katsottu soveltuvaksi, välittävät vastaavasti toisilleen tietoja.

13 artikla Diplomaattisten tai konsuliedustustojen palveluksessa olevien henkilöiden valintaoikeuden käyttäminen

1. Asetuksen 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valintaoikeutta on käytettävä ensimmäisen kerran kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona työntekijä otettiin kyseisen diplomaattisen tai konsuliedustuston palvelukseen tai jona hän saapui tällaisen edustuston edustajan henkilökohtaiseen palvelukseen. Valinta tulee voimaan palvelukseenastumispäivästä alkaen.

Jos se, jonka etua asia koskee, uudistaa valintaoikeutensa kalenterivuoden lopussa, valinta tulee voimaan seuraavan kalenterivuoden ensimmäisenä päivänä.

2. Henkilön, joka käyttää valintaoikeuttaan, on annettava tieto sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämälle laitokselle, jonka lainsäädännön soveltamisen hän on valinnut, ja annettava tästä tieto samaan aikaan työnantajalleen. Sanotun laitoksen on tarvittaessa ilmoitettava tästä edelleen kaikille saman jäsenvaltion muille laitoksille jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti.

3. Sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämän laitoksen, jonka lainsäädännön soveltamisen se, jonka etua asia koskee, on valinnut, on annettava hänelle todistus siitä, että hän on tämän jäsenvaltion lainsäädännön alainen sen ajan, jonka hän työskentelee kyseisen diplomaattisen tai konsuliedustuston palveluksessa tai tällaisen edustuston edustajan henkilökohtaisessa palveluksessa.

4. Jos se, jonka etua asia koskee, on valinnut sovellettavaksi Saksan lainsäädännön, tämän lainsäädännön säännöksiä sovelletaan niin kuin hän työskentelisi paikassa, jossa Saksan hallitus on. Toimivaltainen viranomainen nimeää toimivaltaisen sairausvakuutuslaitoksen.

14 artikla Euroopan yhteisöjen avustavan henkilökunnan valintaoikeuden käyttäminen

1. Asetuksen 16 artiklan 3 kohdassa säädettyä valintaoikeutta on käytettävä työsopimuksen tekohetkellä. Viranomaisen, jolla on toimivalta tehdä tällainen sopimus, on ilmoitettava sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämälle laitokselle, jonka lainsäädännön soveltamisen avustavan henkilökunnan jäsen on valinnut. Sanotun laitoksen on ilmoitettava tarvittaessa tästä edelleen muille saman jäsenvaltion laitoksille.

2. Sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämän laitoksen, jonka lainsäädännön soveltamisen avustavan henkilökunnan jäsen on valinnut, on annettava hänelle todistus siitä, että hän on tämän jäsenvaltion lainsäädännön alainen sen ajan, jonka hän työskentelee Euroopan yhteisöjen avustavan henkilökunnan jäsenenä.

3. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tarvittaessa nimettävä toimivaltaiset laitokset Euroopan yhteisöjen avustavan henkilökunnan jäsenien osalta.

4. Jos avustavan henkilökunnan jäsen, joka työskentelee muun jäsenvaltion kuin Saksan alueella, on valinnut sovellettavaksi Saksan lainsäädännön, tämän lainsäädännön säännöksiä sovelletaan ikään kuin tämä avustavan henkilökunnan jäsen työskentelisi paikassa, jossa Saksan hallitus on. Toimivaltainen viranomainen nimeää toimivaltaisen sairausvakuutuslaitoksen.

IV osasto Eri etuusryhmiä koskevien asetuksen erityissäännösten täytäntöön paneminen

1 luku Yleiset säännöt kausien yhteenlaskemiseksi

15 artikla (A) (5) (11)

1. Asetuksen 18 artiklan 1 kohdassa, 38 artiklassa, 45 artiklan 1–3 kohdassa, 64 artiklassa ja 67 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kausien yhteenlaskeminen tapahtuu seuraavien sääntöjen mukaisesti:

a) yhden jäsenvaltion lainsäädännön mukaan täyttyneisiin vakuutus- tai asumiskausiin lisätään minkä tahansa muun jäsenvaltion lainsäädännön mukaan täyttyneet vakuutus- tai asumiskaudet sikäli kuin niihin turvautuminen on tarpeellista, jotta täydennettäisiin ensiksi mainitun jäsenvaltion lainsäädännön mukaan täyttyneitä vakuutus- tai asumiskausia etuuksia koskevien oikeuksien saavuttamiseksi, säilyttämiseksi tai takaisinsaamiseksi, edellyttäen, että tällaiset vakuutus- tai asumiskaudet eivät ole päällekkäisiä. Jos työkyvyttömyys-, vanhuus- tai kuolemantapauksen (eläkkeet) vuoksi annettavat etuudet tulevat myönnettäviksi kahden tai useamman jäsenvaltion laitoksista asetuksen 46 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti, jokainen kyseessä olevista laitoksista tekee erillisen yhteenlaskun ottaen huomioon palkatun työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan osalta täyttyneet vakuutus- tai asumiskaudet kokonaisuudessaan kaikkien niiden jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaan, jonka alainen hän on ollut, tämän rajoittamatta tarvittaessa asetuksen 45 artiklan 2 ja 3 kohdan ja 47 artiklan 1 kohdan a alakohdan säännösten soveltamista. Asetuksen 14 artiklan c alakohdan b alakohdassa tai 14 f artiklassa mainituissa tapauksissa edellä mainitut laitokset ottavat korvausten myöntämisessä huomioon kuitenkin vastaavasti pakollisen vakuutusjärjestelmän mukaan täyttyneet päällekkäiset vakuutus- ja tai oleskelukaudet kyseessä olevien jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen mukaisesti. (1606/98)

b) kun vakuutus- tai asumiskausi, joka on täyttynyt pakollisessa vakuutuksessa yhden jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, on päällekkäinen toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan vapaaehtoisessa tai valinnaisessa jatkuvassa vakuutuksessa täyttyneen vakuutuskauden kanssa, otetaan vain pakollisen vakuutuksen osalta täyttynyt kausi huomioon;

c) kun vakuutus- tai asumiskausi, joka on muu kuin yhden jäsenvaltion lainsäädännön mukaan täyttyneenä kautena pidettävä kausi, on päällekkäinen sellaisena pidettävän kauden kanssa toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, vain kausi, joka ei ole sellaisena pidettävä kausi, otetaan huomioon;

d) vain sen jäsenvaltion laitos ottaa huomioon kaikki kaudet, joita pidetään sellaisina kahden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, jonka lainsäädännön mukaan vakuutettu henkilö viimeksi oli pakollisesti vakuutettuna ennen sanottua kautta; jos vakuutettu henkilö ei ollut pakollisesti vakuutettu jäsenvaltion lainsäädännön mukaan ennen sanottua kautta, viimeksi mainitun ottaa huomioon sen jäsenvaltion laitos, jonka lainsäädännön mukaan hän oli pakollisesti vakuutettu ensimmäisen kerran sanotun kauden jälkeen;

e) jos ei ole mahdollista määrätä täsmällisesti aikaa, jona tietyt vakuutus- tai asumiskaudet ovat täyttyneet yhden jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, tällaisista kausista oletetaan, etteivät ne ole päällekkäisiä sellaisten vakuutus- tai asumiskausien kanssa, jotka ovat täyttyneet toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, ja ne otetaan huomioon, milloin se on edullista;

f) jos yhden jäsenvaltion lainsäädännön mukaan tietyt vakuutus- tai asumiskaudet otetaan huomioon vain, jos ne ovat täyttyneet tietyn ajan kuluessa, tällaista lainsäädäntöä soveltava laitos:

i) ottaa vakuutus- tai asumiskaudet, jotka ovat täyttyneet toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, huomioon vain, jos ne ovat täyttyneet saman ajan kuluessa, tai

ii) laajentaa tällaista määräaikaa sellaisten vakuutus-tai asumiskausien kestoon, jotka ovat täyttyneet kokonaan tai osittain sanotun ajan kuluessa toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, jos vakuutus- tai asumiskaudet, jotka otetaan huomioon toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, antavat vain lykkäystä määräaikaan, jonka kuluessa vakuutus- tai asumiskausien on täytyttävä.

2. Vakuutus- tai asumiskaudet, jotka ovat täyttyneet sellaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, johon asetusta ei sovelleta, mutta jotka otetaan huomioon sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, johon asetusta sovelletaan, katsotaan vakuutus- tai asumiskausiksi, jotka otetaan huomioon yhteenlaskussa.

3. Jos vakuutus- tai asumiskaudet, jotka ovat täyttyneet yhden jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, ilmaistaan yksikköinä, jotka ovat erilaisia kuin toisen jäsenvaltion lainsäädännössä käytetyt, niiden yhteenlaskua varten tarvittava muuntaminen tehdään seuraavien sääntöjen mukaisesti:

a) Jos kyseessä on kuusipäiväistä työviikkoa tekevä palkattu työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja:

i) yksi päivä on yhtä kuin kahdeksan tuntia ja päinvastoin;

ii) kuusi päivää on yhtä kuin yksi viikko ja päinvastoin;

iii) 26 päivää on yhtä kuin yksi kuukausi ja päinvastoin;

iv) kolme kuukautta tai 13 viikkoa tai 78 päivää ovat yhtä kuin neljännesvuosi ja päinvastoin;

v) muutettaessa viikkoja kuukausiksi ja päinvastoin viikot ja kuukaudet muunnetaan päiviksi;

vi) edellä olevien sääntöjen soveltaminen ei saa johtaa siihen, että tuotetaan yhden vuoden aikana täyttyneiden vakuutuskausien kokonaismääräksi kokonaismäärä, joka on enemmän kuin 312 päivää tai 52 viikkoa tai 12 kuukautta tai neljä neljännesvuotta.

b) Jos kyseessä on viisipäiväistä työviikkoa tehnyt palkattu työntekijä:

i) yksi päivä on yhtä kuin yhdeksän tuntia ja päinvastoin;

ii) viisi päivää on yhtä kuin yksi viikko ja päinvastoin;

iii) 22 päivää on yhtä kuin yksi kuukausi ja päinvastoin;

iv) kolme kuukautta tai 13 viikkoa tai 66 päivää ovat yhtä kuin neljännesvuosi ja päinvastoin;

v) muunnettaessa viikkoja kuukausiksi ja päinvastoin viikot ja kuukaudet muunnetaan päiviksi;

vi) edellä olevien sääntöjen soveltaminen ei saa johtaa siihen, että tuotetaan yhden vuoden aikana täyttyneiden vakuutuskausien kokonaismääräksi kokonaismäärä, joka on enemmän kuin 264 päivää tai 52 viikkoa tai 12 kuukautta tai neljä neljännesvuotta.

c) Jos asianomainen henkilö on palkattu työntekijä, joka on tehnyt seitsenpäiväistä viikkoa:

i) yksi päivä on yhtä kuin 6 tuntia ja päinvastoin:

ii) seitsemän päivää on yhtä kuin yksi viikko ja päinvastoin;

iii) kolmekymmentä päivää on yhtä kuin yksi kuukausi ja päinvastoin;

iv) kolme kuukautta tai 13 viikkoa tai 90 päivää ovat yhtä kuin neljännesvuosi ja päinvastoin;

v) muunnettaessa viikkoja kuukausiksi ja päinvastoin viikot ja kuukaudet muunnetaan päiviksi;

vi) edellä olevien sääntöjen soveltaminen ei saa johtaa siihen, että tuotetaan yhden vuoden aikana täyttyneiden vakuutuskausien kokonaismääräksi kokonaismäärä, joka on enemmän kuin 360 päivää tai 52 viikkoa tai 12 kuukautta tai 4 neljännesvuotta.

Jos vakuutus- tai asumiskaudet, jotka ovat täyttyneet jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, on ilmaistu kuukausina, päiviä, jotka vastaavat kuukauden osaa tämän kohdan muuntamissäännön mukaan, pidetään kokonaisena kuukautena.

2 luku Sairaus ja äitiys

Asetuksen 18 artiklan täytäntöönpano

16 artikla Vakuutuskausien todistaminen

1. Vedottaessa asetuksen 18 artiklan säännöksiin palkatun työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan on toimitettava toimivaltaiselle laitokselle todistus, josta käyvät ilmi sen lainsäädännön mukaan täyttyneet vakuutuskaudet, jonka alaisena hän viimeksi oli.

2. Sen jäsenvaltion laitoksen tai laitosten, jonka lainsäädännön alainen hän viimeksi oli, on annettava tämä todistus palkatun työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan pyynnöstä. Jos hän ei toimita sanottua todistusta, toimivaltainen viranomainen saa sen kyseiseltä laitokselta tai laitoksilta.

3. Edellä 1 ja 2 kohdan säännöksiä sovelletaan vastaavasti, jos on tarpeen ottaa huomioon vakuutuskaudet, jotka ovat aiemmin täyttyneet muiden jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaan, jotta täytettäisiin toimivaltaisen valtion lainsäädännön mukaiset edellytykset.

Asetuksen 19 artiklan täytäntöönpano

17 artikla (14) Luontoisetuudet asuttaessa muussa jäsenvaltiossa kuin toimivaltaisessa valtiossa

1. Saadakseen luontoisetuudet asetuksen 19 artiklan mukaan palkatun työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan on rekisteröitävä itsensä ja perheenjäsenensä asuinpaikkansa laitoksessa esittämällä todistus, joka osoittaa, että hänellä ja hänen perheenjäsenillään on oikeus sanottuihin etuuksiin. Toimivaltaisen laitoksen on annettava tämä todistus, joka perustuu tarpeen mukaan työnantajan toimittamiin tietoihin. Jos palkattu työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja tai hänen perheenjäsenensä eivät esitä sanottua todistusta, asuinpaikan laitos saa sen toimivaltaisilla laitoksilla.

2. Tämä todistus on voimassa, kunnes asuinpaikan laitos saa tiedon sen peruuttamisesta. Kuitenkin jos mainitun todistuksin on antanut Saksan, Ranskan, Italian tai Portugalin laitos, se on voimassa ainoastaan vuoden ajan sen antamispäivästä, ja se on uusittava vuoden välein.

3. Jos kyseessä on kausityöntekijä, 1 kohdassa tarkoitettu todistus on voimassa koko kausityön odotetun keston ajan, paitsi jos tänä aikana toimivaltainen laitos ilmoittaa asuinpaikan laitokselle sen peruuttamisesta.

4. Asuinpaikan laitos ilmoittaa toimivaltaiselle laitokselle jokaisesta rekisteröinnistä, joka on tapahtunut 1 kohdan säännösten mukaisesti.

5. Sen, jonka etua asia koskee, on aina luontoisetuuksia hakiessaan annettava sen jäsenvaltion, jonka alueella hän asuu, lainsäädännön mukaan luontoisetuuksien myöntämisen tueksi vaadittavat asiakirjat.

6. Kohta on kumottu asetuksella EPNAs 631/2004.

7. Kohta on kumottu asetuksella EPNAs 631/2004.

8. Palkatun työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan taikka tämän perheenjäsenen on ilmoitettava asuinpaikan laitokselle kaikista tilanteessaan tapahtuvista muutoksista, jotka todennäköisesti muuttavat heidän oikeuttaan luontoisetuuksiin, erityisesti kaikista lakkaamisista tai muutoksista sen, jonka etua asia koskee, palkatussa työssä tai itsenäisen ammatin harjoittamisessa, tai palkatun työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan tai hänen perheenjäsentensä asuin- tai oleskelupaikan muuttumisesta. Samoin jos palkattu työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja lakkaa olemasta vakuutettu tai lakkaa olemasta oikeutettu luontoisetuuksiin, toimivaltaisen laitoksen on ilmoitettava asuinpaikan laitokselle vastaavasti. Asuinpaikan laitos voi milloin tahansa pyytää toimivaltaiselta laitokselta tietoja, jotka koskevat palkatun työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan vakuutusta tai hänen oikeuttaan luontoisetuuksiin.

9. Kaksi jäsenvaltiota tai useampi jäsenvaltio tai näiden valtioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat hallintotoimikunnan annettua lausuntonsa sopia muista täytäntönpanoa koskevista menettelyistä.

18 artikla Rahaetuudet asuttaessa muussa jäsenvaltiossa kuin toimivaltaisessa valtiossa

1. Saadakseen rahaetuuksia asetuksen 19 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan palkatun työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan on kolmen päivän kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta käännyttävä asuinpaikan laitoksen puoleen antamalla ilmoitus työskentelyn lopettamisesta tai, jos toimivaltaisen laitoksen tai asuinpaikan laitoksen soveltamassa lainsäädännössä niin säädetään, työkyvyttömyyttä koskeva todistus, jonka hoitoa antava lääkäri antaa asianomaiselle henkilölle.

2. Jos asuinvaltiossa hoitoa antavat lääkärit eivät anna todistuksia työkyvyttömyydestä, sen, jonka etua asia koskee, on käännyttävä suoraan asuinpaikan laitoksen puoleen sen soveltamassa lainsäädännössä säädetyn ajan kuluessa.

Tämän laitoksen on saatettava heti työkyvyttömyys lääketieteellisesti todettavaksi ja 1 kohdassa tarkoitettu todistus laadittavaksi. Tällaisen todistuksen tulee osoittaa työkyvyttömyyden todennäköinen kesto ja todistus on toimitettava viipymättä toimivaltaiselle laitokselle.

3. Tapauksissa, joissa 2 kohtaa ei sovelleta, asuinpaikan laitoksen on suoritettava, niin pian kuin mahdollista ja joka tapauksessa kolmen päivän kuluessa päivästä, jona asianomainen henkilö kääntyi sen puoleen, henkilön lääkärintarkastus niin kuin hänet olisi vakuutettu tässä laitoksessa. Tutkimuksen tekevän lääkärin todistus osoittaa erityisesti työkyvyttömyyden todennäköisen keston ja se toimitetaan asuinpaikan laitokselta toimivaltaiselle laitokselle kolmen päivän kuluessa tutkimuksesta.

4. Asuinpaikan laitoksen on tehtävä myöhemmin kaikki tarpeelliset hallinnolliset tarkastukset tai lääkärintarkastukset asianomaisesta henkilöstä, niin kuin hänet olisi vakuutettu tässä laitoksessa. Niin pian kuin laitos toteaa, että asianomainen henkilö kykenee palaamaan työhön, se ilmoittaa tästä viipymättä henkilölle itselleen ja vastaavasti toimivaltaiselle laitokselle sekä toteaa päivän, jona henkilön työkyvyttömyys lakkasi. Noudattaen, mitä 6 kohdassa säädetään, sille, jonka etua asia koskee, annettavaa tiedoksiantoa pidetään päätöksenä toimivaltaisen laitoksen puolesta.

5. Toimivaltaisella laitoksella säilyy kaikissa tapauksissa oikeus saada itse valita lääkäri asianomaisen henkilön tutkimiseen.

6. Jos toimivaltainen laitos päättää evätä rahaetuudet, koska asianomainen henkilö ei ole täyttänyt asuinmaan lainsäädännön mukaisia muodollisuuksia, tai jos se toteaa, että asianomainen henkilö kykenee palaamaan työhön, sen on annettava asianomaiselle henkilölle tieto päätöksestään ja lähetettävä samanaikaisesti jäljennös tällaisesta päätöksestä asuinpaikan laitokselle.

7. Kun henkilö, jonka etua asia koskee, palaa työhön, hänen on annettava tieto vastaavasti toimivaltaiselle laitokselle, jos tällaista tiedoksiantoa vaaditaan tämän laitoksen soveltaman lainsäädännön mukaan.

8. Toimivaltaisen laitoksen on maksettava rahaetuudet sopivalla tavalla, ensisijaisesti kansainvälisellä maksumääräyksellä, ja ilmoitettava asuinpaikan laitokselle ja sille, jonka etua asia koskee, vastaavasti. Jos rahaetuudet maksetaan asuinpaikan laitoksesta toimivaltaisen laitoksen puolesta, viimeksi mainittu ilmoittaa sille, jonka etua asia koskee, hänen oikeuksistaan ja antaa asuinpaikan laitokselle tiedon rahaetuuksien määrästä, maksupäivästä ja enimmäisajasta, jolta ne tulisi myöntää toimivaltaisen valtion lainsäädännön mukaisesti.

9. Kaksi jäsenvaltiota tai useampi jäsenvaltio tai näiden valtioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat, saatuaan hallintotoimikunnan lausunnon, sopia muista täytäntöönpanoa koskevista menettelyistä.

Asetuksen 20 artiklan täytäntöönpano

19 artikla Erityissäännökset rajatyöntekijöitä ja heidän perheenjäseniään varten

Rajatyöntekijälle tai hänen perheenjäsenelleen voidaan lääketuotteet, siteet, silmälasit ja pienet apuvälineet antaa ja laboratoriotutkimukset ja testit suorittaa vain sen jäsenvaltion alueella, jossa ne on määrätty, ja tämän jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, paitsi jos toimivaltaisen laitoksen soveltama lainsäädäntö tai kyseisten jäsenvaltioiden tai näiden valtioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä tehty sopimus on edullisempi.

Asetuksen 21 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan täytäntöönpano

19 a artikla (15) Luontoisetuudet oleskeltaessa toimivaltaisessa valtiossa – Perheenjäsenet, jotka asuvat muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa palkattu työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja asuu

1. Saadakseen luontoisetuudet asetuksen 21 artiklan nojalla perheenjäsenten on esitettävä oleskelupaikan laitokselle todistus, joka osoittaa, että heillä on oikeus mainittuihin etuuksiin. Tässä todistuksessa, jonka antaa perheenjäsenten asuinpaikan laitos, jos mahdollista ennen kuin he lähtevät sen jäsenvaltion alueelta, jossa he asuvat, on osoitettava tarvittaessa erityisesti enimmäisaika, jolta luontoisetuuksia voidaan myöntää kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti. Jos perheenjäsenet eivät toimita mainittua todistusta, oleskelupaikan laitos saa sen asuinpaikan laitokselta.

2. Täytäntöönpanoasetuksen 17 artiklan 9 kohtaa sovelletaan vastaavasti. (631/2004)

Asetuksen 22 artiklan täytäntöönpano

20 artikla on kumottu asetuksella EPNAs 631/2004.

21 artikla (631/2004) Luontoisetuudet oleskeltaessa muussa jäsenvaltiossa kuin toimivaltaisessa valtiossa

1. Saadakseen luontoisetuuksia asetuksen 22 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti palkatun työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan on toimitettava hoidon tarjoajalle toimivaltaisen laitoksen antama asiakirja, jossa todistetaan, että hänellä on oikeus luontoisetuuksiin. Asiakirja on laadittava 2 artiklan mukaisesti. Jos asianomainen henkilö ei pysty toimittamaan tätä asiakirjaa, hänen on otettava yhteyttä oleskelupaikan laitokseen, joka pyytää toimivaltaiselta laitokselta todistuksen, jossa vahvistetaan, että kyseisellä henkilöllä on oikeus luontoisetuuksiin.

Toimivaltaisen laitoksen etuusoikeutta varten asetuksen 22 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti kussakin yksittäisessä tapauksessa antama asiakirja sitoo hoidon tarjoajaa samalla tavoin kuin kansallinen näyttö oleskelupaikan laitoksessa vakuutettujen henkilöiden oikeuksista.

2. Täytäntöönpanoasetuksen 17 artiklan 9 kohtaa sovelletaan vastaavasti.

22 artikla Luontoisetuudet palkatuille työntekijöille tai itsenäisille ammatinharjoittajille, jotka muuttavat tai palaavat asuinvaltioonsa, sekä palkatuille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille joille on annettu lupa lähteä toiseen jäsenvaltioon saamaan sairaanhoitoa

1. Saadakseen luotoisetuudet asetuksen 22 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdan mukaan palkatun työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan on toimitettava asuinpaikan laitokselle todistus, jonka osoittaa, että hänellä on edelleen oikeus saada sanottuja etuuksia. Tämä todistus, jonka toimivaltainen laitos antaa, osoittaa tarvittaessa erityisesti enimmäisajan, jolta tällaisia etuuksia voidaan edelleen antaa toimivaltaisen valtion lainsäädännön mukaisesti. Todistus voidaan asianomaisen henkilön pyynnöstä antaa hänen lähtönsä jälkeen, jos ylivoimaisen esteen vuoksi sitä ei voitu toimittaa etukäteen.

2. Täytäntöönpanoasetuksen 17 artiklan 9 kohtaa sovelletaan vastaavasti. (631/2004)

3. Edellä 1 ja 2 kohtia sovelletaan vastaavasti, kun kysymys on luontoisetuuksien antamisesta asetuksen 22 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa.

23 artikla Luontoisetuudet perheenjäsenille

Täytäntöönpanoasetuksen 21 tai 22 artiklan säännöksiä sovelletaan tapauksen mukaan vastaavasti, kun kysymys on luontoisetuuksien myöntämisestä perheenjäsenille asetuksen 22 artiklan 3 kohdan säännösten mukaisesti.

Kuitenkin tapauksissa, joita tarkoitetaan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa, perheenjäsenten asuinpaikan laitosta pidetään toimivaltaisena laitoksena ja perheenjäsenten asuinmaan lainsäädäntöä pidetään toimivaltaisen valtion lainsäädäntönä sovellettaessa täytäntöönpanoasetuksen 17 artiklan 9 kohtaa sekä 21 ja 22 artiklaa. (631/2004)

24 artikla Rahaetuudet palkatuille työntekijöille tai itsenäisille ammatinharjoittajille oleskeltaessa muussa jäsenvaltiossa kuin toimivaltaisessa valtiossa

Täytäntöönpanoasetuksen 18 artiklan säännöksiä sovelletaan vastaavasti, kun kysymys on rahaetuuksien saamisesta asetuksen 22 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukaan. Noudattaen, mitä työkyvyttömyystodistuksen toimittamisvelvollisuudesta on säädetty, jäsenvaltion alueella oleskelevalta palkatulta työntekijältä tai itsenäiseltä ammatinharjoittajalta, joka ei työskentele tai harjoita siellä ammattitoimintaa, ei vaadita työskentelyn lakkaamista koskevaa tiedoksiantoa, jota tarkoitetaan täytäntöönpanoasetuksen 18 artiklan 1 kohdassa.

Asetuksen 23 artiklan 3 kohdan täytäntöönpano

25 artikla Rahaetuuksien laskemisessa huomioon otettavia perheenjäseniä koskeva todistus

1. Saadakseen etuuksia asetuksen 23 artiklan 3 kohdan säännösten mukaisesti palkattu työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja toimittaa muun jäsenvaltion kuin laitoksen sijaintipaikan jäsenvaltion alueella asuvia perheenjäseniään koskevan todistuksen toimivaltaiselle laitokselle.

2. Tämän todistuksen antaa perheenjäsenten asuinpaikan laitos.

Se on voimassa 12 kuukautta antopäivästä. Se voidaan uudistaa; tällaisessa tapauksessa se on voimassa uudistamispäivästä alkaen.

Sen, jonka etua asia koskee, on annettava välittömästi toimivaltaiselle laitokselle tieto kaikista tapahtumista, jotka tekevät tarpeelliseksi sanotun todistuksen muuttamisen. Tällainen muutos tulee voimaan tuollaisen tapahtuman päivänä.

3. Edellä 1 kohdassa säädetyn todistuksen sijasta toimivaltainen laitos voi vaatia sitä, jonka etua asia koskee, toimittamaan muun jäsenvaltion kuin laitoksen sijaintipaikan jäsenvaltion alueella asuvista perheenjäsenistään äskettäin annetut henkilötietoja koskevat asiakirjat.

Asetuksen 25 artiklan 1 kohdan täytäntöönpano

26 artikla Etuudet työttömille, jotka lähtevät muuhun jäsenvaltioon kuin toimivaltaiseen valtioon tarkoituksenaan hakea siellä työtä

1. Saadakseen luontoisetuuksia asetuksen 25 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 1 a kohdan mukaisesti työttömän henkilön tai hänen mukanaan seuranneen perheenjäsenen on toimitettava hoidon tarjoajalle toimivaltaisen laitoksen antama asiakirja, jossa todistetaan, että hänellä on oikeus luontoisetuuksiin. Asiakirja on laadittava 2 artiklan mukaisesti. Jos asianomainen henkilö ei pysty toimittamaan tätä asiakirjaa, hänen on otettava yhteyttä oleskelupaikan laitokseen, joka pyytää toimivaltaiselta laitokselta todistuksen, jossa vahvistetaan, että kyseisellä henkilöllä on oikeus luontoisetuuksiin.

Toimivaltaisen laitoksen etuusoikeutta varten asetuksen 25 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti kussakin yksittäisessä tapauksessa antama asiakirja sitoo hoidon tarjoajaa samalla tavoin kuin kansallinen näyttö sen paikan laitoksessa vakuutettujen henkilöiden oikeuksista, johon työtön henkilö on mennyt.

(631/2004)

1 a. Saadakseen rahaetuuksia asetuksen 25 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti itselleen ja perheenjäsenilleen työttömän henkilön on toimitettava toimivaltaiselta vakuutuslaitokselta ennen lähtöään hakemansa todistus sen paikan vakuutuslaitokselle, johon hän on mennyt. Jos työtön henkilö ei toimita tällaista todistusta, sen paikan laitos, johon hän on mennyt, hankkii sen toimivaltaiselta laitokselta. Todistuksessa on vahvistettava oikeus kyseisiin etuuksiin asetuksen 69 artiklan 1 kohdan a alakohdassa asetettujen edellytysten mukaan, ilmoitettava oikeuden kesto ottaen huomioon asetuksen 69 artiklan 1 kohdan c alakohdan säännökset ja, jos kyseessä on työkyvyttömyys tai sairaalahoito, täsmennettävä sairausvakuutuksen nojalla tarvittaessa maksettavien rahaetuuksien määrä edellä mainittuna aikana. (631/2004)

2. Sen paikan työttömyysvakuutuslaitos, johon työtön on lähtenyt, tarkistaa täytäntöönpanoasetuksen 83 artiklassa tarkoitetun todistuksen jäljennöksestä, joka lähetetään saman paikan sairausvakuutuslaitokselle, että asetuksen 69 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyt edellytykset ovat täyttyneet, ja määrittää päivämäärän, jolloin ne ovat täyttyneet, ja päivämäärän, josta lähtien työtön saa työttömyysvakuutusetuuksia toimivaltaisen laitoksen kustannuksella.

Tämä todistus on voimassa asetuksen 69 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn ajan niin kauan kuin edellytykset täyttyvät. Sen paikan työttömyysvakuutuslaitoksen, johon työtön on lähtenyt, on kolmen päivän kuluessa ilmoitettava sanotulle sairausvakuutuslaitokselle, jos edellytykset eivät enää täyty.

3. Täytäntöönpanoasetuksen 17 artiklan 9 kohtaa sovelletaan vastaavasti. (631/2004)

4. Saadakseen rahaetuuksia, joista säädetään toimivaltaisen valtion lainsäädännössä, työttömän on kolmen päivän kuluessa esitettävä työkyvyttömyyttä koskeva todistus, jonka on antanut häntä hoitanut lääkäri, sen paikan sairausvakuutuslaitokselle, johon hän on lähtenyt. Hänen on ilmoitettava myös päivämäärä, johon saakka hän on saanut sairausvakuutusetuuksia, ja osoitteensa siinä maassa, jossa hän on.

5. Sen paikan sairausvakuutuslaitos, johon työtön on lähtenyt, antaa kolmen päivän kuluessa tiedoksi päivämäärän, jolloin työkyvyttömyys alkoi ja päättyi, toimivaltaiselle sairausvakuutuslaitokselle ja toimivaltaiselle työttömyysvakuutuslaitokselle sekä laitokselle, jossa työtön on rekisteröity työnhakijana.

6. Sen paikan asetuksen 25 artiklan 4 kohdassa määritellyissä tapauksissa sairausvakuutuslaitoksen, johon työtön on lähtenyt, on ilmoitettava toimivaltaiselle sairausvakuutuslaitokselle ja toimivaltaiselle työttömyysvakuutuslaitokselle katsovansa, että edellytykset sen kauden pidentämiselle, jolta raha- ja luontoisetuuksia voidaan myöntää, ovat täyttyneet, sekä ilmoitettava perusteet käsitykselleen ja liitettävä ilmoitukseen, jonka se lähettää toimivaltaiselle sairausvakuutuslaitokselle, tutkineelta lääkäriltä potilaan tilasta saatu yksityiskohtainen lausunto, joka osoittaa todennäköisen kauden, jonka aikana asetuksen 25 artiklan 4 kohdan soveltamisen edellytykset ovat olemassa. Toimivaltainen sairausvakuutuslaitos tekee sen jälkeen päätöksen sen kauden jatkamisesta, jolta etuuksia voidaan myöntää sairaalle työttömälle.

7. Täytäntöönpanoasetuksen 18 artiklan 2, 3, 4, 5, 6, 8 ja 9 kohdan säännöksiä sovelletaan vastaavasti.

Asetuksen 25 artiklan 3 kohdan täytäntöönpano

27 artikla Luontoisetuudet työttömän perheenjäsenille asuttaessa muussa jäsenvaltiossa kuin toimivaltaisessa valtiossa

Täytäntöönpanoasetuksen 17 artiklan säännöksiä sovelletaan vastaavasti, kun kysymys on luontoisetuuksien myöntämisestä työttömän perheenjäsenille ja tällaiset perheenjäsenet asuvat muun jäsenvaltion kuin toimivaltaisen valtion alueella. Täytäntöönpanoasetuksen 26 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu todistettu selvitys on esitettävä, kun asetuksen 69 artiklan 1 kohdan säännösten mukaan etuuksia saavan palkatun työntekijän perheenjäsenet rekisteröityvät. Tämä todistus on voimassa ajan, jolta etuuksia voidaan myöntää asetuksen 69 artiklan 1 kohdan mukaan.

Asetuksen 26 artiklan täytäntöönpano

28 artikla Luontoisetuudet eläkkeenhakijoille ja heidän perheenjäsenilleen

1. Saadakseen luontoisetuuksia asetuksen 26 artiklan 1 kohdan mukaan asuinvaltionsa alueella, hakijan ja hänen perheenjäsenensä on rekisteröidyttävä asuinpaikan laitoksessa toimittamalla todistus, josta ilmenee, että hänellä on toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan oikeus sanottuihin etuuksiin itselleen ja perheenjäsenilleen. Tämän todistuksen antaa sen toisen jäsenvaltion laitos, joka on vastuussa luontoisetuuksien suorittamisesta.

2. Asuinpaikan laitos ilmoittaa todistuksen antaneelle laitokselle jokaisesta rekisteröinnistä, joka on tapahtunut 1 kohdan mukaisesti.

Asetuksen 28 ja 28 a artiklan täytäntöönpano

29 artikla Luontoisetuudet eläkeläisille ja heidän perheenjäsenilleen, jotka eivät asu siinä jäsenvaltiossa, jonka lainsäädännön mukaan he saavat eläkettä ja heillä on oikeus etuuksiin

1. Saadakseen luontoisetuuksia asetuksen 28 artiklan 1 kohdan ja 28 a artiklan mukaan asuinvaltionsa alueella eläkeläisen ja hänen samassa jäsenvaltiossa asuvan perheenjäsenensä on rekisteröidyttävä asuinpaikan laitoksessa toimittamalla todistus, josta ilmenee, että hänellä on oikeus sanottuihin etuuksiin itselleen ja perheenjäsenilleen sen lainsäädännön mukaan tai jonkin sellaisen lainsäädännön mukaan, jonka mukaan eläke maksetaan. (1223/98)

2. Tämän todistuksen antaa eläkeläisen pyynnöstä laitos tai yksi laitoksista, jotka vastaavat eläkkeen maksamisesta, tai tarvittaessa laitos, jolla on toimivalta määrätä oikeudesta luontoisetuuksiin, niin pian kuin eläkeläinen täyttää tällaisia etuuksia koskevan oikeuden saamiseksi asetetut edellytykset. Jos eläkeläinen ei toimita todistusta, asuinpaikan laitos saa sen laitokselta tai laitoksilta, jotka vastaavat eläkkeen maksamisesta, tai tarvittaessa laitokselta, joka on toimivaltainen antamaan tällaisen todistuksen. Odottaessaan todistuksen saamista asuinpaikan laitos voi hyväksymänsä kirjallisen aineiston perusteella rekisteröidä eläkeläisen ja hänen samassa jäsenvaltiossa asuvan perheenjäsenensä väliaikaisesti. Tämä rekisteröinti velvoittaa luontoisetuuksien maksamisesta vastaavaa laitosta vain, jos tämä viimeksi mainittu laitos on antanut todistuksen, josta säädetään 1 kohdassa. (1223/98)

3. Asuinpaikan laitos ilmoittaa laitokselle, joka on antanut 1 kohdassa edellytetyn todistuksen, jokaisesta rekisteröinnistä, joka on tehty sanotun kohdan säännösten mukaisesti.

4. Tehtäessä luontoisetuuksia koskeva hakemus asuinpaikan laitokselle on esittämällä kuitti tai kantalipuke viimeisestä rahasuorituksesta todistettava, että eläkeläisellä on vielä oikeus eläkkeeseen.

5. Eläkeläisen tai hänen samassa jäsenvaltiossa asuvan perheenjäsenensä on ilmoitettava asuinpaikan laitokselle kaikista tilanteessaan tapahtuvista muutoksista, jotka saattavat muuttaa heidän oikeuttaan luontoisetuuksiin, erityisesti kaikista eläkkeen keskeytyksistä tai peruutuksista tai asuinpaikkansa muuttumisesta. Eläkkeestä vastaava laitos ilmoittaa myös eläkeläisen asuinpaikan laitokselle kaikista tällaisista muutoksista. (1223/98)

6. Hallintotoimikunta määrää, sikäli kun on tarpeen, menettelyn, jolla luontoisetuuksien maksamisen kustannuksista vastaava laitos määrätään asetuksen 28 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

Asetuksen 29 artiklan täytäntöönpano

30 artikla (14) Luontoisetuudet perheenjäsenille, jotka asuvat toimivaltaisen jäsenvaltion ulkopuolella muussa jäsenvaltiossa kuin valtiossa, jossa eläkeläinen asuu (1223/98)

1. Saadakseen luontoisetuuksia asetuksen 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti asuinvaltion alueella perheenjäsenten on rekisteröidyttävä asuinpaikan laitoksessa toimittamalla tämän laitoksen soveltaman lainsäädännön vaatima kirjallinen näyttö tällaisten etuuksien myöntämiseksi eläkeläisen perheenjäsenille sekä todistus, josta ilmenee, että eläkeläisellä on oikeus saada luontoisetuuksia itselleen ja perheenjäsenilleen. Tämä todistus, jonka antaa eläkkeen maksava laitos tai yksi eläkettä maksavista laitoksista tai tarvittaessa luontoisetuuksien maksamisesta päättävä laitos, on voimassa niin kauan kuin perheenjäsenten asuinpaikan laitokselle ei anneta tiedoksi sen peruuttamista. Jos perheenjäsenenet eivät esitä todistusta, asuinpaikan laitos kääntyy todistuksen saadakseen eläkkeen maksavan tai jonkun eläkettä maksavan laitoksen tai tarvittaessa tätä tarkoitusta varten toimivaltaisen laitoksen puoleen. (1223/98)

2. Tehdessään luontoisetuuksia koskevaa hakemusta perheenjäsenten on toimitettava asuinpaikkansa laitokselle 1 kohdassa tarkoitettu todistus, jos tämän laitoksen soveltama lainsäädäntö edellyttää, että tällaisen hakemuksen mukana on oltava näyttö oikeudesta eläkkeeseen.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun todistuksen antaneen laitoksen on ilmoitettava perheenjäsenten asuinpaikan laitokselle eläkkeen keskeyttämisestä tai peruuttamisesta. Perheenjäsenten asuinpaikan laitos voi milloin tahansa pyytää todistuksen antaneelta laitokselta mitä tahansa tietoa, joka koskee oikeutta luontoisetuuksiin. (1223/98)

4. Perheenjäsenten on ilmoitettava asuinpaikkansa laitoksille kaikista tilanteessaan tapahtuneista muutoksista, jotka saattavat muuttaa heidän oikeuttaan luontoisetuuksiin, erityisesti asuinpaikan muuttamisesta.

5. Asuinpaikan laitos ilmoittaa 1 kohdassa tarkoitetun todistuksen antaneelle laitokselle jokaisesta kyseisen kohdan säännösten mukaisesti tekemästään rekisteröinnistä. (1223/98)

Asetuksen 31 artiklan täytäntöönpano

31 artikla (631/2004) Luontoisetuudet eläkkeensaajille ja heidän perheenjäsenilleen, jotka oleskelevat muussa jäsenvaltiossa kuin missä he asuvat

1. Saadakseen luontoisetuuksia asetuksen 31 artiklan mukaisesti eläkkeensaajan on toimitettava hoidon tarjoajalle asuinpaikan laitoksen antama asiakirja, jossa todistetaan, että hänellä on oikeus luontoisetuuksiin. Kyseinen asiakirja on laadittava 2 artiklan mukaisesti. Jos asianomainen henkilö ei pysty toimittamaan tätä asiakirjaa, hänen on otettava yhteyttä oleskelupaikan laitokseen, joka pyytää asuinpaikan laitokselta todistuksen, jossa vahvistetaan, että kyseisellä henkilöllä on oikeus luontoisetuuksiin.

Toimivaltaisen laitoksen etuusoikeutta varten asetuksen 31 artiklan mukaisesti kussakin yksittäisessä tapauksessa antama asiakirja sitoo hoidon tarjoajaa samalla tavoin kuin kansallinen näyttö oleskelupaikan laitoksessa vakuutettujen henkilöiden oikeuksista.

2. Täytäntöönpanoasetuksen 17 artiklan 9 kohdan säännöksiä sovelletaan vastaavasti.

3. Edellä 1 ja 2 kohtaa sovelletaan vastaavasti, kun kyseessä on luontoisetuuksien myöntäminen asetuksen 31 artiklassa tarkoitetuille perheenjäsenille. Jos perheenjäsenet asuvat muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa eläkkeensaaja asuu, 1 kohdassa tarkoitetun asiakirjan antaa heidän asuinpaikkansa laitos.

Asetuksen 35 artiklan 1 kohdan täytäntöönpano

32 artikla Laitos, johon kaivostyöntekijät ja vastaavien yritysten työntekijät ja heidän perheenjäsenensä voivat toimittaa hakemuksen oleskellessaan tai asuessaan muussa jäsenvaltiossa kuin toimivaltaisessa valtiossa

1. Asetuksen 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja jos oleskelu- tai asuinmaassa sairaus- tai äitiysvakuutusjärjestelmän mukaan annettavat etuudet, jotka koskevat ruumiillisen työn tekijöitä terästeollisuudessa, vastaavat kaivostyöntekijöille ja samanlaisissa yrityksissä työskenteleville työntekijöille tarkoitetusta erityisjärjestelmästä annettavia etuuksia, viimeksi mainittuun ryhmään kuuluvat työntekijät ja heidän perheenjäsenensä voivat toimittaa hakemuksensa lähimpään laitokseen sen jäsenvaltion alueella, jossa he oleskelevat tai asuvat, täsmennettynä täytäntöönpanoasetuksen liitteessä III, vaikka viimeksi mainittu on terästeollisuuden ruumiillisen työn tekijöihin sovellettavan järjestelmän laitos, joka silloin on velvollinen suorittamaan tällaiset etuudet.

2. Jos kaivostyöntekijöiden ja samanlaisissa yrityksissä työskentelevien työntekijöiden erityisjärjestelmistä annettavat etuudet ovat edullisempia, tällaiset työntekijät tai heidän perheenjäsenensä saavat valita, toimittavatko he hakemuksensa tämän järjestelmän hallinnosta vastaavalle laitokselle tai lähimmälle sellaiselle laitokselle, joka heidän oleskelu- tai asuinpaikkansa jäsenvaltion alueella soveltaa terästeollisuuden ruumiillisen työn tekijöiden järjestelmää. Viimeksi mainitussa tapauksessa kyseisen laitoksen on kiinnitettävä sen henkilön huomio, jonka etua asia koskee, siihen seikkaan, että kääntymällä edellä mainitun erityisjärjestelmän hallinnosta vastaavan laitoksen puoleen hän saa edullisemmat etuudet; sen täytyy edelleen ilmoittaa hänelle tällaisen laitoksen nimi ja osoite.

Asetuksen 35 artiklan 2 kohdan täytäntöönpano

32 a artikla on poistettu asetuksella EPNAs 647/2005.

Asetuksen 35 artiklan 4 kohdan täytäntöönpano

33 artikla Sen kauden huomioon ottaminen, jolta etuuksia on jo annettu toisen jäsenvaltion laitoksesta

Sovellettaessa asetuksen 35 artiklan 4 kohtaa jäsenvaltion laitos, jonka tulee antaa etuudet, voi pyytää toisen jäsenvaltion laitosta antamaan sille tietoja kaudesta, jolta viimeksi mainittu laitos on jo antanut etuuksia saman sairaus- tai äitiystapauksen vuoksi.

Jäsenvaltion toimivaltaisen laitoksen korvaamat kustannukset, jotka ovat syntyneet toisessa jäsenvaltiossa oleskelun aikana

34 artikla (12)

1. Jos palkatun työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan oleskelun aikana muun jäsenvaltion kuin toimivaltaisen valtion alueella ei ole mahdollista täyttää täytäntöönpanoasetuksen 20 artiklan 1 ja 4 kohdassa ja 21, 23 ja 31 artiklassa säädettyjä muodollisuuksia, hänen kustannuksensa korvataan toimivaltaisesta laitoksesta hänen hakemuksestaan oleskelupaikan laitoksen soveltamien korvausmäärien mukaisesti.

2. Oleskelupaikan laitoksen on annettava toimivaltaisen laitoksen pyynnöstä välttämättömät tiedot näistä määristä.

Jos oleskelupaikan laitos ja toimivaltainen laitos ovat sitoutuneet sopimukseen, joka edellyttää, että joko korvauksia ei suoriteta lainkaan tai että etuuksien korvaaminen tapahtuu kertasuorituksena asetuksen 22 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan ja 31 artiklan mukaisesti, oleskelupaikan laitos on lisäksi velvollinen siirtämään toimivaltaiselle laitokselle sille, jonka etua asia koskee, korvattavan määrän 1 kohdan säännösten mukaisesti.

3. Jos kysymys on suurista kustannuksista, toimivaltainen laitos voi maksaa sille, jonka etua asia koskee, asianmukaisen ennakon niin pian kuin tämä henkilö toimittaa sanotulle laitokselle korvausta koskevan hakemuksen.

4. Sen estämättä, mitä 1, 2 ja 3 kohdassa säädetään, toimivaltainen laitos voi korvata kustannukset sen soveltamien korvausmäärien mukaisesti, jos korvaaminen näiden korvausmäärien mukaan on mahdollista, jos korvattavat kustannukset eivät ylitä hallintotoimikunnan määräämää tasoa, ja jos palkattu työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja tai eläkeläinen on antanut suostumuksensa tämän määräyksen soveltamiseksi. Korvattava määrä ei saa koskaan ylittää kustannusten määrää.

5. Jos oleskeluvaltion lainsäädännössä ei ole säädetty korvausmääristä, toimivaltainen laitos voi suorittaa korvauksen soveltamiensa taksojen mukaisesti ilman, että asianomaisen henkilön suostumus on tarpeen. Korvattava määrä ei saa kuitenkaan ylittää todellisia kustannuksia. (1386/2001)

3 luku Työkyvyttömyys, vanhuus ja kuolema (eläkkeet)

Etuuksia koskevien hakemusten toimittaminen ja käsittely

35 artikla (11) Työkyvyttömyysetuuksia koskevat hakemukset, jos palkattuun työntekijään tai itsenäiseen ammatinharjoittajaan on sovellettu yksinomaan asetuksen liitteessä IV olevassa A osassa mainittua lainsäädäntöä ja tapauksessa, jota tarkoitetaan asetuksen 40 artiklan 2 kohdassa

1. Saadakseen etuuksia asetuksen 37, 38 ja 39 artiklan mukaan, asetuksen 40 artiklan 2 kohdassa, 41 artiklan 1 kohdassa ja 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tapaukset mukaan lukien, palkatun työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan on toimitettava hakemus joko sen jäsenvaltion laitokselle, jonka lainsäädännön alainen hän oli sen tapahtuman aikana, jolloin kyvyttömyys työhön ja sitä seuraava työkyvyttömyys tai tällaisen työkyvyttömyyden paheneminen tapahtui, tai asuinpaikan laitokselle, joka toimittaa hakemuksen edelleen ensiksi mainitulle laitokselle ilmoittaen päivämäärän, jona se toimitettiin; tätä päivämäärää pidetään hakemuksen toimituspäivänä ensiksi mainitulle laitokselle. Kuitenkin jos sairausvakuutuksen rahaetuuksia on myönnetty, on päivä, jolloin tällaisten rahaetuuksien suorittaminen lakkaa, pidettävä tarvittaessa päivänä, jolloin eläkehakemus on esitetty.

2. Asetuksen 41 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa se laitos, jossa palkattu työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja viimeksi oli vakuutettu, antaa sen soveltaman lainsäädännön mukaisesti sille maksettavaksi kuuluvien etuuksien määrästä ja suorituspäivästä tiedon laitokselle, joka alun perin oli vastuussa etuuksien maksamisesta. Tästä päivästä alkaen työkyvyttömyyden pahenemista edeltävät etuudet peruutetaan tai vähennetään määrään, joka ei ole suurempi kuin asetuksen 41 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu lisä.

3. Edellä 2 kohdan säännöksiä ei sovelleta asetuksen 41 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa. Tässä tapauksessa se laitos, jossa hakija viimeksi oli vakuutettu, kääntyy Alankomaiden laitoksen puoleen varmistaakseen tälle laitokselle maksettavaksi kuuluvan määrän.

36 artikla Vanhuus- ja jälkeenjääneiden etuuksia (orvonetuuksia lukuun ottamatta) ja työkyvyttömyysetuuksia koskevat hakemukset tapauksissa, joita ei tarkoiteta täytäntöönpanoasetuksen 35 artiklassa

1. Saadakseen etuuksia asetuksen 40–51 artiklan mukaan, lukuun ottamatta täytäntöönpanoasetuksen 35 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa, sen, jonka etua asia koskee, on toimitettava hakemus asuinpaikan laitokselle sen menettelyn mukaisesti, josta tämän laitoksen soveltamassa lainsäädännössä säädetään. Jos palkattuun työntekijään tai itsenäiseen ammatinharjoittajaan ei ole sovellettu tätä lainsäädäntöä, asuinpaikan laitos toimittaa hakemuksen sen jäsenvaltion laitokselle, jonka lainsäädännön alainen hän viimeksi oli, ja ilmoittaa päivän, jona hakemus toimitettiin. Tämä päivämäärä katsotaan päiväksi, jona hakemus toimitettiin viimeksi mainitulle laitokselle.

2. Jos hakija asuu sellaisen jäsenvaltion alueella, jonka lainsäädäntöä ei ole sovellettu palkattuun työntekijään tai itsenäiseen ammatinharjoittajaan, hän voi toimittaa hakemuksensa sen jäsenvaltion laitokselle, jonka lainsäädännön alainen palkattu työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja viimeksi oli.

3. Jos hakija asuu muun kuin jäsenvaltion alueella, hänen on toimitettava hakemuksensa sen jäsenvaltion toimivaltaiselle laitokselle, jonka lainsäädännön alainen palkattu työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja viimeksi oli. Jos hakija toimittaa hakemuksensa sen jäsenvaltion laitokselle, jonka kansalainen hän on, viimeksi mainittu toimittaa tällaisen hakemuksen edelleen toimivaltaiselle laitokselle.

4. Etuuksia koskeva hakemus, joka on lähetetty yhden jäsenvaltion laitokselle, koskee automaattisesti samanaikaista etuuden myöntämistä muiden kyseisten sellaisten jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaan, joissa säädetyt edellytykset hakija täyttää, paitsi jos hakija pyytää asetuksen 44 artiklan 2 kohdan mukaan sellaisen vanhuusetuuden lykkäämistä, johon hänellä olisi oikeus yhden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön mukaan.

37 artikla Asiakirjat ja tiedot, jotka on liitettävä täytäntöönpanoasetuksen 36 artiklassa tarkoitettuja etuuksia koskevaan hakemukseen

Täytäntöönpanoasetuksen 36 artiklassa tarkoitettujen hakemusten toimittamista koskevat seuraavat säännöt:

a) hakemuksen tueksi on liitettävä vaaditut asiakirjat ja se on tehtävä lomakkeelle, josta säädetään:

i) sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jonka alueella hakija asuu, 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa;

ii) sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jonka alainen palkattu työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja viimeksi oli, 36 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa;

b) hakijan antamat tiedot on osoitettava oikeiksi virallisin asiakirjoin, jotka on liitetty hakemuslomakkeeseen tai jotka sen jäsenvaltion toimivaltainen toimielin on todistanut oikeaksi, jonka alueella hakija asuu;

c) hakijan on ilmoitettava sikäli kuin mahdollista joko laitos tai laitokset, jotka soveltavat kyseistä työkyvyttömyyden, vanhuuden tai kuolemantapauksen (eläkkeet) varalta olevaa vakuutusta jäsenvaltioissa, joissa palkattu työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja on ollut vakuutettu, tai kun on kysymys palkatusta työntekijästä, se työnantaja tai ne työnantajat, joiden palveluksessa hän on työskennellyt jäsenvaltioiden alueella, esittämällä kaikki työtä koskevat todistukset, jotka hänellä ehkä on hallussaan;

d) jos asetuksen 44 artiklan 2 kohdan mukaan hakija pyytää sellaisen vanhuusetuuden myöntämisen lykkäämistä, johon hänellä olisi oikeus yhden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, hänen on ilmoitettava lainsäädäntö, jonka mukaan hän hakee etuuksia.

38 artikla Todistukset, jotka koskevat etuuden määrää määrättäessä huomioon otettavia perheenjäseniä

1. Saadakseen etuuksia asetuksen 39 artiklan 4 kohdan tai 47 artiklan 3 kohdan säännösten mukaan hakijan on toimitettava todistus perheenjäsenistään, jotka asuvat muun jäsenvaltion alueella kuin sen, missä etuuksien myöntämisestä vastuussa oleva laitos sijaitsee, lukuun ottamatta hänen lapsiaan.

Tämän todistuksen antaa perheenjäsenten asuinpaikan sairausvakuutuslaitos tai sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämä muu laitos, jonka alueella he asuvat. Täytäntöönpanoasetuksen 25 artiklan 2 kohdan toisen ja kolmannen alakohdan säännöksiä sovelletaan vastaavasti.

Edellä 1 alakohdassa säädetyn todistuksen sijasta etuuksien myöntämisestä vastaava laitos voi vaatia hakijaa toimittamaan äskettäin annetut asiakirjat muun jäsenvaltion kuin sanotun laitoksen sijaintipaikan jäsenvaltion alueella asuvien perheenjäsentensä henkilötiedoista, lukuun ottamatta hänen lapsiaan.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa, jos kyseisen laitoksen soveltama lainsäädäntö edellyttää, että perheenjäsenten tulisi elää eläkeläisen kanssa samassa taloudessa, on sellaisten perheenjäsenten osalta, jotka eivät täytä tätä edellytystä, osoitettava asiakirjoilla, jotka todistavat hakijan ansioiden osan säännöllisestä siirtämisestä, että he ovat kuitenkin pääasiallisesti riippuvaisia hakijasta.

39 artikla (11) Työkyvyttömyysetuuksia koskevien hakemusten käsittely tapauksessa, jossa palkattuun työntekijään tai itsenäiseen ammatin- harjoittajaan on sovellettu yksinomaan asetuksen liitteessä IV olevassa A osassa eriteltyä lainsäädäntöä

1. Jos palkattu työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja on toimittanut työkyvyttömyysetuuksia koskevan hakemuksen ja laitos toteaa, että asetuksen 37 artiklan 1 kohdan säännöksiä sovelletaan, tämä laitos saa siitä laitoksesta, jossa se, jonka etua asia koskee, oli viimeksi vakuutettu, jos tarpeellista, todistuksen hänen viimeksi mainitun laitoksen soveltaman lainsäädännön mukaan täyttämistään vakuutuskausista.

2. Vastaavasti sovelletaan 1 kohdan säännöksiä, jos on tarpeellista ottaa huomioon vakuutuskausia, jotka on aiemmin täytetty jonkin muun jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, jotta täytettäisiin toimivaltaisen valtion lainsäädännössä asetut edellytykset.

3. Asetuksen 39 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa laitos, joka on käsitellyt hakijan tapausta, toimittaa tätä koskevat asiakirjat laitokselle, jossa se, jonka etua asia koskee, oli viimeksi vakuutettu.

4. Täytäntöönpanoasetuksen 41–50 artiklaa ei sovelleta 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuun hakemusten käsittelyyn.

40 artikla Työkyvyttömyyden asteen määrääminen

Työkyvyttömyyden astetta määritettäessä jäsenvaltion laitoksen on otettava huomioon asiakirjat, lääkärinlausunnot ja hallinnolliset tiedot, jotka se on saanut muiden jäsenvaltioiden laitoksilta. Jokaisella laitoksella säilyy kuitenkin oikeus saattaa hakija oman valintansa mukaisen lääkärin tutkittavaksi, paitsi niissä tapauksissa, joissa sovelletaan asetuksen 40 artiklan 4 kohdan säännöksiä.

Työkyvyttömyys-, vanhuus- ja jälkeenjääneiden etuuksia koskevien hakemusten käsittely täytäntöönpanoasetuksen 36 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa

41 artikla Käsittelevän laitoksen määrääminen

1. Etuutta koskevat hakemukset käsitellään laitoksessa, johon ne on lähetetty tai toimitettu edelleen täytäntöönpanoasetuksen 36 artiklan säännösten mukaisesti. Tätä laitosta kutsutaan jäljempänä "käsitteleväksi laitokseksi".

2. Käsittelevä laitos antaa viipymättä etuuksia koskevista hakemuksista tiedon kaikille kyseisille laitoksille erityisellä lomakkeella niin, että hakemuksia voidaan käsitellä samanaikaisesti ja viivytyksettä kaikissa näissä laitoksissa.

42 artikla Lomakkeet, joita käytetään etuuksia koskevien hakemusten käsittelyssä

1. Käsiteltäessä etuuksia koskevia hakemuksia käsittelevän laitoksen on käytettävä lomaketta, joka sisältää erityisesti selvityksen ja yhteenvedon vakuutus- tai asumiskausista, jotka palkatun työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan osalta ovat täyttyneet kyseisten jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaan.

2. Näiden lomakkeiden toimittamisella edelleen muiden jäsenvaltioiden laitoksille korvataan hakemuksen perusteluksi liitettävät asiakirjat.

43 artikla Menettely, jota kyseiset laitokset noudattavat hakemuksen käsittelyssä

1. Käsittelevä laitos ilmoittaa lomakkeessa, josta säädetään täytäntöönpanoasetuksen 42 artiklan 1 kohdassa, vakuutus- tai asumiskaudet, jotka ovat täyttyneet sen soveltaman lainsäädännön mukaan, ja toimittaa edelleen jäljennöksen tästä lomakkeesta laitoksille, jotka huolehtivat työkyvyttömyyden, vanhuuden tai kuoleman (eläkkeet) varalta olevan vakuutuksen hallinnosta kaikissa jäsenvaltioissa, joissa palkattu työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja on ollut vakuutettu, ja liittää siihen tarpeen mukaan työtodistukset, jotka hakija on esittänyt.

2. Jos vain yksi muu laitos on osallisena, tämä laitos täyttää sanotun lomakkeen ilmoittaen:

a) vakuutus- tai asumiskaudet, jotka ovat täyttyneet sen soveltaman lainsäädännön mukaan;

b) sen etuuden määrän, jonka hakija voisi saada yksinomaan näiden vakuutus- tai asumiskausien osalta;

c) teoreettisen määrän tai niiden etuuksien todellisen määrän, jotka on laskettu asetuksen 46 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti.

Lomake palautetaan näin täytettynä käsittelevälle laitokselle.

Jos oikeus etuuksiin saavutetaan ottaen huomioon vain vakuutus- tai asumiskaudet, jotka ovat täyttyneet viimeksi mainitun laitoksen soveltaman lainsäädännön mukaan, ja jos etuuksien määrä, joka vastaa noita kausia, voidaan määrittää viivytyksettä, kun taas laskentamenettely, jota tarkoitetaan c alakohdassa, vaatii arvion mukaan pitemmän ajan, lomake palautetaan käsittelevälle laitokselle varustettuna a ja b alakohdassa tarkoitetuin tiedoin; c alakohdassa tarkoitetut tiedot toimitetaan edelleen käsittelevälle laitokselle niin pian kuin mahdollista.

3. Jos kaksi tai useampia muita laitoksia on osallisena, on jokaisen näistä laitoksista täytettävä sanottu lomake ja ilmoitettava vakuutus- tai asumiskaudet, jotka ovat täyttyneet sen soveltaman lainsäädännön mukaan, sekä palautettava se käsittelevälle laitokselle.

Jos oikeus etuuksiin on saavutettu ottamalla huomioon vain vakuutus- tai asumiskaudet, jotka ovat täyttyneet yhden tai useamman tällaisen laitoksen soveltaman lainsäädännön mukaan, ja jos noita kausia vastaava etuuden määrä voidaan määrätä viivytyksettä, käsittelevälle laitokselle annetaan tiedoksi samanaikaisesti tämä määrä ja vakuutus- tai asumiskaudet; jos sanotun määrän määrääminen viivästyy, käsittelevälle laitokselle annetaan tästä määrästä tieto niin pian kuin se on määrätty.

Sen jälkeen kun on saatu kaikki lomakkeet, joissa on tietoja vakuutus- tai asumiskausista ja, tapauksen mukaan, määrästä tai määristä, jotka on maksettava yhden tai useamman kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, käsittelevä laitos toimittaa jäljennöksen näistä lomakkeista täten täytettynä jokaiselle kyseessä olevalle laitokselle, joka täsmentää niihin teoreettisen määrän ja etuuksien todellisen määrän laskettuna asetuksen 46 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti ja palauttaa lomakkeen käsittelevälle laitokselle.

4. Niin pian kuin käsittelevä laitos, saatuaan 2 tai 3 kohdassa tarkoitetut tiedot, toteaa, että asetuksen 40 artiklan 2 kohdan tai 48 artiklan 2 tai 3 kohdan säännöksiä olisi sovellettava, se ilmoittaa muille kyseessä oleville laitoksille vastaavasti.

5. Täytäntöönpanoasetuksen 37 artiklan d kohdassa säädetyssä tapauksessa niiden jäsenvaltioiden laitokset, joiden lainsäädännön alainen hakija on ollut mutta joiden osalta hän on hakenut etuuksien myöntämisen lykkäämistä, ilmoittavat täytäntöönpanoasetuksen 42 artiklan 1 kohdassa säädetyssä lomakkeessa vain ne vakuutus- tai asumiskaudet, jotka hakijan osalta ovat täyttyneet niiden soveltaman lainsäädännön mukaan.

44 artikla Laitos, joka on toimivaltainen päättämään työkyvyttömyyden asteesta

1. Jollei 2 ja 3 kohdan säännöksistä muuta johdu, vain käsittelevällä laitoksella on toimivalta tehdä asetuksen 40 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu päätös, joka koskee hakijan työkyvyttömyyden astetta. Se tekee tällaisen päätöksen niin pian kuin on siinä asemassa, että se voi päättää, ottaen tapauksen mukaan huomioon asetuksen 45 artiklan säännökset, ovatko oikeutta koskevat edellytykset sen soveltaman lainsäädännön mukaan täytetyt. Se antaa tästä päätöksestä tiedon viipymättä muille kyseisille laitoksille.

2. Jos, ottaen huomioon asetuksen 45 artiklan säännökset, muut oikeutta koskevat kuin työkyvyttömyyden asteeseen liittyvät edellytykset, jotka on vahvistettu käsittelevän laitoksen soveltamassa lainsäädännössä, eivät täyty, tämä laitos antaa tästä välittömästi tiedon työkyvyttömyyden osalta toimivaltaiselle laitokselle toisessa jäsenvaltiossa, jonka lainsäädännön alainen palkattu työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja viimeksi oli. Tällä laitoksella on toimivalta päättää hakijan työkyvyttömyyden asteesta, jos sen soveltamassa lainsäädännössä asetut edellytykset oikeuden saamiseksi täytetään; se antaa viipymättä tästä päätöksestä tiedon muille kyseisille laitoksille.

3. Tietyissä tapauksissa asia saatetaan joutua toimittamaan takaisin, samojen edellytysten mukaisesti, työkyvyttömyyden osalta toimivaltaiselle laitokselle siitä jäsenvaltiosta, jonka lainsäädäntöä palkattuun työntekijään tai itsenäiseen ammatinharjoittajaan ensiksi sovellettiin.

45 artikla Etuuksien väliaikainen maksaminen ja etuuksien ennakon maksaminen

1. Jos käsittelevä laitos toteaa, että hakijalla on oikeus etuuksiin sen soveltaman lainsäädännön mukaan turvautumatta toisten jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaan täyttyneisiin vakuutus- tai asumiskausiin, se maksaa tällaiset etuudet välittömästi väliaikaisesti.

2. Jos hakijalla ei ole oikeutta etuuksiin 1 kohdan mukaan, mutta täytäntöönpanoasetuksen 43 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesti käsittelevälle laitokselle toimitetun tiedon perusteella ilmenee, että oikeus etuuksiin on saavutettu toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan ottaen huomioon vain vakuutus- tai asumiskaudet, jotka ovat täyttyneet tämän lainsäädännön mukaan, laitos, joka soveltaa sanottua lainsäädäntöä, maksaa tällaiset etuudet väliaikaisesti niin pian kuin käsittelevä laitos on ilmoittanut sille sen velvollisuudesta tehdä niin.

3. Jos 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa oikeus etuuksiin saavutetaan useamman kuin yhden jäsenvaltion lainsäädännön mukaan ottaen huomioon vain ne vakuutus- tai asumiskaudet, jotka ovat täyttyneet kunkin lainsäädännön mukaan, etuuksien maksaminen väliaikaisesti on sen laitoksen vastuulla, joka ensiksi ilmoitti käsittelevälle laitokselle, että tällainen oikeus on; käsittelevän laitoksen velvollisuus on ilmoittaa asiasta muille kyseisille laitoksille.

4. Laitos, jonka velvollisuutena on maksaa etuudet 1, 2 tai 3 kohdan mukaan, ilmoittaa viipymättä asiasta hakijalle ja kiinnittää hänen huomiotaan nimenomaisesti toimenpiteen väliaikaiseen luonteeseen ja seikkaan, että siitä ei voi hakea muutosta.

5. Jos 1, 2 tai 3 kohdan mukaan hakijalle ei makseta mitään etuutta väliaikaisesti, mutta tiedoista käy ilmi, että oikeus on saavutettu asetuksen 46 artiklan 2 kohdan mukaan, käsittelevä laitos maksaa hänelle asianmukaisen korvattavan ennakon, jonka määrä on niin lähellä kuin mahdollista sitä määrää, joka hänelle todennäköisesti myönnetään asetuksen 46 artiklan 2 kohdan mukaan.

6. Kaksi jäsenvaltiota tai näiden valtioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat sopia sovellettavaksi muita etuuksien maksamistapoja väliaikaisesti tapauksissa, jossa on kysymys vain näiden valtioiden laitoksista. Kaikista tällaisista tästä asiasta tehdyistä sopimuksista on toimitettava tieto hallintotoimikunnalle.

46 artikla (11) Vapaaehtoisen vakuutuksen tai valinnaisen jatkuvan vakuutuksen kausiin perustuvat määrät, joita täytäntöönpanoasetuksen 15 artiklan 1 kohdan b alakohdan säännösten mukaan ei saa ottaa huomioon

Etuuden teoreettisen ja todellisen määrän laskemiseksi asetuksen 46 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti sovelletaan täytäntöönpanoasetuksen 15 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa säädettyjä sääntöjä.

Asetuksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti laskettua todellista maksettavaa määrää korotetaan vapaaehtoisen tai valinnaisen jatkuvan vakuutuksen sellaisia kausia vastaavalla määrällä, joita ei ole otettu huomioon täytäntöönpanoasetuksen 15 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan. Tämä korotus lasketaan sen jäsenvaltion lainsäädännön säännösten mukaisesti, jonka mukaan vapaaehtoisen tai valinnaisen jatkuvan vakuutuksen kaudet ovat täyttyneet.

Asetuksen 46 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu vertailu on tehtävä edellä sanottu korotus huomioon ottaen.

47 artikla (11) Vapaaehtoisen tai valinnaisen jatkuvan vakuutuksen kausia vastaavien maksettavien määrien laskeminen

Jäsenvaltion laitos laskee soveltamansa lainsäädännön mukaan vapaaehtoisen tai valinnaisen jatkuvan vakuutuksen kausia vastaavan maksettavan määrän, johon asetuksen 46 a artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan ei sovelleta toisen jäsenvaltion peruuttamista, alentamista tai keskeyttämistä koskevia sääntöjä.

48 artikla (11) Laitosten päätösten antaminen tiedoksi hakijalle

1. Lopulliset päätökset, jotka jokainen kyseessä oleva laitos on tehnyt, toimitetaan edelleen käsittelevälle laitokselle. Jokaisessa päätöksessä on eriteltävä oikeussuojakeinot ja määräajat, jotka kyseisessä lainsäädännössä on säädetty muutoksenhaulle. Saadessaan kaikki tällaiset päätökset käsittelevä laitos antaa ne tiedoksi hakijalle tämän omalla kielellä yhteenvetona esitetyssä selvityksessä, johon mainitut päätökset liitetään. Määräajat muutoksenhakua varten alkavat vasta päivästä, jolloin hakija saa yhteenvetona esitetyn selvityksen.

2. Samalla kun käsittelevä laitos toimittaa hakijalle 1 kohdassa säädetyn yhteenvetona esitetyn selvityksen, toimittaa se jäljennöksen jokaiselle kyseeseen tulevalle laitokselle liittäen siihen mukaan jäljennöksen muiden laitosten päätöksistä.

49 artikla (11) Etuuksien laskeminen uudelleen

1. Asetuksen 43 artiklan 3 ja 4 kohdan, 49 artiklan 2 ja 3 kohdan ja 51 artiklan 2 kohdan säännöksiä sovellettaessa sovelletaan täytäntöönpanoasetuksen 45 artiklan säännöksiä soveltuvin osin.

2. Kun on kysymys etuuden uudelleenlaskemisesta, peruuttamisesta tai keskeyttämisestä, tällaisen päätöksen tehnyt laitos antaa asiasta viipymättä tiedon sille, jonka etua asia koskee, ja jokaiselle laitokselle, josta sanotulla henkilöllä on vahvistettu oikeus etuuteen, jos on tarpeellista, käsittelevän laitoksen välityksellä. Päätöksestä on eriteltävä oikeussuojakeinot ja määräajat, jotka kyseisessä lainsäädännössä on säädetty muutoksenhaulle. Määräajat muutoksenhakua varten alkavat vasta päivästä, jolloin se, jonka etua asia koskee, saa päätöksen.

50 artikla Toimenpiteet etuuksien myöntämisen nopeuttamiseksi

1. a) i) Jos palkattu työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja, joka on jäsenvaltion kansalainen, on toisen jäsenvaltion lainsäädännön alainen, eläkkeiden osalta toimivaltainen laitos viimeksi mainitussa jäsenvaltiossa toimittaa rekisteröinnin hetkellä kaikkia käytössään olevia keinoja käyttäen saman jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen määräämälle toimielimelle kaiken tiedon, joka koskee sen, jonka etua asia koskee, tunnistamista, sekä sanotun toimivaltaisen laitoksen nimen ja viimeksi mainitun antaman vakuutusnumeron.

ii) Lisäksi i alakohdassa tarkoitettu toimivaltainen laitos toimittaa myös sikäli kuin se on mahdollista i alakohdan säännösten mukaan määrätylle toimielimelle kaiken muun tiedon, joka saattaa helpottaa ja nopeuttaa eläkkeiden myöntämistä.

iii) Tällainen tieto toimitetaan hallintotoimikunnan vahvistamin edellytyksin kyseisen toimivaltaisen viranomaisen nimeämälle toimielimelle.

iv) Pantaessa i, ii ja iii alakohdan säännöksiä täytäntöön, valtiottomia henkilöitä ja pakolaisia pidetään sen jäsenvaltion kansalaisina, jonka lainsäädännön alaisia he ensiksi olivat.

b) Kyseeseen tulevat laitokset laativat sen, jonka etua asia koskee, tai sen laitoksen, jossa hän on parhaillaan vakuutettu, pyynnöstä hänen vakuutushistoriansa alkaen päivästä, joka on viimeistään yksi vuosi ennen päivää, jona hän saavuttaa eläkeiän.

2. Hallintotoimikunta määrää 1 kohdan säännösten täytäntöönpanotavoista.

Hallinnolliset tarkastukset ja lääkärintarkastukset

51 artikla

1. Kun etuuksia saava henkilö, joka saa erityisesti:

a) työkyvyttömyysetuuksia;

b) vanhuusetuuksia, jotka on myönnetty työhön soveltumattomuuden vuoksi;

c) vanhuusetuuksia, jotka on myönnetty vanhemmille työttömille henkilöille;

d) vanhuusetuuksia, jotka on myönnetty ammatillisen tai kaupallisen toiminnan lopettamisen vuoksi;

e) jälkeenjääneiden etuuksia, jotka on myönnetty työkyvyttömyyden tai työhön soveltumattomuuden vuoksi;

f) etuuksia, jotka on myönnetty sillä edellytyksellä, että saajan varat eivät ylitä määrättyä rajaa,

oleskelee tai asuu muun jäsenvaltion alueella kuin sen valtion alueella, jossa maksamisesta vastaava laitos sijaitsee, hallinnolliset tarkastukset ja lääkärintarkastukset tekee tämän laitoksen pyynnöstä etuuden saajan oleskelu- tai asuinpaikan laitos viimeksi mainitun laitoksen soveltamassa lainsäädännössä säädetyn menettelyn mukaisesti. Maksamisesta vastaavalla laitoksella säilyy kuitenkin oikeus tarkastuttaa edunsaaja itse valitsemallaan lääkärillä.

2. Jos todetaan, että 1 kohdassa tarkoitettu edunsaaja on palkattu työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja tai että hänellä etuuksia saadessaan on varoja, jotka ylittävät määrätyn rajan, oleskelu- tai asuinpaikan laitos lähettää maksamisesta vastaavalle tarkistusta tai tutkimusta pyytäneelle laitokselle kertomuksen. Tässä kertomuksessa osoitetaan erityisesti sen, jonka etua asia koskee, palkatun työskentelyn tai itsenäisen ammatinharjoittamisen luonne, niiden ansioiden tai varojen määrä, jotka hänellä on ollut viimeksi täyttyneen neljänneksen aikana, tavanomaiset ansiot, jotka saadaan samalla tasolla samassa palkatussa työssä tai itsenäisessä ammattitoiminnassa kuin missä se, jonka etua asia koskee, toimi ennen työkyvyttömäksi tulemistaan tarkastelukautena, jonka maksamisesta vastaava laitos määrää, ja tapauksen mukaan, lääketieteellisten asiantuntijan käsitys sen, jonka etua asia koskee, terveydentilasta.

52 artikla

Jos sen jälkeen, kun etuuksien saaminen on keskeytetty, se, jonka etua asia koskee, saa takaisin oikeutensa etuuksiin asuessaan toisen jäsenvaltion kuin toimivaltaisen valtion alueella, kyseiset laitokset vaihtavat kaikkea sanottujen etuuksien uudelleensuorittamisen kannalta asiaankuuluvaa tietoa.

Etuuksien maksaminen

53 artikla Etuuksien maksamistapa

1. Jos maksamisesta vastaava jäsenvaltion laitos ei maksa toisen jäsenvaltion alueella asuville henkilöille, joilla on oikeus etuuksiin, heille kuuluvia etuuksia suoraan, tällaiset etuudet maksaa maksamisesta vastaavan laitoksen pynnöstä viimeksi mainitun jäsenvaltion yhteyselin tai sanotun edunsaajan asuinpaikan laitos sellaisen menettelyn mukaan, josta säädetään täytäntöönpanoasetuksen 54–58 artiklassa; jos maksamisesta vastaava laitos maksaa etuudet suoraan henkilölle, jolla on oikeus niihin, se antaa tästä seikasta tiedon asuinpaikan laitokselle. Jäsenvaltion laitoksen soveltamat maksamismenettelyt luetellaan liitteessä 6.

2. Kaksi tai useampi jäsenvaltion tai näiden valtioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat sopia muista menettelyistä etuuksien maksamiseksi tapauksissa, joissa noiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset laitokset ovat ainoat kyseeseen tulevat laitokset. Kaikista sopimuksista, jotka on tehty tästä asiasta, annetaan tieto hallintotoimikunnalle.

3. Sellaisten etuuksien maksamista koskevien sopimusten määräyksiä, joita sovelletaan asetuksen voimaantuloa edeltävänä päivänä, sovelletaan edelleen edellyttäen, että ne on lueteltu liitteessä 5.

54 artikla Tiedoksianto suoritettavien maksujen yksityiskohtaisesta aikataulusta maksavalle toimielimelle

Etuuksien maksamisesta vastaava laitos lähettää sen jäsenvaltion yhteyselimelle, jonka alueella edunsaaja asuu, tai asuinpaikan laitokselle, josta käytetään jäljempänä nimitystä "maksava toimielin", kahtena kappaleena suoritettavien maksujen yksityiskohtaisen aikataulun, jonka tulee saapua maksavalle toimielimelle viimeistään 20 päivää ennen päivämäärää, jona nuo etuudet tulevat maksettaviksi.

55 artikla Erääntyneiden määrien maksaminen maksavan toimielimen tilille

1. Maksamisesta vastuussa oleva laitos maksaa 10 päivää ennen kuin etuudet suoritetaan sijaintipaikkansa jäsenvaltion valuutassa niihin maksuihin välttämättömän summan, jotka on määritetty täytäntöönpanoasetuksen 54 artiklassa säädetyssä aikataulussa. Maksu suoritetaan maksamisesta vastuussa olevan laitoksen sijaintipaikan jäsenvaltion keskuspankin tai muun pankin kautta tilille, joka on avattu maksavan toimielimen sijaintipaikan jäsenvaltion keskuspankin tai muun pankin nimiin, tämän toimielimen hyväksi. Maksaminen vapauttaa kaikesta vastuusta. Maksamisesta vastuussa oleva laitos antaa samaan aikaan tiedon maksusta maksavalle toimielimelle.

2. Pankki, jonka tilille maksu on suoritettu, hyvittää maksavaa toimielintä tämän toimielimen sijaintipaikan jäsenvaltion valuutassa suorituksen vasta-arvon mukaisesti.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen pankkien nimet ja kotipaikat luetellaan liitteessä 7.

56 artikla Erääntyneiden määrien maksaminen maksavasta toimielimestä edunsaajalle

1. Maksut, jotka on määritetty täytäntöönpanoasetuksen 54 artiklassa säädetyssä aikataulussa, maksetaan edunsaajalle maksavasta toimielimestä maksamisesta vastuussa olevan laitoksen puolesta. Tällaiset maksut suoritetaan maksavan toimielimen soveltamassa lainsäädännössä säädetyn menettelyn mukaisesti.

2. Maksavan toimielimen tai minkä tahansa muun sen nimeämän toimielimen saatua tiedon oloista, jotka muodostavat perusteen etuuksien keskeyttämiseen tai peruuttamiseen, se keskeyttää kaikki maksut. Samoin on toimittava, jos edunsaaja muuttaa asuinpaikkansa toisen jäsenvaltion alueelle.

3. Maksava toimielin ilmoittaa etuuksien maksamisesta vastuussa olevalle laitokselle perusteen maksamatta jättämiselle. Edunsaajan tai hänen puolisonsa kuollessa tai lesken avioituessa uudelleen maksava toimielin antaa sanotulle laitokselle tiedoksi tämän päivämäärän.

57 artikla Tilien selvittäminen täytäntöönpanoasetuksen 56 artiklassa tarkoitettujen maksujen osalta

1. Täytäntöönpanoasetuksen 56 artiklassa tarkoitettuja maksuja koskevat tilit selvitetään jokaisen maksukauden lopussa edunsaajille tai heidän laillisille tai valtuutetuille edustajilleen tosiasiallisesti maksettavien määrien sekä maksamattomien määrien määräämiseksi.

2. Kokonaismäärän, joka on ilmaistu lukuina ja kirjaimina maksamisesta vastuussa olevan laitoksen sijaintipaikan jäsenvaltion valuutassa, todistetaan vastaavan maksuja, jotka maksava toimielin on suorittanut, ja se vahvistetaan tämän toimielimen edustajan allekirjoituksella.

3. Maksava toimielin takaa, että näin määrätyt maksut ovat oikein suoritetut.

4. Ero niiden summien, jotka maksamisesta vastuussa oleva laitos on maksanut, ilmaistuna laitoksen sijaintipaikan jäsenvaltion valuutassa, ja niiden maksujen arvon välillä, ilmaistuna samassa valuutassa, jotka maksava toimielin on hyväksynyt, vähennetään summista, jotka maksuista vastuussa olevan laitoksen on maksettava myöhemmin samalla perusteella.

58 artikla Etuuksien maksamisessa syntyneiden kustannusten kattaminen

Kustannukset, jotka syntyvät etuuksien maksamisesta, erityisesti posti- ja pankkikulut, voi maksava toimielin periä etuuden saajilta tämän toimielimen soveltamassa lainsäädännössä säädetyin edellytyksin.

59 artikla Tiedoksianto edunsaajan asuinpaikan muuttamisesta

Kun yhden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön mukaan suoritettavien etuuksien saaja muuttaa asuinpaikkansa yhden valtion alueelta toisen valtion alueelle, hänen on annettava tästä tieto laitokselle tai laitoksille, jotka ovat vastuussa tällaisten etuuksien maksamisesta, ja maksavalle toimielimelle.

4 luku Työtapaturmat ja ammattitaudit

Asetuksen 52 ja 53 artiklan täytäntöönpano

60 artikla Luontoisetuudet asuttaessa muussa jäsenvaltiossa kuin toimivaltaisessa valtiossa

1. Saadakseen luontoisetuuksia asetuksen 52 artiklan a kohdan mukaan palkatun työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan on toimitettava asuinpaikan laitokselle todistus, jolla osoitetaan, että hänellä on oikeus tallaisin luontoisetuuksiin. Tämän todistuksen antaa toimivaltainen laitos tarvittaessa työnantajan toimittamien tietojen perusteella. Sen lisäksi, jos toimivaltaisen valtion lainsäädännössä niin edellytetään, palkattu työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja toimittaa asuinpaikan laitokselle kuitin toimivaltaiselta laitokselta työtapaturmaa tai ammattitautia koskevan tiedonannon vastaanottamisesta. Jos se, jonka etua asia koskee, ei toimita tällaisia asiakirjoja, asuinpaikan laitos saa ne toimivaltaiselta laitokselta, ja sitä ennen se myöntää hänelle luontoisetuudet sairausvakuutuksen mukaan edellyttäen, että hän täyttää edellytykset niitä koskevan oikeuden saamiseksi.

2. Tämä todistus on voimassa, kunnes asuinpaikan laitos saa tiedon sen peruuttamisesta. Kuitenkin jos Ranskan laitos on antanut sanotun todistuksen, se on voimassa vain vuoden sen antamispäivästä alkaen, ja se on uudistettava joka vuosi.

3. Jos se, jonka etua asia koskee, on kausityöntekijä, 1 kohdassa tarkoitettu todistus on voimassa koko kausityön odotetun keston ajan, paitsi jos tänä aikana toimivaltainen laitos antaa asuinpaikan laitokselle tiedon sen peruuttamisesta.

4. Kaikkia luontoisetuuksia koskevien hakemusten osalta sen, jonka etua asia koskee, on toimitettava hakemusta tukevia asiakirjoja, joita vaaditaan luontoisetuuksien myöntämiseksi hänen asuinpaikkansa jäsenvaltion lainsäädännön makaan.

5. Kohta on poistettu asetuksella EPNAs 629/2006.

6. Kohta on poistettu asetuksella EPNAs 629/2006.

7. Sen, jonka etua asia koskee, on ilmoitettava asuinpaikan laitokselle tilassaan tapahtuvista kaikista muutoksista, jotka todennäköisesti vaikuttaisivat hänen oikeuteensa saada luontoisetuuksia, erityisesti kaikesta palkatun työn tai itsenäisen ammatinharjoittamisen lakkaamisesta tai muutoksesta tai asuin- tai oleskelupaikan muuttumisesta. Samoin jos se, jonka etua asia koskee, lakkaa olemasta vakuutettu tai jos hänen oikeutensa luontoisetuuksiin lakkaa, toimivaltainen laitos ilmoittaa asuinpaikan laitokselle vastaavasti. Asuinpaikan laitos voi milloin tahansa pyytää toimivaltaiselta laitokselta mitä tahansa tietoa, joka liittyy sen, jonka etua asia koskee, vakuutukseen tai hänen oikeuteensa saada luontoisetuuksia.

8. Kun kyse on rajatyöntekijöistä, lääketuotteet, siteet, silmälasit ja pienet apuvälineet voidaan antaa ja laboratoriotutkimukset ja kokeet suorittaa vain sen jäsenvaltion alueella, jossa ne on määrätty tämän jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

9. Kaksi jäsenvaltiota tai useampi jäsenvaltio tai näiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat, saatuaan hallintotoimikunnan lausunnon, sopia muista täytäntöönpanoa koskevista menettelyistä.

61 artikla Muut rahaetuudet kuin eläkkeet asuttaessa muussa jäsenvaltiossa kuin toimivaltaisessa valtiossa

1. Saadakseen muita rahaetuuksia kuin eläkkeitä asetuksen 52 artiklan b kohdan mukaan palkatun työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan on tehtävä hakemus kolmen päivän kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta asuinpaikan laitokselle ja toimitettava ilmoitus työskentelyn lopettamisesta tai, jos toimivaltaisen laitoksen tai asuinpaikan laitoksen soveltamassa lainsäädännössä niin edellytetään, työkyvyttömyyttä koskeva todistus, jonka on antanut sille, jonka etua asia koskee, hoitoa antanut lääkäri.

2. Jos hoitoa asuinmassa antavat lääkärit eivät anna todistuksia työkyvyttömyydestä, sen, jonka etua asia koskee, on tehtävä hakemus suoraan asuinpaikan laitokselle sen soveltamassa lainsäädännössä asetetussa määräajassa.

Tämä laitos vahvistuttaa välittömästi työkyvyttömyyden lääketieteellisesti ja huolehtii siitä, että 1 kohdassa tarkoitettu todistus laaditaan. Tällaisessa todistuksessa ilmoitetaan työkyvyttömyyden todennäköinen kesto ja se toimitetaan edelleen toimivaltaiselle laitokselle viipymättä.

3. Niissä tapauksissa, joissa 2 kohtaa ei sovelleta, asuinpaikan laitos huolehtii siitä, että niin pian kuin mahdollista ja joka tapauksessa kolmen päivän kuluessa siitä päivästä, jona se, jonka etua asia koskee, teki sille hakemuksen, häntä koskeva lääketieteellinen tutkimus suoritetaan ikään kuin hänet olisi vakuutettu tässä laitoksessa. Tutkivan lääkärin lausunnossa ilmoitetaan erityisesti työkyvyttömyyden todennäköinen kesto, ja se toimitetaan edelleen asuinpaikan toimivaltaiselle laitokselle kolmen päivän kuluessa tämän tutkimuksen suorittamisesta.

4. Asuinpaikan laitos suorittaa tämän jälkeen lisäksi tarvittavat hallinnolliset tarkastukset tai lääkärintarkastukset sen, jonka etua asia koskee, osalta niin kuin hänet olisi vakuutettu tässä laitoksessa. Heti, jos todetaan, että se, jonka etua asia koskee, kykenee palaamaan työhön, se antaa viipymättä asianomaiselle ja vastaavasti toimivaltaiselle laitokselle tiedon asiasta sekä ilmoittaa päivän, jona kyvyttömyys työhön lakkasi. Rajoittamatta 6 kohdan soveltamista tiedoksiantoa sille, jonka etua asia koskee, pidetään päätöksenä, joka on tehty toimivaltaisen laitoksen puolesta.

5. Toimivaltaisella laitoksella säilyy oikeus saattaa se, jonka etua asia koskee, itse valitsemansa lääkärin tarkastettavaksi.

6. Jos toimivaltainen laitos päättää evätä rahaetuudet sen vuoksi, että se, jonka etua asia koskee, ei ole täyttänyt asuinvaltion lainsäädännössä säädettyjä muodollisuuksia, tai jos se toteaa, että se, jonka etua asia koskee, kykenee palaamaan työhön, se antaa tälle tiedon päätöksestään ja lähettää samanaikaisesti jäljennöksen päätöksestä asuinpaikan laitokselle.

7. Kun se, jonka etua asia koskee, palaa työhön, hänen on annettava toimivaltaiselle laitokselle vastaavasti tieto, jos tällainen tiedoksianto vaaditaan tämän laitoksen soveltamassa lainsäädännössä.

8. Toimivaltainen laitos maksaa rahaetuudet sopivalla tavalla, etenkin kansainvälisellä maksumääräyksellä, ja se ilmoittaa asiasta asuinpaikan laitokselle ja vastaavasti sille, jonka etua asia koskee. Jos rahaetuudet maksetaan asuinpaikan laitoksesta toimivaltaisen laitoksen puolesta, viimeksi mainittu ilmoittaa sille, jonka etua asia koskee, hänen oikeuksistaan ja antaa asuinpaikan laitokselle tiedon rahaetuuksien määrästä, maksupäivistä ja enimmäisajasta, jolta ne suoritettaisiin, toimivaltaisen valtion lainsäädännön mukaisesti.

9. Kaksi jäsenvaltiota tai useampi jäsenvaltio tai näiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat, saatuaan hallintotoimikunnan lausunnon, sopia muista täytäntöönpanoa koskevista menettelyistä.

Asetuksen 55 artiklan täytäntöönpano

62 artikla (629/2006) Luontoisetuudet oleskeltaessa muussa jäsenvaltiossa kuin toimivaltaisessa valtiossa

1. Saadakseen luontoisetuuksia asetuksen 55 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti palkatun työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan on toimitettava hoidon tarjoajalle toimivaltaisen laitoksen antama asiakirja, jossa todistetaan, että hänellä on oikeus luontoisetuuksiin. Asiakirja on laadittava 2 artiklan mukaisesti. Jos asianomainen henkilö ei pysty toimittamaan kyseistä asiakirjaa, hänen on otettava yhteyttä oleskelupaikan laitokseen, joka pyytää toimivaltaiselta laitokselta asiakirjan, jossa todistetaan, että kyseisellä henkilöllä on oikeus luontoisetuuksiin.

Toimivaltaisen laitoksen etuusoikeutta varten asetuksen 55 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti kussakin yksittäisessä tapauksessa antama asiakirja sitoo hoidon tarjoajaa samalla tavoin kuin kansallinen näyttö oleskelupaikan laitoksessa vakuutettujen henkilöiden oikeuksista.

2. Täytäntöönpanoasetuksen 60 artiklan 9 kohtaa sovelletaan tarvittavin muutoksin.

63 artikla Luontoisetuudet palkatuille työntekijöille tai itsenäisille ammatinharjoittajille, jotka muuttavat asuinpaikkansa tai palaavat asuinmaahansa, sekä palkatuille työntekijöille tai itsenäisille ammatinharjoittajille, joille on annettu lupa lähteä toisen jäsenvaltion alueelle saamaan sairaanhoitoa

1. Saadakseen luontoisetuuksia asetuksen 55 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdan mukaan palkatun työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan on toimitettava asuinpaikan laitokselle todistus, josta ilmenee, että hänellä on oikeus edelleen saada sanottuja etuuksia. Tästä toimivaltaisen laitoksen antamasta todistuksesta tulee erityisesti tarvittaessa ilmetä enimmäisaika, jolta tällaisia etuuksia voidaan edelleen antaa toimivaltaisen valtion lainsäädännön mukaisesti. Todistus voidaan sen pyynnöstä, jonka etua asia koskee, antaa hänen lähtönsä jälkeen, jos ylivoimaisen esteen vuoksi sitä ei voitu tehdä etukäteen.

2. Täytäntöönpanoasetuksen 60 artiklan 9 kohtaa sovelletaan tarvittavin muutoksin. (629/2006)

3. Edellä 1 ja 2 kohtaa sovelletaan vastaavasti, kun kysymys on luontoisetuuksien antamisesta tapauksessa, jota tarkoitetaan asetuksen 55 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohdassa.

64 artikla Muut rahaetuudet kuin eläkkeet oleskeltaessa muussa jäsenvaltiossa kuin toimivaltaisessa valtiossa

Täytäntöönpanoasetuksen 61 artiklan säännöksiä sovelletaan vastaavasti, kun kysymys on muiden rahaetuuksien kuin eläkkeiden saamisesta asetuksen 55 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukaan. Ottaen huomioon velvollisuus jättää työkyvyttömyyttä koskeva todistus, palkattua työntekijää tai itsenäistä ammatinharjoittajaa, joka oleskelee jäsenvaltion alueella harjoittamatta ammatillista tai kaupallista toimintaa siellä, ei vaadita toimittamaan työskentelyn lopettamista koskevaa tiedonantoa, jota tarkoitetaan täytäntöönpanoasetuksen 61 artiklan 1 kohdassa.

Asetuksen 52–56 artiklan täytäntöönpano

65 artikla Ilmoitukset, tutkimukset ja tietojen vaihto laitosten välillä, kun kysymys on muussa jäsenvaltiossa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa sattuneesta tapaturmasta tai saadusta ammattitaudista

1. Jos tapaturma on sattunut tai ammattitauti on todettu ensimmäistä kertaa muun jäsenvaltion kuin toimivaltaisen valtion alueella, ilmoitus tapaturmasta tai ammattitaudista on tehtävä toimivaltaisen valtion lainsäädännön säännösten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen jäsenvaltion alueella voimassa olevien säännösten soveltamista, jossa tapaturma sattui tai ammattitauti ensimmäistä kertaa todettiin; ja jotka tällaisessa tapauksessa jäävät sovellettavaksi. Tämä ilmoitus lähetetään toimivaltaiselle laitokselle ja jäljennös lähetetään asuinpaikan laitokselle tai oleskelupaikan laitokselle.

2. Sen jäsenvaltion laitos, jonka alueella työtapaturma sattui tai jossa ammattitauti ensimmäistä kertaa todettiin, toimittaa edelleen toimivaltaiselle laitokselle kahtena kappaleena tällä alueella tehdyn lääkärintodistuksen ja kaiken asiaan kuuluvan tiedon, jota viimeksi mainittu laitos pyytää.

3. Jos sellaisesta tapaturmasta, joka on sattunut matkustettaessa muun jäsenvaltion kuin toimivaltaisen valtion alueella, on aihetta tehdä tutkimus ensiksi mainitun jäsenvaltion alueella, toimivaltainen laitos voi nimetä tätä tehtävää varten tutkijan ja ilmoittaa tästä tuon jäsenvaltion viranomaisille. Nämä viranomaiset avustavat sanottua tutkijaa, erityisesti nimeämällä henkilön avustamaan häntä tutkittaessa virallisia kertomuksia ja muita tapaturmaan liittyviä asiakirjoja.

4. Hoidon päättyessä yksityiskohtainen kertomus toimitetaan edelleen toimivaltaiselle laitokselle yhdessä niiden lääkärintodistusten kanssa, jotka koskevat tapaturman tai taudin pysyviä seurauksia sekä erityisesti sen, jonka etua asia koskee, nykyistä tilaa sekä toipumista vammoista ja niiden parantumista. Asianmukaiset maksut maksaa asuinpaikan laitos tai oleskelupaikan laitos, tapauksen mukaan, laitoksen soveltaman taksan mukaisesti ja toimivaltaisen laitoksen kustannuksella.

5. Toimivaltainen laitos antaa pyynnöstä tiedon, tapauksen mukaan, asuinpaikan laitokselle tai oleskelupaikan laitokselle päätöksestä, jossa määritellään päivä, jona vammoista on toivuttu tai ne ovat parantuneet, sekä tarpeen mukaan eläkkeen myöntämistä koskevasta päätöksestä.

66 artikla Tapaturman tai taudin ammatillista luonnetta koskevat riidat

1. Jos asetuksen 52 artiklassa tai 55 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa toimivaltainen laitos kiistää sellaisen lainsäädännön soveltamisen, joka koskee työtapaturmaa tai ammattitauteja, sen on annettava viipymättä asiasta tieto asuinpaikan laitokselle tai oleskelupaikan laitokselle, joka antaa luontoisetuuksia; näiden etuuksien katsotaan sen jälkeen tulevan sairausvakuutuksesta ja niiden antamista jatketaan siten, edellyttäen, että täytäntöönpanoasetuksen 21 artiklassa tarkoitetut todistukset esitetään. (629/2006)

2. Mikäli asiassa on tehty lopullinen päätös, toimivaltainen laitos antaa viipymättä asiasta tiedon asuinpaikan laitokselle tai oleskelupaikan laitokselle, joka on suorittanut luontoisetuudet. Jos kysymyksessä ei ole työtapaturma tai ammattitauti, tämä laitos jatkaa sanottujen luontoisetuuksien antamista sairausvakuutuksesta, jos palkatulla työntekijällä tai itsenäisellä ammatinharjoittajalla on niihin oikeus. Muissa tapauksissa sen, jonka etua asia koskee, sairausvakuutuksesta saamia luontoisetuuksia pidetään työtapaturma- tai ammattitautietuuksina.

Asetuksen 57 artiklan täytäntöönpano

67 artikla (7) Menettely tapauksessa, jossa altistus ammattitautiin on tapahtunut useassa jäsenvaltiossa

1. Asetuksen 57 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa ilmoitus ammattitaudista toimitetaan edelleen ammattitaudin osalta joko sen jäsenvaltion toimivaltaiselle laitokselle, jonka lainsäädännön mukaan taudista kärsivä henkilö viimeksi harjoitti kyseisen taudin mahdollisesti aiheuttanutta toimintaa, tai asuinpaikan laitokselle, joka toimittaa ilmoituksen edelleen sanotulle toimivaltaiselle laitokselle.

2. Jos 1 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen laitos osoittaa, että toimintaa, joka saattoi aiheuttaa kyseisen ammattitaudin, harjoitettiin viimeksi toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, sen on toimitettava selvitys edelleen liitteenä olevine asiakirjoineen tämän jäsenvaltion vastaavalle laitokselle.

3. Jos sen jäsenvaltion laitos, jonka lainsäädännön mukaan taudista kärsivä henkilö viimeksi harjoitti kyseisen ammattitaudin mahdollisesti aiheuttanutta toimintaa, osoittaa, että tällainen henkilö tai hänen jälkeenjääneensä ei täytä tämän lainsäädännön edellytyksiä ottaen huomioon asetuksen 57 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan säännökset, sanottu laitos:

a) toimittaa viipymättä tiedoksiannon sen jäsenvaltion laitokselle, jonka lainsäädännön mukaan taudista kärsivä henkilö aikaisemmin harjoitti kyseisen taudin mahdollisesti aiheuttanutta toimintaa, kaikkine mukaan liitettävine asiakirjoineen, samoin kuin havainnot ja kertomukset lääkärintarkastuksista, jotka ensiksi mainittu laitos järjesti, sekä jäljennöksen b alakohdassa tarkoitetusta päätöksestä;

b) antaa samanaikaisesti tiedon sille, jonka etua asia koskee, päätöksestään, jossa erityisesti osoitetaan perusteet etuuksien epäämiseen, valitusperusteet ja määräajat muutoksen hakemiselle sekä päivämäärä, jona asiakirjat toimitettiin edelleen a alakohdassa tarkoitetulle laitokselle.

4. Tapaus palautetaan tarvittaessa saman menettelyn mukaisesti takaisin vastaavalle sen jäsenvaltion laitokselle, jonka lainsäädännön mukaan taudista kärsivä henkilö ensiksi harjoitti kyseisen ammattitaudin mahdollisesti aiheuttanutta toimintaa.

68 artikla (7) Laitosten välinen tietojen vaihto tapauksessa, jossa haetaan muutosta päätöksistä, joilla hakemukset on hylätty – Ennakoiden maksaminen tällaisen muutoksenhaun yhteydessä.

1. Jos on haettu muutosta päätökseen, jolla hakemus on hylätty ja jonka on tehnyt sen jäsenvaltion laitos, jonka lainsäädännön mukaan taudista kärsivä henkilö harjoitti toimintaa, joka saattoi aiheuttaa kyseisen ammattitaudin, tämä laitos ilmoittaa asiasta laitokselle, jolle päätöksestä on annettu tieto täytäntöönpanoasetuksen 67 artiklan 3 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, sekä antaa sille tiedon myöhemmin tehdystä lopullisesta päätöksestä.

2. Jos oikeus etuuksiin saavutettiin viimeksi mainitun laitoksen soveltaman lainsäädännön mukaan ottaen huomioon asetuksen 57 artiklan, 2, 3 ja 4 kohdan säännökset, tämä laitos maksaa ennakkoa määrän, joka määrätään tarvittaessa sen jälkeen, kun on kuultu laitosta, jonka päätöksestä on haettu muutosta. Viimeksi mainittu laitos korvaa maksetun ennakon määrän, jos muutoksenhaun seurauksena sen on annettava etuudet. Tämä määrä vähennetään etuuksien kokonaismäärästä, jonka se, jonka etua asia koskee, saa.

69 artikla (7) Rahaetuuksien kustannusten jako sklerogeenisen pneumokonioosin kohdalla

Seuraavia sääntöjä sovelletaan asetuksen 57 artiklan 5 kohdan täytäntöönpanemiseksi:

a) sen jäsenvaltion toimivaltainen laitos, jonka lainsäädännön mukaan rahaetuudet on asetuksen 57 artiklan 1 kohdan perusteella myönnetty, jäljempänä "rahaetuuksien maksamisesta vastaava laitos", käyttää lomaketta, joka sisältää erityisesti selvityksen ja tiivistelmän kaikista vakuutuskausista (vanhuusvakuutus) tai asumiskausista, jotka taudista kärsivä henkilö on täyttänyt kunkin kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan;

b) rahaetuuksien maksamisesta vastaava laitos toimittaa tämän lomakkeen edelleen kaikille vanhuusvakuutuslaitoksille niissä jäsenvaltioissa, joissa sairaudesta kärsivä henkilö oli vakuutettu; kukin sanotuista laitoksista täyttää lomakkeeseen vakuutuskaudet (vanhuusvakuutus) tai asumiskaudet, jotka on täytetty sen soveltaman lainsäädännön makaan, ja palauttaa lomakkeen rahaetuuksien maksamisesta vastaavalle laitokselle;

c) rahaetuuksien maksamisesta vastaava laitos osittaa sitten kustannukset itsensä ja muiden kyseeseen tulevien toimivaltaisten laitosten välillä; se antaa viimeksi mainituille näiden hyväksyttäväksi tiedon tällaisesta osittamisesta sekä aiheelliset lisänäytöt, erityisesti kun kysymys on myönnettyjen rahaetuuksien kokonaismäärästä ja osittamisprosenttien laskemisesta;

d) jokaisen kalenterivuoden lopussa rahaetuuksien maksamisesta vastaava laitos toimittaa jokaiselle muulle kyseeseen tulevalle toimivaltaiselle laitokselle kyseisen tilivuoden aikana maksetuista rahaetuuksista selvityksen, jossa osoitetaan c alakohdassa säädetyn osituksen mukaisesti kullekin kuuluva määrä; kukin näistä laitoksista korvaa sille kuuluvan määrän rahaetuuksien maksamisesta vastaavalle laitokselle niin pian kuin mahdollista ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.

Asetuksen 58 artiklan 3 kohdan täytäntöönpano

70 artikla Huomioon otettavia perheenjäseniä koskeva todistus laskettaessa rahaetuuksia, mukaan lukien eläkkeet

1. Saadakseen etuuksia asetuksen 58 artiklan 3 kohdan säännösten mukaan hakija toimittaa todistuksen, joka koskee hänen muun kuin sen jäsenvaltion, jossa rahaetuuksien maksamisesta vastaava laitos sijaitsee, alueella asuvia perheenjäseniään.

Tämän todistuksen antaa perheenjäsenten asuinpaikan sairausvakuutuslaitos tai muu laitos, jonka heidän asuinvaltionsa toimivaltainen viranomainen on nimittänyt. Täytäntöönpanoasetuksen 25 artiklan 2 kohdan toisen ja kolmannen alakohdan säännöksiä sovelletaan vastaavasti.

Ensimmäisessä alakohdassa säädetyn todistuksen sijasta rahaetuuksien maksamisesta vastaava laitos voi vaatia hakijaa toimittamaan äskettäin annetut asiakirjat muun jäsenvaltion kuin sanotun laitoksen sijaintivaltion alueella asuvien perheenjäsentensä henkilötiedoista.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa, jos kyseisen laitoksen soveltamassa lainsäädännössä edellytetään, että perheenjäsenen tulee asua hakijan kanssa samassa taloudessa, on sellaisten perheenjäsenten osalta, jotka eivät täytä tätä edellytystä, osoitettava asiakirjoilla, joilla todistetaan hakijan ansioiden osan säännöllisen siirtämisen perusteella, että ne ovat kuitenkin pääasiallisesti riippuvaisia hakijasta.

Asetuksen 60 artiklan täytäntöönpano

71 artikla Ammattitaudin paheneminen

1. Asetuksen 60 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa hakijan on toimitettava kaikki tieto, joka koskee kyseisen ammattitaudin osalta myönnettyjä aiempia etuuksia, sen jäsenvaltion laitokselle, josta hän hakee oikeutta etuuksiin. Tämä laitos voi kääntyä minkä tahansa muun aiemmin asianomaisena olleen laitoksen puoleen saadakseen tietoja, joita se pitää tarpeellisena.

2. Asetuksen 60 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa toimivaltainen laitos, jota on vaadittu maksamaan rahaetuudet, antaa toiselle kyseeseen tulevalle laitokselle hyväksymisen saamista varten tiedon niiden kustannusten määrästä, jotka ovat viimeksi mainitun laitoksen vastuulla taudin pahenemisen vuoksi, yhdessä asiamukaisen lisäaineiston kanssa. Jokaisen kalenterivuoden lopussa ensiksi mainittu laitos lähettää viimeksi mainitulle laitokselle selvityksen rahaetuuksista, jotka on maksettu kyseisen tilivuoden aikana, ja josta ilmenee viimeksi mainitulle laitokselle maksettavaksi kuuluva määrä; tämä korvaa sen ensiksi mainitulle laitokselle niin pian kuin mahdollista ja viimeistään kolmen kuukauden määräajan kuluessa.

3. Asetuksen 60 artiklan 2 kohdan b alakohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetussa tapauksessa rahaetuuksien maksamisesta vastaava laitos antaa kyseisille toimivaltaisille laitoksille niiden hyväksymisen saamista varten tiedon muutoksista, jotka on tehty aiempaan kustannusten osittamiseen, yhdessä aiheellisten perustelujen kanssa.

4. Asetuksen 60 artiklan 2 kohdan b alakohdan toisessa virkkeessä tarkoitetussa tapauksessa sovelletaan 2 kohdan säännöksiä vastaavasti.

Asetuksen 61 artiklan 5 ja 6 kohdan täytäntöönpano

72 artikla Työkyvyttömyyden asteen määrääminen aiemmin tai myöhemmin sattuneessa työtapaturmassa tai aiemmin tai myöhemmin todetussa ammattitaudissa

1. Työkyvyttömyyden asteen määräämiseksi, jotta vahvistettaisiin oikeus etuuteen tai määrättäisiin tällaisen etuuden määrästä asetuksen 61 artiklan 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, hakijan on toimitettava sen jäsenvaltion toimivaltaiselle laitokselle, jonka lainsäädännön alainen hän oli silloin, kun työtapaturma sattui tai ammattitauti ensimmäistä kertaa todettiin, kaikki tiedot sitä ennen tai sen jälkeen sattuneista työtapaturmista tai hänen saamistaan ammattitaudeista, kun hän oli minkä tahansa muun jäsenvaltion lainsäädännön alainen, riippumatta työkyvyttömyyden asteesta, joka aiheutui noista aiemmista tai myöhemmistä tapauksista.

2. Etuutta koskevan oikeuden saavuttamiseksi ja etuuden määrän määräämiseksi toimivaltainen laitos ottaa soveltamansa lainsäädännön mukaisesti huomioon sen työkyvyttömyyden asteen, joka on aiheutunut noista aiemmin tai myöhemmin sattuneista tapauksista.

3. Toimivaltainen laitos voi kääntyä minkä tahansa muun laitoksen puoleen, joka aiemmin tai myöhemmin oli toimivaltainen, saadakseen kaiken tiedon, jota se pitää välttämättömänä.

Kun aiempi tai myöhempi työkyvyttömyys aiheutui tapaturmasta, joka sattui, kun se, jonka etua asia koskee, oli sellaisen jäsenvaltion lainsäädännön alainen, jossa ei tehdä eroa työkyvyttömyyden alkuperän suhteen, aiemman tai myöhemmän työkyvyttömyyden osalta toimivaltainen laitos tai kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämä toimielin toimittaa toisen jäsenvaltion toimivaltaisen laitoksen pyynnöstä tietoja aiemman tai myöhemmän työkyvyttömyyden asteesta ja mahdollisuuksien mukaan kaiken tiedon, joka tekisi mahdolliseksi määrittää, oliko työkyvyttömyys seurausta työtapaturmasta viimeksi mainitun jäsenvaltion laitoksen soveltaman lainsäädännön mukaan. Jos näin on, 2 kohdan säännöksiä sovelletaan vastaavasti.

Asetuksen 62 artiklan 1 kohdan täytäntöönpano

73 artikla Laitokset, joiden puoleen kaivostyöntekijät ja vastaavien yritysten työntekijät voivat kääntyä oleskellessaan tai asuessaan muussa jäsenvaltiossa kuin toimivaltaisessa valtiossa

1. Asetuksen 62 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja jos etuudet, jotka annetaan terästeollisuuden ruumiillisen työn tekijöiden työtapaturmia tai ammattitauteja koskevan vakuutusjärjestelmän mukaan, annetaan tai asuinmaassa niitä etuuksia, joita vastaavat oleskelu kaivostyöntekijäin ja vastaavien yritysten työntekijöiden erityisjärjestelmästä, viimeksi mainittuun ryhmään kuuluvat voivat kääntyä lähimmän täytäntöönpanoasetuksen liitteessä 3 määritetyn laitoksen puoleen oleskelu- tai asuinpaikkansa jäsenvaltion alueella, vaikka viimeksi mainittu on terästeollisuuden ruumiillisen työn tekijöiden järjestelmää soveltava laitos; tämä laitos antaa etuudet.

2. Jos kaivostyöntekijöiden ja vastaavien yritysten työntekijöiden erityisjärjestelmän antamat etuudet ovat edullisempia, tällaiset työntekijät voivat valita, kääntyvätkö he tämän järjestelmän soveltamisesta vastuussa olevan laitoksen puoleen vai oleskelu- tai asuinpaikkansa jäsenvaltion alueella lähimmän laitoksen puoleen, joka soveltaa terästeollisuuden ruumiillisen työn tekijöiden järjestelmää. Viimeksi mainitussa tapauksessa kyseisen laitoksen on kiinnitettävä sen, jonka etua asia koskee, huomioita siihen, että kääntyessään edellä mainitun erityisjärjestelmän soveltamisesta vastaavan laitoksen puoleen, hän saa edullisempia etuuksia; sen on edelleen ilmoitettava hänelle tällaisen laitoksen nimi ja osoite.

Asetuksen 62 artiklan 2 kohdan täytäntöönpano

74 artikla Sen kauden huomioon ottaminen, jolta etuudet on jo annettu toisen jäsenvaltion laitoksesta

Sovellettaessa asetuksen 62 artiklan 2 kohdan säännöksiä jäsenvaltion laitos, joka on määrätty antamaan etuudet, voi pyytää toisen jäsenvaltion laitosta toimittamaan sille tietoja ajalta, jolta viimeksi mainittu laitos on jo antanut etuuksia saman työtapaturman tai ammattitaudin osalta.

Eläkehakemusten toimittaminen ja tutkiminen, lukuun ottamatta eläkkeitä asetuksen 5 artiklassa tarkoitettujen ammattitautien osalta

75 artikla

1. Saadakseen eläkkeen tai lisäavustuksen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, palkatun työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan tai hänen jälkeenjääneensä, joka asuu toisen jäsenvaltion alueella, on esitettävä hakemus joko toimivaltaiselle laitokselle tai asuinpaikan laitokselle, joka toimittaa tällaisen hakemuksen edelleen toimivaltaiselle laitokselle. Hakemuksen toimittamisessa tulee noudattaa seuraavia sääntöjä:

a) hakemukseen tulee liittää perusteluiksi vaaditut asiakirjat ja se tulee tehdä toimivaltaisen laitoksen soveltamassa lainsäädännössä säädetyllä lomakkeella;

b) hakijan toimittamat tiedot on osoitettava oikeiksi virallisilla asiakirjoilla, jotka on liitetty hakemuslomakkeeseen, tai hakijan asuinpaikan jäsenvaltion toimivaltaisten toimielinten on vahvistettava ne.

2. Toimivaltainen laitos ilmoittaa hakijalle päätöksestään joko suoraan tai toimivaltaisen valtion yhteyselimen välityksellä; se lähettää jäljennöksen tästä päätöksestä hakijan asuinpaikan jäsenvaltion yhteyselimelle.

Hallinnolliset tarkastukset ja lääkärintarkastukset

76 artikla

1. Toimivaltaisen laitoksen pyynnöstä sen jäsenvaltion laitos, jonka alueella edunsaaja on, tekee hallinnolliset tarkastukset ja lääkärintarkastukset sekä eläkkeiden muuttamista varten säädetyt lääkärintarkastukset viimeksi mainitun laitoksen soveltamassa lainsäädännössä säädettyjen menettelyjen mukaisesti. Toimivaltaisella laitoksella kuitenkin säilyy oikeus tutkituttaa edunsaaja valitsemallaan lääkärillä.

2. Itselleen tai orvon puolesta eläkettä saavien henkilöiden on ilmoitettava maksamisesta vastaavalle laitokselle kaikista sellaisista muutoksista tilanteessaan tai orvon tilanteessa, jotka saattavat muuttaa eläkeoikeuksia.

Eläkkeiden maksaminen

77 artikla

Jäsenvaltion laitoksen maksettavaksi kuuluvien eläkkeiden maksaminen toisen jäsenvaltion alueella asuville eläkeläisille suoritetaan täytäntöönpanoasetuksen 53–58 artiklan säännösten mukaisesti.

5 luku Kuolemantapauksen johdosta annettavat avustukset

Asetuksen 64, 65 ja 66 artiklan täytäntöönpano

78 artikla Avustushakemuksen toimittaminen

Saadakseen kuolemantapauksen johdosta annettavan avustuksen muun kuin asuinpaikkansa jäsenvaltion lainsäädännön mukaan hakija toimittaa hakemuksensa joko toimivaltaiselle laitokselle tai asuinpaikan laitokselle.

Hakemukseen tulee liittää sen perusteena olevat asiakirjat, joita toimivaltaisen laitoksen soveltamassa lainsäädännössä vaaditaan.

Hakijan toimittamien tietojen oikeellisuus on osoitettava hakemukseen liitetyillä virallisilla asiakirjoilla tai hakijan asuinpaikan jäsenvaltion toimivaltaisten toimielinten on ne vahvistettava.

79 artikla Kausia koskevat todistukset

1. Sovellettaessa asetuksen 64 artiklan säännöksiä hakijan on toimitettava toimivaltaiselle laitokselle todistus, josta käyvät ilmi palkatun työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan osalta täyttyneet vakuutuskaudet tai asumiskaudet sen lainsäädännön mukaan, jonka alainen hän viimeksi oli.

2. Tämän todistuksen antaa hakijan pyynnöstä tarvittaessa se sairausvakuutus- tai vanhuusvakuutuslaitos, jossa palkattu työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja oli viimeksi vakuutettu. Jos hakija ei toimita sanottua todistusta, toimivaltainen laitos saa sen jommastakummasta edellä mainitusta laitoksesta.

3. Edellä 1 ja 2 kohdan säännöksiä sovelletaan vastaavasti, jos toimivaltaisen valtion lainsäädännön edellytyksiä täytettäessä on välttämätöntä ottaa huomioon vakuutus- tai asumiskaudet, jotka ovat aiemmin täyttyneet muun jäsenvaltion lainsäädännön mukaan.

6 luku Työttömyysetuudet

Asetuksen 67 artiklan täytäntöönpano

80 artikla Vakuutus- tai työskentelykausia koskeva todistus

1. Sovellettaessa asetuksen 67 artiklan 1, 2 tai 4 kohdan säännöksiä sen, jonka etua asia koskee, on toimitettava toimivaltaiselle laitokselle todistus, jolla osoitetaan aiemmin palkattuna työntekijänä täyttyneet vakuutus- tai työskentelykaudet sen lainsäädännön mukaan, jonka alainen hän viimeksi oli, yhdessä kaiken tämän laitoksen soveltamassa lainsäädännössä vaaditun lisätiedon kanssa.

2. Tämän todistuksen antaa sen, jonka etua asia koskee, pyynnöstä työttömyyden osalta joko sen jäsenvaltion toimivaltainen laitos, jonka lainsäädännön alainen hän viimeksi oli, tai mikä tahansa muu laitos, jonka sanotun jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on nimennyt. Jos hän ei toimita sanottua todistusta, toimivaltainen laitos saa sen muulta edellä mainitulta laitokselta.

3. Edellä 1 ja 2 kohdan säännöksiä sovelletaan vastaavasti, jos toimivaltaisen valtion lainsäädännön asettamia edellytyksiä täytettäessä on välttämätöntä ottaa huomioon vakuutus- tai työskentelykaudet, jotka on aiemmin täytetty palkattuna työntekijänä minkä tahansa muun jäsenvaltion lainsäädännön mukaan.

Asetuksen 68 artiklan täytäntöönpano

81 artikla Todistus etuuksien laskemiseksi

Jos etuuksien laskeminen jää asetuksen 68 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun laitoksen vastuulle ja jos henkilö ei ole viimeiseksi työskennellyt vähintään neljää viikkoa sen jäsenvaltion alueella, jossa tämä laitos sijaitsee, hänen on toimitettava sanotulle laitokselle todistus, jolla osoitetaan viimeisen neljä viikkoa kestäneen työskentelyn luonne toisen jäsenvaltion alueella ja talouselämän ala, jolla työ suoritettiin. Jos se, jonka etua asia koskee, ei toimita tätä todistusta, sanottu laitos saa sen työttömyyden osalta joko sellaisen viimeksi mainitun jäsenvaltion toimivaltaiselta laitokselta, jossa henkilö oli viimeksi vakuutettu, tai miltä tahansa muulta tämän jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämältä laitokselta.

82 artikla Etuuksien laskemisessa huomioon otettavia perheenjäseniä koskeva todistus

1. Sovellettaessa asetuksen 68 artiklan 2 kohdan säännöksiä sen, jonka etua asia koskee, on toimitettava toimivaltaiselle laitokselle todistus muun kuin laitoksen sijaintipaikan jäsenvaltion alueella asuvista perheenjäsenistään.

2. Tämän todistuksen antaa perheenjäsenten asuinpaikan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämä laitos. Siinä tulee osoittaa, että perheenjäseniä ei oteta huomioon laskettaessa muulle henkilölle maksettavia työttömyysetuuksia sanotun jäsenvaltion lainsäädännön mukaan.

Todistus on voimassa 12 kuukauden ajan siitä päivästä, jona se annettiin. Se voidaan uudistaa; tällaisessa tapauksessa se on voimassa uudistamispäivästä alkaen. Se, jonka etua asia koskee, antaa välittömästi toimivaltaiselle laitokselle tiedon kaikista tapahtumista, jotka tekevät välttämättömäksi sanotun todistuksen muuttamisen. Tällainen muutos tulee voimaan tapahtuman päivästä.

3. Jos 1 kohdassa tarkoitetun todistuksen antava laitos ei voi osoittaa, että perheenjäseniä ei oteta huomioon laskettaessa toiselle henkilölle maksettavia työttömyysetuuksia heidän asuinpaikkansa jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, sen, jonka etua asia koskee, on lisättävä sanottuun todistukseen ilmoitus tästä seikasta toimittaessaan todistuksen toimivaltaiselle laitokselle .

Toisen kohdan toisen alakohdan säännöksiä sovelletaan vastaavasti tähän ilmoitukseen.

Asetuksen 69 artiklan täytäntöönpano

83 artikla Edellytykset ja rajoitukset etuuksia koskevan oikeuden säilyttämiseksi, kun työtön lähtee toiseen jäsenvaltioon

1. Säilyttääkseen oikeutensa etuuksiin asetuksen 69 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun työttömän on toimitettava sen paikan laitokselle, johon hän on lähtenyt, todistus, jossa toimivaltainen laitos osoittaa, että hänellä on vielä oikeus etuuksiin sanotun artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyin edellytyksin. Toimivaltainen laitos täsmentää tässä todistuksessa erityisesti:

a) toimivaltaisen valtion lainsäädännön mukaan työttömälle maksettavan etuuden määrän;

b) päivän, jona työtön lakkasi olemasta toimivaltaisen valtion työvoimaviranomaisten käytettävissä;

c) asetuksen 69 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisen määräajan rekisteröityä työtä hakevaksi henkilöksi siinä jäsenvaltiossa, johon työtön on lähtenyt;

d) enimmäisajan, johon saakka asetuksen 69 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan oikeus etuuteen voidaan säilyttää;

e) seikat, jotka saattavat muuttaa oikeutta etuuteen.

2. Työtön, joka aikoo lähteä toiseen jäsenvaltioon etsiäkseen siellä työtä, hakee ennen lähtöään 1 kohdassa tarkoitettua todistusta. Jos työtön ei toimita sanottua todistusta, sen paikan laitos, johon työtön on lähtenyt, saa sen toimivaltaiselta laitokselta. Toimivaltaisen valtion työvoimaviranomaisten on varmistettava, että työttömälle on ilmoitettu hänen asetuksen 69 artiklan mukaisista ja tämän artiklan mukaisista velvollisuuksistaan.

3. Sen paikan laitos, johon työtön on lähtenyt, antaa toimivaltaiselle laitokselle tiedoksi päivämäärän, jona työtön rekisteröityi, ja päivämäärän, jona etuuden maksaminen alkoi, sekä maksaa toimivaltaisen valtion etuudet sen jäsenvaltion lainsäädännössä, johon työtön on lähtenyt, säädetyn menettelyn mukaisesti.

Sen paikan laitos, johon työtön on lähtenyt, huolehtii tarkistuksista tai järjestää tarkistukset niin kuin kysymys olisi työttömästä, jolla on oikeus etuuksiin sen soveltaman lainsäädännön mukaan. Se ilmoittaa toimivaltaiselle laitokselle kaikista tapahtumista, jotka ilmenevät edellä 1 kohdan e alakohdan mukaisesti niin pian kuin ne tulevat sen tietoon, sekä tapauksissa, joissa etuus on keskeytettävä tai peruutettava, se keskeyttää välittömästi etuuden maksamisen. Toimivaltainen laitos ilmoittaa viipymättä, missä määrin ja mistä päivämäärästä työttömän oikeus etuuteen muuttuu tämän seikan johdosta. Etuuksien maksaminen voidaan tarvittaessa aloittaa uudestaan vain tällaisen tiedon saamisen jälkeen. Jos etuutta on vähennettävä, sen paikan laitos, johon työtön on mennyt, jatkaa etuuden vähennetyn määrän maksamista hänelle tarkistuksen jälkeen, sitten kun se on saanut vastauksen toimivaltaiselta laitokselta.

4. Kaksi tai useampi jäsenvaltio tai näiden valtioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat, saatuaan hallintotoimikunnan lausunnon, sopia muista täytäntöönpanoa koskevista menettelyistä.

Asetuksen 71 artiklan täytäntöönpano

84 artikla Työttömät, jotka aiemmin olivat työssä ja jotka viimeisen työskentelynsä aikana asuivat muussa jäsenvaltiossa kuin toimivaltaisessa valtiossa

1. Asetuksen 71 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja 71 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetuissa tapauksissa asuinpaikan laitosta pidetään toimivaltaisena laitoksena täytäntöönpanoasetuksen 80 artiklan säännöksiä täytäntöönpantaessa.

2. Haettaessa etuuksia asetuksen 71 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdan säännösten mukaan aiemmin työssä olevan työttömän on toimitettava asuinpaikan laitokselle täytäntöönpanoasetuksen 80 artiklassa säädetyn todistuksen lisäksi sen jäsenvaltion laitoksen, jonka lainsäädännön alainen hän on viimeksi ollut, antama todistus, joka osoittaa, että hänellä ei ole oikeutta etuuksiin asetuksen 69 artiklan mukaan.

3. Asetuksen 71 artiklan 2 kohdan säännöksiä täytäntöönpantaessa asuinpaikan laitos pyytää toimivaltaiselta laitokselta tietoja aiemmin työssä olleen työttömän oikeuksista.

7 luku (8) Perhe-etuudet ja perheavustukset

Asetuksen 72 artiklan täytäntöönpano

85 artikla (A) Todistus työskentely- ja ammatinharjoittamiskausista

1. Saadakseen etuuksia asetuksen 72 artiklan säännösten mukaisesti asianomaisen henkilön on esitettävä toimivaltaiselle laitokselle todistus, josta käyvät ilmi työskentelykaudet, jotka ovat täyttyneet sen lainsäädännön mukaan, jonka alainen hän oli aiemmin viimeksi.

2. Tämän todistuksen antaa sen pyynnöstä, jonka etua asia koskee, joko perhe-etuuksien osalta toimivaltainen laitos jäsenvaltiossa, jossa hänet viimeksi oli vakuutettu, tai muu laitos, jonka sanotun jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on nimittänyt. Jos hän ei toimita sanottua todistusta, toimivaltainen laitos saa sen joltakin edellä mainituista laitoksista, paitsi jos sairausvakuutuslaitos voi toimittaa hänelle jäljennöksen täytäntöönpanoasetuksen 16 artiklan 1 kohdassa säädetystä todistuksesta.

3. Edellä 1 ja 2 kohdan säännöksiä sovelletaan vastaavasti, jos on tarpeen ottaa huomioon työskentelykaudet, jotka ovat täyttyneet aiemmin toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, toimivaltaisen valtion lainsäädännön vaatimien edellytysten täyttämiseksi.

Asetuksen 73 artiklan ja 75 artiklan 1 ja 2 kohdan täytäntöönpano

86 artikla (8)

1. Saadakseen perhe-etuuksia asetuksen 73 artiklan 1 kohdan mukaan palkatun työntekijän on toimitettava hakemus toimivaltaiselle laitokselle, jos on tarpeellista, työnantajansa kautta.

2. Hakemuksensa tueksi palkatun työntekijän on toimitettava todistus muun jäsenvaltion kuin laitoksen sijaintipaikan jäsenvaltion alueella asuvista perheenjäsenistään. Tällaisen todistuksen antaa joko näiden perheenjäsenten asuinmaan viranomainen, joka on toimivaltainen väestökirjanpitoa koskevissa asioissa, tai näiden perheenjäsenten asuinpaikan sairausvakuutuksen osalta toimivaltainen laitos tai sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämä muu laitos, jonka alueella nuo perheenjäsenet asuvat. Tällainen todistus on uudistettava joka vuosi.

3. Jos toimivaltaisen valtion lainsäädännössä edellytetään, että perhe-etuuksia voidaan maksaa tai on maksettava muulle henkilölle kuin palkatulle työntekijälle, viimeksi mainitun on toimitettava lisäksi hakemuksensa tueksi tietoja henkilöstä, jolle perhe-etuuksia on maksettava asuinmaassa (nimi, etunimi, täydellinen osoite).

4. Kahden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat sopia erityisistä menettelyistä perhe-etuuksien maksamiseksi, erityisesti asetuksen 75 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan täytäntöönpanon helpottamiseksi. Nämä sopimukset on toimitettava hallintotoimikunnan tiedoksi.

5. Palkattu työntekijä ilmoittaa toimivaltaiselle laitokselle, jos tarpeellista, työnantajansa kautta:

– kaikista sellaisista perheenjäsentensä tilanteessa tapahtuneista muutoksista, jotka saatavat muuttaa oikeutta perhe-etuuksiin,

– kaikista niiden hänen perheenjäsentensä määrän muutoksista, joille perhe-etuudet tulee maksaa,

– kaikista tällaisten perheenjäsenten asuin- tai oleskelupaikan muutoksista,

– kaikesta ammatillisen tai kaupallisen toiminnan harjoittamisesta, jonka perusteella on myös oikeus perhe-etuuksiin sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, jonka alueella perheenjäsenet asuvat.

87 artikla (8)

— —

Asetuksen 74 artiklan täytäntöönpano

88 artikla (8)

Asetuksen 74 artiklan säännöksiä sovelletaan vastaavasti asetuksen 74 artiklassa tarkoitettuihin työttömiin, jotka aiemmin olivat palkattuja työntekijöitä.

89 artikla (8)

— —

8 luku Etuudet eläkeläisten huollettaville lapsille ja orvoille

Asetuksen 77, 78 ja 79 artiklan täytäntöönpano

90 artikla

1. Saadakseen etuuksia asetuksen 77 tai 78 artiklan mukaan hakijan on toimitettava hakemus asuinpaikkansa laitokselle tämän laitoksen soveltaman lainsäädännössä säädetyn menettelyn mukaisesti.

2. Jos hakija ei kuitenkaan asu sen jäsenvaltion alueella, jossa toimivaltainen laitos sijaitsee, hän voi toimittaa hakemuksensa joko toimivaltaiselle laitokselle tai asuinpaikkansa laitokselle, joka siinä tapauksessa toimittaa hakemuksen edelleen toimivaltaiselle laitokselle ja ilmoittaa päivämäärän, jona se toimitettiin. Päivämäärää pidetään hakemuksen toimituspäivänä toimivaltaiselle laitokselle.

3. Jos 2 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen laitos huomaa, että oikeutta ei sen soveltaman lainsäädännön mukaan ole, se toimittaa viipymättä hakemuksen kaikkine tarpeellisine asiakirjoineen ja tietoineen edelleen sen jäsenvaltion laitokselle, jonka lainsäädännön alainen palkattu työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja on ollut pisimmän ajan.

Tietyissä tapauksissa asia voidaan joutua lähettämään takaisin samoin edellytyksin sen jäsenvaltion laitokselle, jonka lainsäädännön mukaan sen osalta, jonka etua asia koskee, lyhin vakuutus- tai asumiskausi on täyttynyt.

4. Hallintotoimikunta voi tarvittaessa antaa täydentäviä määräyksiä etuuksia koskevien hakemusten toimittamisessa noudatettavasta menettelystä.

91 artikla

1. Asetuksen 77 tai 78 artiklan mukaan maksettavat etuudet suoritetaan täytäntöönpanoasetuksen 53–58 artiklan säännösten mukaisesti.

2. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset nimeävät tarvittaessa laitoksen, joka on toimivaltainen maksamaan asetuksen 77 tai 78 artiklan mukaan suoritettavia etuuksia.

92 artikla

Henkilöiden, joille maksetaan etuuksia asetuksen 77 tai 78 artiklan mukaan eläkeläisen lapsien tai orpojen puolesta, on ilmoitettava tällaisten etuuksien maksamisesta vastaavalle laitokselle:

– kaikista lasten tai orpojen tilanteessa tapahtuneista muutoksista, jotka saattavat muuttaa oikeutta etuuksiin,

– kaikista niiden lasten tai orpojen lukumäärän muutoksista, joiden osalta etuuksia maksetaan,

– kaikista lapsien tai orpojen asuinpaikan muutoksista,

– kaikesta ammatillisen tai kaupallisen toiminnan harjoittamisesta, joka antaa oikeuden perhe-etuuksiin tai perheavustuksiin tällaisille lapsille tai orvoille.

V osasto Taloudellisia säännöksiä

93 artikla Muiden sairaus- ja äitiysvakuutusetuuksien korvaaminen kuin niiden, joista säädetään täytäntöönpanoasetuksen 94 ja 95 artiklassa

1. Toimivaltainen laitos korvaa luontoisetuudet, jotka on asetuksen 19 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti myönnetty palkatuille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille sekä heidän perheenjäsenilleen, jotka asuvat saman jäsenvaltion alueella, sekä luontoisetuudet, jotka on myönnetty asetuksen 21 artiklan 2 kohdan, 22, ja 22 a artiklan, 25 artiklan 1, 3 ja 4 kohdan, 26 artiklan, 31, tai 34 a artiklan mukaisesti, laitokselle, joka on myöntänyt kyseiset etuudet, viimeksi mainitun laitoksen kirjanpidon perusteella. (629/2006)

2. Asetuksen 21 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa, 22 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa ja 31 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa ja sovellettaessa 1 kohdan säännöksiä pidetään perheenjäsenten tai eläkeläisen asuinpaikan laitosta tarvittaessa toimivaltaisena laitoksena. (1223/98)

3. Jos 1 kohdassa tarkoitettujen etuuksien todellinen määrä ei käy ilmi sen laitoksen tileistä, joka ne on antanut, eikä sopimusta ole tehty 6 kohdan mukaan, korvattava määrä määritetään kertasuoritusperusteisesti laskemalla se kaikesta asianmukaisesta tiedosta, jota on saatu käytettävissä olevista lähteistä. Hallintotoimikunta määrää perusteet, joita käytetään kertasuoritusten laskemisessa, ja vahvistaa niiden määrät.

4. Korvauksessa ei voida ottaa huomioon korkeampia taksoja kuin ne, joita sovelletaan sellaisille palkatuille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille annettuihin luontoisetuuksiin, jotka ovat 1 kohdassa tarkoitetut etuudet antaneen laitoksen soveltaman lainsäädännön alaisia.

5. Edellä 1 ja 2 kohdan säännöksiä sovelletaan vastaavasti korvattaessa rahaetuuksia, jotka on maksettu täytäntöönpanoasetuksen 18 artiklan 8 kohdan toisen virkkeen säännösten mukaisesti.

6. Kaksi jäsenvaltiota tai useampi jäsenvaltio tai näiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat hallintotoimikunnan lausunnon saatuaan sopia muista tavoista määrätä korvattavat määrät, erityisesti kertasuoritusten perusteella.

94 artikla Sellaisten luontoisetuuksien korvaaminen, jotka on annettu sairaus- ja äitiysvakuutuksesta palkatun työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan perheenjäsenille, jotka eivät asu saman jäsenvaltion alueella

1. Asetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaan palkatun työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan perheenjäsenille, jotka eivät asu sen, jonka etua asia koskee, kanssa saman jäsenvaltion alueella, annettujen luontoisetuuksien määrä korvataan toimivaltaisista laitoksista kertasuoritusperusteisesti laitoksille, jotka antoivat sanotut etuudet, jokaisen kalenterivuoden osalta mahdollisimman tarkoin syntyneitä todellisia kustannuksia vastaavasti.

2. Kertasuoritus määrätään kertomalla keskimääräinen vuosikustannus perhettä kohden keskimääräisellä vuosittaisella huomioon otettavien perheiden lukumäärällä ja vähentämällä tulokseksi saatua määrää 20 prosentilla.

3. Välttämättömät tekijät sanotun kertasuorituksen laskemiseksi määrätään seuraavasti:

a) keskimääräinen vuosittainen kustannus perhettä kohden saadaan jokaista jäsenvaltiota varten, kun kaikille sellaisen palkatun työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan perheenjäsenille, joihin sovelletaan sanotun jäsenvaltion lainsäädäntöä, kaikkien tämän valtion laitosten huomioon otettavien sosiaaliturvajärjestelmien mukaan antamien luontoisetuuksien vuosittainen kustannus jaetaan sellaisten palkattujen työntekijöiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien, joilla on perheenjäseniä, keskimääräisellä vuosittaisella lukumäärällä; sosiaaliturvajärjestelmät, jotka otetaan huomioon tätä tarkoitusta varten, eritellään täytäntöönpanoasetuksen liitteessä 9;

b) kahden jäsenvaltion laitosten välillä on keskimääräisen vuosittaisen huomioon otettavien perheiden määrän oltava sama kuin keskimääräinen vuosittainen sellaisten palkattujen työntekijöiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien lukumäärä, jotka ovat jommankumman jäsenvaltion lainsäädännön alaisia ja joiden perheenjäsenillä on oikeus toisen jäsenvaltion laitoksen antamiin luontoisetuuksiin.

4. Edellä 3 kohdan b alakohdan säännösten mukaisesti huomioon otettavien perheiden määrä määrätään luettelon avulla, jota pidetään tätä tarkoitusta varten asuinpaikan laitoksessa ja joka perustuu toimivaltaisen laitoksen antamiin asiakirjoihin, joilla osoitetaan niiden, joiden etua asia koskee, oikeudet. Jos erimielisyyttä ilmenee, asiaan liittyvien laitosten huomautukset toimitetaan tilintarkastuslautakunnalle, josta säädetään täytäntöönpanoasetuksen 101 artiklan 3 kohdassa.

5. Hallintotoimikunta vahvistaa tavat ja menettelyt, joilla määrätään 3 ja 4 kohdissa tarkoitetut laskennassa huomioon otettavat tekijät.

6. Kaksi jäsenvaltiota tai useampi jäsenvaltio tai näiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat, saatuaan hallintotoimikunnan lausunnon, sopia muista tavoista määrätä korvattavat määrät.

95 artikla (14) Sairaus- ja äitiysvakuutuksesta myönnettyjen luontoisetuuksien korvaaminen sellaisille eläkeläisille ja heidän perheenjäsenilleen, jotka eivät asu siinä jäsenvaltiossa, jonka lainsäädännön mukaisesti he saavat eläkettä tai ovat oikeutettuja etuuksiin

1. Asetuksen 28 artiklan 1 kohdan, 28 a artiklan ja 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti annettujen luontoisetuuksien määrä korvataan toimivaltaisesta laitoksesta mainitut etuudet antaneille laitoksille kertasuoritusperusteisesti, ja sen määrä on niin lähellä kuin mahdollista todellisia syntyneitä kustannuksia. (1223/98)

2. Kertasuoritus määrätään kertomalla keskimääräinen vuosittainen kustannus henkeä kohden keskimääräisellä vuosittaisella huomioon otettavien eläkeläisten ja heiden perheenjäsentensä lukumäärällä ja vähentämällä tulokseksi saatua määrää 20 prosentilla.

3. Välttämättömät tekijät sanotun kertasuorituksen laskemiseksi määrätään seuraavien sääntöjen mukaisesti:

a) keskimääräinen vuosittainen kustannus henkeä kohden saadaan jokaista jäsenvaltiota varten, kun kaikille eläkeläisille, joiden eläkkeet maksetaan tämän jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, ja heidän perheenjäsenilleen kaikkien tämän valtion laitosten huomioon otettavien sosiaaliturvajärjestelmien mukaan antamien luontoisetuuksien vuosittainen kustannus jaetaan huomioon otettavien eläkeläisten ja heidän perheenjäsentensä keskimääräisellä vuosittaisella lukumäärällä; sosiaaliturvajärjestelmät, jotka otetaan huomioon tätä tarkoitusta varten, eritellään täytäntöönpanoasetuksen liitteessä 9;

b) kahden jäsenvaltion laitosten välillä on keskimääräisen vuosittaisen huomioon otettavien eläkeläisten ja heidän perheenjäsentensä määrän oltava sama kuin keskimääräinen vuosittainen sellaisten asetuksen 28 artiklan 2 kohdassa tai 29 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen eläkeläisten ja/tai heidän perheenjäsentensä lukumäärä, joilla asuessaan jäsenvaltion alueella on oikeus luontoisetuuksiin toisen jäsenvaltion laitoksen kustannuksella. (1223/98)

4. Edellä 3 kohdan b alakohdan säännösten mukaisesti huomioon otettavien eläkeläisten ja heidän perheenjäsentensä lukumäärä määrätään luettelon avulla, jota pidetään tätä tarkoitusta varten asuinpaikan laitoksessa ja joka perustuu toimivaltaisen laitoksen antamiin asiakirjoihin, joilla osoitetaan asianomaisten oikeudet. Jos erimielisyyttä ilmenee, asiaan liittyvien laitosten huomautukset toimitetaan tilintarkastuslautakunnalle, josta säädetään täytäntöönpanoasetuksen 101 artiklan 3 kohdassa.

5. Hallintotoimikunta vahvistaa 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen laskennassa tarvittavien tekijöiden määräämisessä noudatettavat menetelmät ja yksityiskohtaiset säännöt.

6. Kaksi jäsenvaltiota tai useampi jäsenvaltio tai näiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat, saatuaan hallintotoimikunnan lausunnon, sopia muista tavoista määrätä korvattavat määrät.

Tätä säännöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1998. Sitä sovelletaan kuitenkin suhteissa Ranskan tasavaltaan 1 päivästä tammikuuta 2002.

Ks. lisäys EUVL L 28 30.1.1997 s. 227. Edilex-toimitus on korjannut 3 kohdan b alakohdan sanamuotoa säädösten NAs 118/97 ja NAs 1223/98 englanninkielisten versioiden perusteella. Ks. OJ L 28 30.1.1997 s. 227 ja OJ L 168 13.6.1998 s. 6.

Asetuksen 63 artiklan 2 kohdan täytäntöönpano

96 artikla Sellaisten luontoisetuuksien korvaaminen, jotka on annettu työtapaturma- ja ammattitautivakuutusjärjestelmästä yhden jäsenvaltion laitoksesta toisen jäsenvaltion laitoksen puolesta

Sovellettaessa asetuksen 63 artiklan 2 kohdan säännöksiä täytäntöönpanoasetuksen 93 artiklan säännöksiä sovelletaan vastaavasti.

Asetuksen 70 artiklan 2 kohdan täytäntöönpano

97 artikla Toiseen valtioon työtä hakemaan meneville työttömille maksettujen työttömyysetuuksien korvaaminen

1. Asetuksen 69 artiklan mukaan maksettujen etuuksien määrä korvataan toimivaltaisesta laitoksesta laitokselle, joka on maksanut sanotut etuudet, siten kuin viimeksi mainitun laitoksen tileistä ilmenee.

2. Kaksi jäsenvaltiota tai useampi jäsenvaltio tai näiden valtioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat:

– saatuaan hallintotoimikunnan lausunnon, sopia muista tavoista määrätä korvattavat määrät, erityisesti kertasuoritukset, tai muista maksutavoista,

tai

– luopua kaikista korvauksista laitosten välillä.

98 artikla (8)

— —

Korvauksia koskevia yleisiä säännöksiä

99 artikla Hallintokustannukset

Kaksi jäsenvaltiota tai useampi jäsenvaltio tai näiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat asetuksen 84 artiklan 2 kohdan kolmannen virkkeen säännösten mukaisesti sopia täytäntöönpanoasetuksen 93–98 artiklassa tarkoitettujen etuuksien määrien korottamisesta tietyllä prosenttimäärällä hallintokustannusten huomioon ottamiseksi. Tämä prosenttimäärä voi vaihdella kyseeseen tulevien etuuksien mukaisesti.

100 artikla Myöhästyneet hakemukset

1. Maksamisesta vastaava laitos voi jättää huomioon ottamatta jäsenvaltioiden laitosten välisiä tilejä selvitettäessä yhdyselimelle tai toimivaltaisen valtion maksamisesta vastaavalle laitokselle toimitetut hakemukset korvauksista, jotka koskevat etuuksia, jotka on suoritettu kalenterivuonna, joka on päättynyt vähintään kolme vuotta ennen hakemuksen toimittamista.

2. Kertasuorituskorvauksiin liittyviä hakemuksia varten kolmevuotiskausi alkaa päivästä, jolloin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistiin täytäntöönpanoasetuksen 94 ja 95 artiklan mukaisesti määrätyt luontoisetuuksien kustannukset.

101 artikla (8) Hakemuksia koskeva selvitys

1. Asetuksen 36, 63 ja 70 artiklan mukaisesti hallintotoimikunta laatii hakemuksia koskevan selvityksen jokaisen kalenterivuoden osalta.

2. Hallintotoimikunta voi suorittaa asianmukaiset varmistukset tilastollisten ja tilinpidollisten tietojen tarkastamiseksi, joita tarvitaan 1 kohdassa säädetyn hakemuksia koskevan selvityksen tekemiseksi, erityisesti varmistaakseen, että ne noudattavat tässä osastossa säädettyjä sääntöjä.

3. Hallintotoimikunta tekee tässä artiklassa tarkoitetut päätökset tilintarkastuslautakunnan kertomuksen perusteella, johon lautakunta liittää perustellun lausunnon. Hallintotoimikunta määrää tilintarkastuslautakunnan toimintatavoista ja kokoonpanosta.

102 artikla (8) Tilintarkastuslautakunnan tehtävät – Korvausmenettely

1. Tilintarkastuslautakunnan tehtävänä on:

a) kerätä välttämättömät tiedot ja huolehtia tämän osaston säännösten täytäntöönpanemiseksi tarvittavista laskelmista;

b) antaa hallintotoimikunnalle määräajoin tarkastuskertomukset asetusten täytäntöönpanosta erityisesti, kun kysymys on taloudellisista seikoista;

c) tehdä hallintotoimikunnalle ehdotuksia a ja b alakohdan säännöksiin liittyen erityishavaintojen perusteella;

d) tehdä hallintotoimikunnalle ehdotuksia täytäntöönpanoasetuksen 94 artiklan 4 kohdan ja 95 artiklan 4 kohdan mukaan sille annetuista huomautuksista;

e) tehdä hallintotoimikunnalle täytäntöönpanoasetuksen 101 artiklan täytäntöönpanoa koskevia ehdotuksia;

f) suorittaa kaikki tehtävät, tutkimukset tai toimeksiannot asioista, jotka hallintotoimikunta sille osoittaa.

2. Korvaukset, joista säädetään 36, 63 ja 70 artiklassa, suoritetaan kaikkia jäsenvaltion toimivaltaisia laitoksia varten toisen jäsenvaltion velkojina oleville laitoksille jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten nimeämien toimielinten toimistojen kautta. Toimielimet, joiden kautta korvaukset suoritetaan, ilmoittavat hallintotoimikunnalle korvatut määrät sanotun toimikunnan asettamassa määräajassa ja sen vahvistamien menettelyjen mukaisesti.

3. Kun korvaukset määrätään laitosten tileistä ilmenevällä tavalla, annettujen etuuksien todellisten kustannusten perusteella ne suoritetaan jokaisen kalenterivuosipuoliskon osalta seuraavan kalenterivuosipuoliskon aikana.

4. Kun korvaukset määrätään kertasuoritusperusteisesti, ne suoritetaan joka kalenterivuosi; tällaisessa tapauksessa toimivaltaiset laitokset maksavat ennakkoja velkojana oleville laitoksille jokaisen kalenterivuosipuoliskon ensimmäisenä päivänä hallintotoimikunnan määräämien menettelyjen mukaisesti.

5. Kahden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat sopia muista määräajoista korvauksia varten tai muista menettelyistä ennakoiden maksamiseksi.

103 artikla Tilastollisten ja tilinpidollisten tietojen kokoaminen

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tämän osaston säännösten täytäntöönpanemiseksi, erityisesti niiden, jotka edellyttävät tilastollisen ja tilinpidollisen tiedon kokoamista.

104 artikla (8) Jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisiä korvauksia koskevien sopimusten merkitseminen liitteeseen 5

1. Säännöksiä, jotka ovat samanlaisia kuin asetuksen 36 artiklan 3 kohdan, 63 artiklan 3 kohdan ja 70 artiklan 3 kohdan ja täytäntöönpanoasetuksen 93 artiklan 6 kohdan, 94 artiklan 6 kohdan ja 95 artiklan 6 kohdan säännökset ja jotka ovat voimassa asetuksen voimaantulopäivää edeltävänä päivänä, sovelletaan edelleen edellyttäen, että ne ovat merkityt täytäntöönpanoasetuksen liitteeseen 5.

2. Säännökset, jotka ovat samanlaisia kuin 1 kohdassa säädetyt ja joita sovelletaan kahden tai useamman jäsenvaltion välillä asetuksen voimaantulon jälkeen, otetaan täytäntöönpanoasetuksen liitteeseen 5. Samaa sovelletaan säännöksiin, joista on sovittu täytäntöönpanoasetuksen 97 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Hallinnollisten tarkastusten ja lääkärintarkastusten kustannukset

105 artikla

1. Kustannukset, jotka johtuvat hallinnollisista tarkastuksista ja lääkärintarkastuksista, huomautuksista, lääkärikäynneistä ja kaikenlaisista etuuksien myöntämisen, suorittamisen tai muuttamisen kannalta välttämättömistä varmistuksista, korvataan laitoksesta, jonka puolesta ne on tehty, niistä vastuussa olleelle laitokselle viimeksi mainitun laitoksen soveltamien taksojen perusteella.

2. Kuitenkin kaksi jäsenvaltiota tai useampi jäsenvaltio tai tällaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat sopia muista korvaustavoista erityisesti kertasuoritusperusteisesti tai ne voivat luopua korvauksista laitosten välillä.

Tällaiset sopimukset merkitään täytäntöönpanoasetuksen liitteeseen 5. Asetuksen voimaantulopäivää edeltävänä päivänä voimassa olevia sopimuksia sovelletaan edelleen edellyttäen, että ne on merkitty mainittuun liitteeseen.

Yhteisiä säännöksiä rahaetuuksien maksamisesta

106 artikla

Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on annettava hallintotoimikunnalle tiedoksi tämän toimikunnan asettamassa määräajassa ja sen määräämien menettelyjen mukaisesti rahaetuuksien määrä, jonka sen toimivaltaan kuuluvat laitokset ovat maksaneet muiden jäsenvaltioiden alueella asuville tai oleskeleville etuuden saajille.

107 artikla (9) (11) (12) (14) Valuutan muuttaminen

1. Seuraavien säännösten soveltamiseksi:

a) asetus: 12 artiklan 2, 3 ja 4 kohta, 14 d artiklan 1 kohta, 19 artiklan 1 kohdan b alakohdan viimeinen virke, 22 artiklan 1 kohdan ii alakohdan viimeinen virke, 25 artiklan 1 kohdan b alakohdan viimeistä edellinen virke, 41 artiklan 1 kohdan c ja d alakohta, 46 artiklan 4 kohta, 46 a artiklan 3 kohta, 50 artikla, 52 artiklan b kohdan viimeinen virke, 55 artiklan 1 kohdan ii alakohdan viimeinen virke, 70 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta, 71 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohta ja b alakohdan ii alakohdan viimeistä edellinen virke;

b) täytäntöönpanoasetus: 34 artiklan 1, 4 ja 5 kohta:

eri valuutoissa osoitettujen määrien muuntaminen valuutaksi tapahtuu komission laskeman kurssin mukaisesti, joka perustuu Euroopan keskuspankin julkaisemien valuuttojen viitekurssien kuukausittaiseen keskiarvoon 2 kohdassa säädetyn viiteajanjakson aikana.

(1386/2001)

2. Viitekausi on:

– tammikuu muuntokursseille, joita sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta alkaen,

– huhtikuu muuntokursseille, joita sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta alkaen,

– heinäkuu muuntokursseille, joita sovelletaan 1 päivästä lokakuuta alkeen,

– lokakuu muuntokursseille, joita sovelletaan 1 päivästä tammikuuta alkaen.

3. Kohta poistettu asetuksella EPNAs 1386/2001.

4. Muuntokursseja, joita sovelletaan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, määrättäessä, huomioon otettavan päivämäärän määrää hallintotoimikunta tilintarkastuslautakunnan ehdotuksesta.

5. Muuntokurssit, joita sovelletaan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä viimeistä edeltävän kuukauden kuluessa sen kuukauden ensimmäisestä päivästä, josta niitä sovelletaan.

6. Tapauksissa, joita 1 kohta ei koske, muuntaminen tehdään maksupäivän virallisen vaihtokurssin mukaan sekä etuuksien maksamista että korvaamista varten.

VI osasto Erinäisiä säännöksiä

108 artikla Kausityöntekijän aseman osoittaminen

Sen osoittamiseksi, että henkilö on kausityöntekijä, asetuksen 1 artiklan c alakohdassa tarkoitetun työntekijän on toimitettava työsopimuksensa, jonka sen jäsenvaltion työvoimaviranomainen on leimannut, jonka alueelle hän on lähtenyt työhön tai jonka alueella hän on työskennellyt. Jos kausityötä koskevaa sopimusta ei ole tehty tässä jäsenvaltiossa, työskentelyvaltion laitos antaa, tarpeen mukaan, etuuksia koskevan hakemuksen johdosta todistuksen, joka osoittaa, että sen, jonka etua asia koskee, antamien tietojen perusteella hänen tekemänsä työ on luonteeltaan kausityötä.

109 artikla Maksujen maksamisen järjestäminen

Työnantaja, jolla ei ole toimipaikkaa siinä jäsenvaltiossa, jonka alueella työntekijä työskentelee, voi sopia viimeksi mainitun kanssa, että tämä huolehtii maksujen maksamista koskevista työnantajan velvollisuuksista.

Työnantaja antaa toimivaltaiselle laitokselle tai, jos tarpeellista, mainitun jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämälle laitokselle tiedon kaikista tällaisista järjestelyistä.

110 artikla Keskinäinen hallinnollinen apu, joka koskee aiheetta maksettujen etuuksien takaisinperimistä

Jos jäsenvaltion laitos, joka on suorittanut etuuksia, haluaa ryhtyä toimiin henkilöä vastaan, joka on saanut hänelle kuulumattomia etuuksia, tällaisen henkilön asuinpaikan laitos tai henkilön asuinpaikan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämä laitos antaa apuaan ensiksi mainitulle laitokselle.

111 artikla Sosiaaliturvalaitosten suorittama aiheettomien suoritusten takaisinperiminen ja avustavien toimielinten hakemukset

1. Jos myönnettäessä tai muutettaessa etuuksia työkyvyttömyyden, vanhuuden tai kuoleman (eläkkeet) suhteen asetuksen III osaston 3 luvun mukaisesti, jäsenvaltion laitos on maksanut etuuden saajalle suuremman summan kuin mihin tällä oli oikeus, tämä laitos voi pyytää minkä tahansa muun valtion laitosta, joka vastaa vastaavien etuuksien suorittamisesta tälle etuuden saajalle, vähentämään liikaa maksetun määrän mainitulle etuuden saajalle maksamastaan suorituksesta. Viimeksi mainittu laitos siirtää vähennetyn määrän velkojana olevalle laitokselle. Jos liikaa maksettua määrää ei voida vähentää suorituksista, sovelletaan 2 kohdan säännöksiä.

2. Jos jäsenvaltion laitos on maksanut etuuden saajalle suuremman summan kuin mihin tällä on oikeus, tämä laitos voi sen soveltamassa lainsäädännössä säädetyin edellytyksin ja rajoituksin pyytää minkä tahansa muun jäsenvaltion laitosta, joka on vastuussa etuuksien suorittamisesta tälle etuuden saajalle, vähentämään liikaa maksetun määrän mainitulle etuuden saajalle maksamastaan määrästä. Viimeksi mainittu laitos tekee vähentämisen sen soveltamassa lainsäädännössä tällaiselle vähentämiselle säädetyin edellytyksin ja rajoituksin ikään kuin se itse olisi maksanut liikaa etuutta ja siirtää vähennetyn määrän velkojana olevalle laitokselle.

3. Jos henkilö, johon asetusta sovelletaan, on saanut apua jäsenvaltion alueella aikana, jolloin hänellä oli oikeus etuuksiin toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, apua antanut toimielin voi, jos sillä on laillinen oikeus vaatia mainitulle henkilölle suoritettuja etuuksia takaisin, pyytää minkä tahansa muun jäsenvaltion laitosta, joka vastaa etuuden suorittamisesta tämän henkilön hyväksi, vähentämän maksetun avun määrästä, jonka viimeksi mainittu maksaa mainitulle henkilölle.

Jos sellaisen henkilön perheenjäsen, johon asetusta sovelletaan, on saanut apua jäsenvaltion alueella aikana, jolloin sillä, jonka etua asia koskee, oli oikeus etuuksiin toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan sen, jonka etua asia koskee, perheenjäsenen osalta, apua antanut toimielin voi, jos sillä on laillinen oikeus vaatia takaisin sille, jonka etua asia koskee, suoritettuja etuuksia asianomaisen perheenjäsenen osalta, pyytää minkä tahansa muun jäsenvaltion laitosta, joka vastaa tällaisten etuuksien maksamisesta tämän henkilön hyväksi, vähentämään maksetun avun määrästä, jonka viimeksi mainittu maksaa mainitulle henkilölle asianomaisten perheenjäsenten osalta.

Maksamisesta vastaava laitos tekee vähennyksen sen soveltamassa lainsäädännössä säädetyin edellytyksin ja rajoituksin ja siirtää vähennetyn määrän velkojana olevalle toimielimelle.

Ks. päätös N:o 178 ( 2000/749/EY) asetuksen (ETY) N:o 574/72 111 artiklan 1 ja 2 kohdan tulkinnasta.

112 artikla

Kun laitos on suorittanut sille maksettavaksi kuulumattomia maksuja joko suoraan tai toisen laitoksen kautta ja kun niiden takaisinperiminen on tullut mahdottomaksi, kysymyksessä olevat määrät jäävät lopullisesti ensiksi mainitun laitoksen vastattaviksi, jollei aiheeton maksu ole johtunut vilpistä.

113 artikla Kansainvälisessä kuljetusliikenteessä työskenteleville henkilöille annettujen, heille kuulumattomien luontoisetuuksien takaisinperiminen

1. Jos toimivaltainen laitos ei tunnusta oikeutta luontoisetuuksiin, kansainvälisen kuljetusliikenteen palveluksessa työskentelevälle henkilölle oleskelupaikan laitoksesta täytäntöönpanoasetuksen 20 artiklan 1 kohdan tai 62 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun oletuksen perusteella annetut luontoisetuudet korvataan toimivaltaisesta laitoksesta.

2. Kustannukset, jotka ovat syntyneet oleskelupaikan laitokselle kansainvälisen kuljetusliikenteen palveluksessa työskentelevän henkilön osalta, joka ei ole aikaisemmin kääntynyt oleskelupaikan laitoksen puoleen ja jolla ei ole oikeutta luontoisetuuksiin, mutta on siitä huolimatta saanut luontoisetuuksia esittämällä täytäntöönpanoasetuksen 20 artiklan 1 kohdassa tai 62 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun todistuksen, korvataan mainitun todistuksen mukaan toimivaltaisena pidetystä laitoksesta tai mistä tahansa muusta laitoksesta, jonka kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on tätä tarkoitusta varten nimennyt.

3. Toimivaltainen laitos tai 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa toimivaltaisena pidetty laitos tai tätä varten nimetty laitos perii etuuksien saajalta niiden luontoisetuuksien arvon, jotka hänelle annettiin ilman, että hänellä oli niihin oikeutta. Mainittu laitos antaa perinnästä tiedon täytäntöönpanoasetuksen 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulle tilintarkastuslautakunnalle, joka tekee niistä selvityksen.

114 artikla Etuuksien väliaikaiset maksamiset tilanteessa, jossa on syntynyt erimielisyys sovellettavasta lainsäädännöstä tai etuudet antavasta laitoksesta

Tapauksissa, joissa on erimielisyyttä kahden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai laitoksen välillä joko siitä, mitä lainsäädäntöä olisi sovellettava asetuksen II osaston mukaan, tai siitä, minkä laitoksen olisi annettava etuudet, se, jonka etua asia koskee ja joka voisi hakea etuuksia ilman erimielisyyttä, saa etuudet väliaikaisesti sen lainsäädännön mukaisesti, jota asuinpaikan laitos soveltaa, tai jos se, jonka etua asia koskee, ei asu minkään kyseisen jäsenvaltion alueella, etuudet annetaan sen laitoksen soveltaman lainsäädännön mukaan, johon hänen hakemuksensa toimitettiin ensiksi.

115 artikla Menettelyt muussa jäsenvaltiossa kuin toimivaltaisessa valtiossa suoritettuja lääkäritarkastuksia varten

Oleskelu- tai asuinpaikan laitoksen, jota on asetuksen 87 artiklan mukaan pyydetty suorittamaan lääkärintarkastus, on meneteltävä soveltamassaan lainsäädännössä säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

Tällaisten menettelyjen puuttuessa se kääntyy toimivaltaisen laitoksen puoleen saadakseen tietoja sovellettavista menettelyistä.

116 artikla Maksujen takaisinperimistä koskevat sopimukset

1. Asetuksen 92 artiklan 2 kohdan mukaan tehdyt sopimukset sisällytetään täytäntöönpanoasetuksen liitteeseen 5.

2. Asetuksen N:o 3 51 artiklan täytäntöönpanemiseksi tehtyjä sopimuksia sovelletaan edelleen edellyttäen, että ne on sisällytetty täytäntöönpanoasetuksen liitteeseen 5.

VI a osasto (1290/97) Sähköistä tietojenkäsittelyä koskevat säännökset

117 artikla (1290/97) Tietojenkäsittely

1. Hallintotoimikunta mukauttaa täytäntöönpanoasetuksen 117 c artiklassa tarkoitetun teknisen toimikunnan tutkimusten ja ehdotusten perusteella asiakirjojen mallit sekä asetuksen ja täytäntöönpanoasetuksen soveltamisen edellyttämät tietojen siirtokeinot ja -menettelyt uuden tietojenkäsittelytekniikan mukaisiksi. (631/2004)

2. Hallintotoimikunta toteuttaa tarvittavat toimenpiteet taatakseen kyseisten mukautettujen mallien, keinojen ja menetelmien yleisen soveltamisen ottaen huomioon uusien tietojenkäsittelyn tekniikoiden käytön kehityksen kussakin jäsenvaltiossa.

117 a artikla (1290/97) Telemaattiset palvelut

1. Jäsenvaltiot siirtyvät asteittain käyttämään telemaattisia palveluja asetuksen ja sen täytäntöönpanoasetuksen soveltamisessa tarvittavien tietojen vaihdossa laitosten välillä.

Euroopan yhteisöjen komissio tukee yhteisen edun mukaisia toimia, sen jälkeen kun jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön kyseiset telemaattiset palvelut.

2. Hallintotoimikunta antaa telemaattisten palvelujen yhteistä järjestelmää ja erityisesti turvallisuutta ja standardien käyttöä koskevat säännöt täytäntöönpanoasetuksen 117 c artiklassa tarkoitetun teknisen toimikunnan ehdotusten perusteella.

117 b artikla (1290/97) Telemaattisten palvelujen toiminta

1. Kukin jäsenvaltio on omalta osaltaan vastuussa telemaattisten palvelujen toteutuksesta ja siitä, että siinä noudatetaan luonnollisten henkilöiden suojaa henkilötietojen käsittelyssä koskevia määräyksiä.

2. Hallintotoimikunta vahvistaa telemaattisten palvelujen yhteisen osan toimintaa koskevat säännöt.

117 c artikla (1290/97) Tietojenkäsittelyn tekninen toimikunta

1. Hallintotoimikunta perustaa teknisen toimikunnan, joka laatii kertomuksia ja antaa perustellun lausunnon, ennen kuin päätöksiä tehdään 117, 117 a ja 117 b artiklan mukaisesti. Hallintotoimikunta päättää teknisen toimikunnan toimintatavoista ja kokoonpanosta.

2. Tekninen toimikunta:

a) kerää asiaa koskevia teknisiä asiakirjoja sekä suorittaa tämän osaston mukaisia tutkimuksia ja tehtäviä

b) toimittaa hallintokomitealle 1 kohdassa tarkoitetut kertomukset ja perustellut lausunnot

c) toteuttaa muita töitä ja tutkimuksia, jotka koskevat hallintotoimikunnan sille esittämiä kysymyksiä.

VII osasto Siirtymä- ja loppusäännöksiä

118 artikla (6) (12) Siirtymäsäännöksiä, jotka koskevat palkattujen työntekijöiden eläkkeitä

1. Jos vakuutustapahtuma sattuu ennen 1 päivää lokakuuta 1972 tai ennen täytäntöönpanoasetuksen täytäntöönpanoa kyseisen jäsenvaltion alueella ja jos eläkettä koskevaa hakemusta ei vielä ollut ratkaistu ennen tätä päivää, tällainen hakemus johtaa etuuden kaksinkertaisen myöntämisen niiltä osin kuin etuuksia on myönnettävä tällaisen vakuutustapahtuman perusteella tätä päivää edeltävältä kaudelta:

a) kaudelta ennen 1 päivää lokakuuta 1972 tai ennen täytäntöönpanoasetuksen täytäntöönpanoa kyseisen jäsenvaltion alueella asetuksen N:o 3 säännösten mukaisesti tai kyseisten jäsenvaltioiden välillä voimassa olevien sopimusten mukaisesti;

b) kaudelta, joka alkaa 1 päivänä lokakuuta 1972 tai täytäntöönpanoasetuksen täytäntöönpanopäivänä kyseisen jäsenvaltion alueella, asetuksen säännösten mukaisesti.

Jos kuitenkin a kohdassa tarkoitettujen säännösten mukaisesti laskettu määrä on suurempi kuin se, joka on laskettu b kohdassa tarkoitettujen säännösten mukaisesti, kyseisellä henkilöllä on edelleen oikeus määrään, joka on laskettu a alakohdassa tarkoitettujen säännösten mukaisesti.

2. Työkyvyttömyys-, vanhuus- tai jälkeenjääneiden etuuksia koskeva hakemus, joka on toimitettu jäsenvaltion laitokselle 1 päivän lokakuuta 1972 jälkeen tai muun sellaisen päivän jälkeen, josta lukien täytäntöönpanoasetusta sovelletaan kyseisen jäsenvaltion alueella tai osassa tämän valtion aluetta, johtaa itsestään niiden etuuksien tarkistamiseen, jotka on myönnetty samasta vakuutustapahtumasta ennen tätä päivää yhdestä tai useammasta muun jäsenvaltion laitoksesta tai laitoksista, asetuksen säännösten mukaisesti; tällainen tarkistaminen ei saa johtaa myönnetyn etuuden määrän pienenemiseen.

119 artikla (6) (12) Siirtymäsäännöksiä, jotka koskevat itsenäisten ammatinharjoittajien eläkkeitä

1. Jos vakuutustapahtuma sattuu ennen 1 päivää heinäkuuta 1982 tai ennen täytäntöönpanoasetuksen täytäntöönpanoa kyseisen jäsenvaltion alueella ja jos eläkettä koskevaa hakemusta ei ole ratkaistu ennen tätä päivää, tällainen hakemus johtaa etuuden kaksinkertaiseen myöntämiseen niiltä osin kuin on kysymys etuuksista, jotka on myönnettävä tällaisesta vakuutustapahtumasta tätä päivää edeltävältä kaudelta:

a) kaudelta ennen 1 päivää heinäkuuta 1982 tai ennen täytäntöönpanoasetuksen täytäntöönpanoa kyseisen jäsenvaltion alueella asetuksen säännösten tai kyseisten jäsenvaltioiden välillä ennen tätä päivää voimassa olevien sopimusten mukaisesti;

b) kaudelta, joka alkaa 1 päivänä heinäkuuta 1982 tai täytäntöönpanoasetuksen täytäntöönpanopäivänä kyseisen jäsenvaltion alueella, asetuksen säännösten mukaisesti.

Jos kuitenkin a alakohdassa tarkoitettujen säännösten mukaisesti laskettu määrä on suurempi kuin se, joka on laskettu b alakohdassa tarkoitettujen säännösten mukaisesti, kyseisellä henkilöllä on edelleen oikeus määrään, joka on laskettu a alakohdassa tarkoitettujen säännösten mukaisesti.

2. Työkyvyttömyys-, vanhuus- ja jälkeenjääneiden etuuksia koskeva hakemus, joka on toimitettu jäsenvaltion laitokselle 1 päivän heinäkuuta 1982 jälkeen tai sen jälkeen kun täytäntöönpanoasetus on pantu kyseisen jäsenvaltion alueella tai osassa tämän valtion aluetta täytäntöön, johtaa itsestään niiden etuuksien tarkistamiseen, jotka on jo myönnetty samasta vakuutustapahtumasta ennen tätä päivää yhdestä tai useammasta muun jäsenvaltion laitoksesta tai laitoksista, asetuksen säännösten mukaisesti; tällainen tarkistaminen ei saa johtaa myönnettyjen etuuksien määrän pienenemiseen.

119 artikla (5) Siirtymäsäännökset, jotka koskevat eläkkeitä, sovellettaessa täytäntöönpanoasetuksen 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan viimeistä osaa

1. Jos vakuutustapahtuman sattumispäivä on ennen 1 päivää tammikuuta 1987 ja jos hakemus eläkkeitä varten ei ole vielä ennen tätä päivää johtanut myöntävään päätökseen, tällainen hakemus johtaa etuuden kaksinkertaiseen myöntämiseen niiltä osin kuin etuuksia on myönnettävä tällaisen vakuutustapahtuman perusteella viimeksi mainittua päivää edeltävältä kaudelta:

a) kaudelta ennen 1 päivää tammikuuta 1987 asetuksen säännösten mukaisesti tai kyseisten jäsenvaltioiden välillä voimassa olevien sopimusten mukaisesti;

b) kaudelta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1987, asetuksen säännösten mukaisesti.

Jos kuitenkin a alakohdassa tarkoitettujen säännösten mukaisesti laskettu määrä on suurempi kuin se, joka on laskettu b alakohdassa tarkoitettujen säännösten mukaisesti, kyseisellä henkilöllä on edelleen oikeus määrään, joka on laskettu a alakohdassa tarkoitettujen säännösten mukaisesti.

2. Työkyvyttömyys, vanhuus- ja jälkeenjääneiden etuuksia koskeva hakemus, joka on toimitettu jäsenvaltion laitokselle 1 päivän tammikuuta 1987 jälkeen, johtaa itsestään sellaisten etuuksien tarkistamiseen asetuksen määräysten mukaisesti, jotka on myönnetty samasta vakuutustapahtumasta ennen tuota päivää yhden tai useamman muun jäsenvaltion laitoksesta tai laitoksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan soveltamista.

3. Niiden asianomaisten henkilöiden oikeudet, jotka ovat saaneet eläkettä koskevan päätöksen ennen 1 päivää tammikuuta 1987 kysymyksessä olevan jäsenvaltion alueella, voidaan tutkia uudelleen heidän pyynnöstään neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3811/86 säännöksiä soveltaen (EYVL N:o L 355, 16.12.1986, s. 5).

4. Jos 3 kohdassa tarkoitettu hakemus jätetään vuoden kuluessa 1 päivästä tammikuuta 1987 alkaen, oikeus etuuksiin asetuksen (ETY) N:o 3811/86 mukaan saavutetaan 1 päivästä tammikuuta 1987 alkaen tai siitä päivästä, jona oikeus eläkkeeseen syntyy, jos viimeksi mainittu päivä on 1 päivän tammikuuta 1987 jälkeen; tällaisessa tapauksessa jäsenvaltioiden säännöksiä etuuksia koskevien oikeuksien peruuttamisen tai rajoittamisen osalta ei sovelleta kyseisten henkilöiden vahingoksi.

5. Jos 3 kohdassa tarkoitettu hakemus jätetään 1 päivästä tammikuuta 1987 alkavan vuoden määräajan päätyttyä, oikeus asetuksen (ETY) N:o 3811/86 mukaan saavutettuihin etuuksiin, jota ei ole peruutettu tai jonka osalta rajoituskausi ei ole ylittynyt, saavutetaan siitä päivästä alkaen, jona hakemus jätetään, jollei ole sovellettava edullisempia jäsenvaltioiden säännöksiä.

120 artikla (307/1999) Henkilöt, jotka opiskelevat tai saavat ammatillista koulutusta

Tämän asetuksen säännöksiä 10 ja 10 a artiklaa lukuun ottamatta sovelletaan tarvittaessa vastaavasti opiskelijoihin.

121 artikla Täytäntöönpanoa koskevat lisäsopimukset

1. Kaksi jäsenvaltiota tai useampi jäsenvaltio tai näiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat tarvittaessa tehdä sopimuksia tarkoituksenaan täydentää asetuksen hallinollista täytäntöönpanomenettelyä. Tällaiset sopimukset merkitään täytäntöönpanoasetuksen liitteeseen 5.

2. Samanlaisia sopimuksia kuin ne, joita tarkoitetaan 1 kohdassa, jotka ovat voimassa 1 päivää lokakuuta 1972 edeltävänä päivänä, sovelletaan edelleen edellyttäen, että ne on sisällytetty täytäntöönpanoasetuksen liitteeseen 5.

122 artikla (1399/1999) Liitteiden muuttamista koskevia erityissäännöksiä

Täytäntöönpanoasetuksen liitteitä voidaan muuttaa komission asetuksella kyseisen jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden tai niiden toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä ja sen jälkeen, kun hallintotoimikunta on antanut asiassa yksimielisen lausunnon.

Liitteet 1–10

Liitteet 1–10 muutoksineen on jätetty pois tästä esityksestä. Ks. säädöksen NAs 574/72 konsolidoitu versio (2.3.2009).

Muutokset

NAs (EY) N:o 118/97 sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 sekä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta ja saattamisesta ajan tasalle 2.12.1996

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 51 ja 235 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (EYVL N:o C 249, 27.8.1996, s. 10),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (EYVL N:o C 362, 2.12.1996),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

sekä katsoo,

että johdonmukaisuuden ja selkeyden vuoksi on tarpeen mukauttaa sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14 päivänä kesäkuuta 1971 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 (EYVL N:o L 149, 5.7.1971, s. 2, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 3096/95 (EYVL N:o L 335, 30.12.1995, s. 10)) sekä sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä 21 päivänä maaliskuuta 1972 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 (EYVL N:o L 74, 27.3.1972, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 3096/95 (EYVL N:o L 335, 30.12.1995, s. 10)) tiettyjen säännösten sanamuotoa sekä kumota eräitä muita säännöksiä, jotka ovat vanhentuneet tai käyneet tarpeettomiksi; nämä muutokset ovat luonteeltaan yksinomaan teknisiä ja niillä on tarkoitus tehdä parannuksia edellä mainittuihin asetuksiin,

sen jälkeen kun (ETY) N:o 1408/71 ja (ETY) N:o 574/72 on viimeksi saatettu ajan tasalle asetuksella (ETY) N:o 2001/83 (EYVL N:o L 230, 22.8.1983, s. 1), on tapahtunut useita muutoksia, ja sen vuoksi on tarpeen asianomaisten yhteisön säännösten avoimuuden ja saatavuuden varmistamiseksi toteuttaa edellä mainittujen asetusten ajan tasalle saattaminen sisällyttämällä kyseisiin asetuksiin (ETY) N:o 1408/71 ja N:o 574/72 tässä järjestyksessä liitteessä A olevan I osan ja II osan yhtenäinen teksti; olisi myös sisällytettävä tässä liitteessä A olevaan II osaan lisäliitteeksi asetuksen (ETY) N:o 574/72, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 3095/95 (EYVL N:o L 335, 30.12. 1995, s. 1), 95 artiklan teksti, jota sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1998, ja suhteissa Ranskan tasavallan kanssa 1 päivästä tammikuuta 2002,

Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen maksutasetta koskevan 106 artiklan sisältö kumottiin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen g artiklalla; Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 73 b artiklan 2 kohdassa kielletään erityisesti kaikki rajoitukset, jotka koskevat maksuja jäsenvaltioiden välillä,

työntekijöiden vapaan liikkuvuuden tavoitteen saavuttamiseksi sosiaaliturvan alalla on tarpeen ja aiheellista, että kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamiseen liittyvien sääntöjen muutos toteutetaan yhteisön oikeudellisella välineellä, joka on sitova ja jota sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa, ja

tähän asetukseen sisältyvät muutokset ovat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 3 b artiklassa määrättyjen edellytysten mukaiset

1 artikla muuttaa asetusta NAs 1408/71.

2 artikla

Asetusten (ETY) N:o 1408/71 ja (ETY) N:o 574/72 otsikko, johdanto-osan kappaleet sisällysluettelo ja säännökset korvataan tässä järjestyksessä liitteessä A olevien I ja II osien tekstillä, jossa otetaan huomioon tämän asetuksen 1 artiklalla tehdyt muutokset.

Liitteessä B on luettelo säädöksistä, joilla muutetaan ensimmäisessä alakohdassa mainittuja asetuksia.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa sen julkaisemista Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Liitteet muuttavat asetuksia NAs 1408/71 ja NAs 574/72.

Liitteet on jätetty pois tästä esityksestä. Ks. EYVL L 28 30.1.1997.

NAs (EY) N:o 1290/97 sosiaaliturvajärjestelmän soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 sekä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä annetun asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta 27.6.1997

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 51 ja 235 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (EYVL N:o C 341, 13.11.1996, s. 6), jonka se on antanut kuultuaan siirtotyöläisten sosiaaliturvan hallintokomiteaa,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (EYVL N:o C 182, 16.6.1997),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (EYVL N:o C 89, 19.3.1997, s. 20),

sekä katsoo, että

1) on tarpeen tehdä tiettyjä muutoksia sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14 päivänä kesäkuuta 1971 annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 1408/71 (EYVL N:o L 149, 5.7.1971, s. 2, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 118/97 (EYVL N:o L 28, 30.1.1997, s. 1).) sekä sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä 21 päivänä maaliskuuta 1972 annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 574/72 (EYVL N:o L 74, 27.3.1972, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 118/97 (EYVL N:o L 28, 30.1.1997, s. 1).); jotkut kyseisistä muutoksista liittyvät jäsenvaltioiden lainsäädännössä tapahtuneisiin sosiaaliturvaa koskeviin muutoksiin, jotkut ovat luonteeltaan teknisiä ja niiden tarkoituksena on täydentää kyseisiä asetuksia,

2) selkeyden vuoksi olisi mukautettava 1 artiklan f alakohdan i alakohdan viimeistä virkettä, joka koskee käsitteen "perheenjäsen" merkitystä,

3) asetuksen (ETY) N:o 1408/71 soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin olisi nimenomaisesti sisällytettävä virkamiesten ja virkamiehiin rinnastettavan henkilöstön perheenjäsenet ja jälkeenjääneet,

4) on toivottavaa antaa muussa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa opiskelun tai ammatillisen koulutuksen vuoksi oleskeleville henkilöille sekä heidän mukanaan seuraaville perheenjäsenille mahdollisuus hyödyntää asetuksen (ETY) N:o 1408/71 22 artiklan 1 kohdan a alakohdan säännöksiä kaikissa tilanteissa, jotka edellyttävät etuuksien saamista; Alankomaiden kuningaskunnan osalta olisi säädettävä siirtymäkaudesta kyseiselle valtiolle mahdollisesti koituvien hallinnollisten vaikeuksien huomioon ottamiseksi,

5) jäsenvaltioiden sosiaaliturvalaitosten välisten tietojen vaihdon nykyisten keinojen uudenaikaistaminen parantaa yhteisön alueella liikkuvien vakuutettujen saamia palveluja,

6) telemaattisten palvelujen käyttö laitosten välisessä tietojen vaihdossa vaatii säännökset sen takaamiseksi, että sähköisesti vaihdetut asiakirjat hyväksytään paperiasiakirjojen tavoin,

7) tietoja vaihdetaan noudattaen yksilöiden suojaa henkilötietojen käsittelyssä koskevia yhteisön säännöksiä,

8) on käynyt ilmi, että tiedonsiirrossa käytettävien telemaattisten palvelujen kehitys ja käyttö edellyttävät, että perustetaan siirtotyöläisten sosiaaliturvan hallintotoimikunnan alainen tekninen toimikunta, jolla on erityinen toimivalta tietojenkäsittelyn alalla,

9) on tarpeen muuttaa asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteessä I olevaa II osaa, jotta selvennetään otsikkokohdassa "E. RANSKA" olevan maininnan soveltamisala,

10) ottaen huomioon Espanjan asiaa koskevaan lainsäädäntöön tehdyt muutokset on syytä muuttaa liitteessä II olevan I osan otsikkokohtaa "D. ESPANJA",

11) olisi mukautettava liitteen II a otsikkokohtaa "D. ESPANJA", jotta otetaan huomioon Espanjan asiaa koskevan lainsäädännön kodifiointi, sekä "L. PORTUGALI" ja "N. RUOTSI" otsikkokohtaa, koska tiettyjen etuuksien nimitykset ovat muuttuneet,

12) Saksan ja Luxemburgin lainsäädäntöön tehtyjen muutosten vuoksi olisi poistettava asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteessä IV olevan D osan 3 alakohdassa oleva viittaus kyseisten jäsenvaltioiden väliseen sopimukseen,

13) olisi mukautettava asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteen VI otsikkokohdan "B. TANSKA" 2 alakohtaa, jotta otetaan huomioon Tanskan sairausvakuutusta koskevan sääntelyn erityispiirteet,

14) Saksan asiaa koskevaan lainsäädäntöön tehtyjen muutosten vuoksi on syytä mukauttaa asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteessä VI olevaa otsikkokohtaa "C. SAKSA",

15) olisi otettava huomioon Espanjan lainsäädäntöön otetut uudet säännökset, jotka koskevat ulkomailla asuvien kansainvälisten järjestöjen virkamiesten vapaaehtoista vakuutusta, sekä johdonmukaistaa asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteessä VI olevan otsikkokohdan "D. ESPANJA" kahden ensimmäisen alakohdan sanamuotoa,

16) on myös syytä lisätä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteen VI otsikkokohtaan "F. KREIKKA" alakohta, jotta virassa tai eläkkeellä olevat virkamiehet ja sellaisina pidettävät sekä heidän perheensä voivat saada luontoisetuuksia sairauden ja/tai äitiyden osalta äkillisissä tapauksissa oleskellessaan toisen jäsenvaltion alueella tai kun he menevät sinne saadakseen terveydentilaansa soveltuvaa hoitoa Kreikan toimivaltaisen laitoksen etukäteen antamalla valtuutuksella,

17) on myös aiheellista laajentaa asetuksen (ETY) N:o 1408/91 22 b artiklan soveltamisalaa koskemaan kaikkia virkamiehiä, sellaisina pidettäviä sekä heidän perheitään, jotka kuuluvat Kreikan sairaanhoidon erityisjärjestelmään,

18) asetuksen 1247/92 säätämisen ja Yhdistyneen kuningaskunnan asiaa koskevaan lainsäädäntöön tehtyjen muutosten vuoksi on tarpeen muuttaa liitteessä VI olevaa otsikkokohtaa 11 "O. YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA" sen selventämiseksi, että mainitun asetuksen 10 artikla ei koske avustajalisää ja että tietyt vakuutusmaksuista riippumattomat erityiskorvaukset katsotaan sairausetuuksia määriteltäessä eläkkeiksi,

19) on käynyt ilmi, että on tarpeen täydentää asetuksen (ETY) N:o 574/72 93 artiklaa ottaen huomioon asetuksella (EY) N:o 3095/95 ja asetuksella (EY) N:o 3096/95 tehdyt sekä uuden 22 c artiklan muutokset,

20) Belgian, Tanskan, Saksan, Espanjan, Kreikan, Alankomaiden ja Portugalin hallinnon uudelleenjärjestelyn vuoksi on syytä mukauttaa asetuksen (ETY) N:o 574/72 liitteissä 1, 4 ja 10 olevaa otsikkokohtaa "A. BELGIA", liitteissä 2, 3, 4 ja 10 olevaa otsikkokohtaa "B. TANSKA", liitteissä 2, 3, 4, 6 ja 10 olevaa otsikkokohtaa "C. SAKSA", liitteissä 1 ja 10 olevaa otsikkokohtaa "D. ESPANJA", liitteissä 1 ja 10 olevaa otsikkokohtaa "F. KREIKKA", liitteessä 1 olevaa otsikkokohtaa "J. ALANKOMAAT", liitteissä 1, 2, 3, 4 ja 10 olevaa otsikkokohtaa "L. PORTUGALI" ja liitteessä 10 olevaa otsikkokohtaa "N. RUOTSI",

21) on lisättävä asetuksen (ETY) N:o 574/72 liitteeseen 5 viitteet "58. RANSKA - SUOMI" ja "59. RANSKA - RUOTSI" sekä mukautettava kyseisen liitteen otsikkokohtia "12. BELGIA - SUOMI", "17. TANSKA - RANSKA", "54. RANSKA - LUXEMBURG" ja "102. SUOMI - YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA",

22) olisi täydennettävä asetuksen (ETY) N:o 574/72 liitettä 8,

23) on mukautettava asetuksen (ETY) N:o 574/72 liitteessä 9 olevaa viitettä "C. SAKSA",

24) jotta saavutettaisiin tavoitteena oleva työntekijöiden vapaa liikkuvuus yhteisössä, on tarpeen ja asianmukaista, että kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamiseksi annettuja säännöksiä muutetaan yhteisön sitovalla säädöksellä, jota sovelletaan suoraan kaikissa jäsenvaltioissa, ja

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla muuttaa asetusta NAs 1408/71.

2 artikla muuttaa asetusta NAs 574/72.

3 artikla

1. Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä lokakuuta 1997.

2. Asetuksen 1 artiklan 3 kohta tulee voimaan Alankomaissa opiskelevien tai ammatillisessa koulutuksessa olevien sekä kyseisen ajan heidän mukanaan seuraavien perheenjäsenien osalta, kun asetuksen (ETY) N:o 574/72 93 artiklan 3 kohdan mukaista korvaamista koskevat asianmukaiset säännökset on annettu ja viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1999.

NAs (EY) N:o 1223/98 sosiaaliturvajärjestelmän soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 sekä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä annetun asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta 4.6.1998

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 51 ja 235 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (EYVL C 290, 24.9.1997, s. 28), joka on esitetty siirtotyöläisten sosiaaliturvan hallintotoimikunnan kuulemisen jälkeen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (EYVL C 152, 18.5.1998),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (EYVL C 73, 9.3.1998, s. 42),

sekä katsoo, että

1) on tarpeen tehdä tiettyjä muutoksia sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14 päivänä kesäkuuta 1971 annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 1408/71 (EYVL L 149, 5.7.1971, s. 2, asetus sellaisena kuin se on ajan tasalle saatettuna asetuksella (EY) N:o 118/97 (EYVL L 28, 30.1.1997, s. 1) ja viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1290/97 (EYVL L 176, 4.7.1997, s. 1).) sekä sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä 21 päivänä maaliskuuta 1972 annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 574/72 (EYVL L 74, 27.3.1972, s. 1. asetus sellaisena kuin se on ajan tasalle saatettuna asetuksella (EY) N:o 118/97 (EYVL L 28, 30.1.1997, s. 1) ja viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1290/97 (EYVL L 176, 4.7.1997, s. 1).); nämä muutokset liittyvät jäsenvaltioiden kansallisissa sosiaaliturvalainsäädännössä tehtyihin muutoksiin,

2) asetuksen (ETY) N:o 1408/71 29 ja 31 artiklaa ja asetuksen (ETY) N:o 574/72 29, 30 31, 93 ja 95 artiklaa on muutettava asetuksen (ETY) N:o 574/72 95 artiklaan asetuksella (EY) N:o 3095/95 (EYVL L 335, 30.12.1995, s. 1) tehdyn muutoksen johdosta, jonka mukaisesti perhekohtainen kertakorvaus korvataan henkilökohtaisella kertakorvauksella,

3) asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteessä I olevan otsikkokohdan "G. IRLANTI" 1 ja 2 kohtaa on muutettava Irlannin sosiaaliturva- ja sosiaalipalvelulainsäädännön muutosten huomioon ottamiseksi,

4) asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteessä II olevan II osan otsikkokohdasta "K. ITÄVALTA" on Itävallan lainsäädännön muutosten vuoksi poistettava viittaus synnytysavustukseen,

5) asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteessä II a olevia otsikkokohtia "G. IRLANTI", "H. ITALIA", "J. ALANKOMAAT" ja "M. SUOMI" olisi aiheellista muuttaa Irlannin, Italian, Alankomaiden ja Suomen lainsäädännön muutosten huomioon ottamiseksi,

6) asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteessä IV olevan A osan otsikkokohtaa "G. IRLANTI", kyseisen liitteen A osan otsikkokohdan "ALANKOMAAT" b alakohtaa sekä kyseisen liitteen D osan 1 kohdan f alakohdan säädösviittauksia on muutettava Irlannin ja Alankomaiden lainsäädännössä toteutettujen muutosten vuoksi,

7) asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteen VI otsikkokohdan "B. TANSKA" 1 kohta on tarpeen poistaa Tanskan työttömyysvakuutuslainsäädännön muutosten huomioon ottamiseksi,

8) yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön noudattamiseksi, erityisesti asiassa C-251/94, Lafuente Nieto, annettu tuomio, asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteen VI otsikkokohdan "D. ESPANJA" 4 kohdan b alakohtaa on tarpeen mukauttaa suhteessa kansallisiin säännöksiin, joiden mukaan eläkkeiden perustana oleva määrä lasketaan aiempien vakuutusmaksujen perusteella,

9) asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteen VI otsikkokohdan "E. RANSKA" 7 kohtaa on tarpeen täydentää lisäämällä siihen viittaus laillistetun perhepäivähoitajan palkkaamista varten myönnettävään perheavustukseen,

10) asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteen VI otsikkokohdan "G. IRLANTI" 5 kohtaa on tarpeen muuttaa sairaus- ja työttömyysetuuksien myöntämistä varten käytettävän palkan laskentamenetelmän huomioon ottamiseksi,

11) asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteen VI otsikkokohtaa "J. ALANKOMAAT" on tarpeen mukauttaa leskiä ja orpoja sekä itsenäisten ammatinharjoittajien työkyvyttömyyttä koskevan Alankomaiden lainsäädännön muutosten vuoksi,

12) on tarpeen selventää Suomen kansaneläkelain soveltamista; asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteen VI otsikkokohtaan "M. SUOMI" on siten tarpeen lisätä uusi 4 kohta,

13) asetuksen (ETY) N:o 574/72 liitteiden 2, 3, 4 ja 10 otsikkokohtaa "B. TANSKA" liitteiden 1, 2 ja 10 otsikkokohtaa "F. KREIKKA", liitteiden 2, 3 ja 4 otsikkokohtaa "G. IRLANTI", liitteiden 2, 3 ja 10 otsikkokohtaa "H. ITALIA", liitteen 10 otsikkokohtaa "I. LUXEMBURG", liitteiden 2, 3, 4 ja 10 otsikkokohtaa "J. ALANKOMAAT", liitteiden 1, 2, 3, 4 ja 10 otsikkokohtaa "K. ITÄVALTA" ja liitteiden 2, 3, 4 ja 10 otsikkokohtaa "M. SUOMI" on tarpeen mukauttaa Tanskassa, Kreikassa, Irlannissa, Italiassa, Luxemburgissa, Alankomaissa, Itävallassa ja Suomessa toteutettujen hallinnollisten uudelleenjärjestelyjen vuoksi,

14) asetuksen (ETY) N:o 574/72 liitteen 5 otsikkokohtia "9. BELGIA-ALANKOMAAT", "77. ITALIA-ALANKOMAAT", "87. LUXEMBURG-RUOTSI", "93. ALANKOMAAT-YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA" ja "103. RUOTSI-YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA" on tarpeen mukauttaa

15) asetuksen (ETY) N:o 574/72 liitteen 9 otsikkokohtaa "K. ITÄVALTA" on tarpeen muuttaa sairaus- ja äitiysetuuksia koskevan Itävallan lainsäädännön muutosten huomioon ottamiseksi,

16) työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevan tavoitteen saavuttamiseksi sosiaaliturvan alalla on tarpeen ja aiheellista, että kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien yhdenmukaistamiseen liittyviä sääntöjä muutetaan sitovalla ja sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavalla yhteisön oikeudellisella välineellä, ja

17) tämä periaate on yhdenmukainen perustamissopimuksen 3 b artiklan kolmannen kohdan määräysten kanssa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla muuttaa asetusta NAs 1408/71.

2 artikla muuttaa asetusta NAs 574/72.

3 artikla

1. Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

2. Tämän asetuksen 1 artiklan 7 kohdan d alakohtaa, 8 kohdan e alakohdan 1 alakohtaa ja 2 alakohdan i-iv alakohtaa sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 1996.

3. Tämän asetuksen 2 artiklan 7 kohdan e alakohtaa, 8 kohdan d alakohtaa, 9 kohdan c alakohtaa ja 12 kohdan g alakohtaa sovelletaan 1 päivästä maaliskuuta 1997.

4. Tämän asetuksen 1 artiklan 5 kohdan e alakohtaa, 7 kohdan b alakohtaa ja 8 kohdan e alakohdan 3 alakohdan ii-iv alakohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1998.

5. Tämän asetuksen 1 artiklan 1 ja 2 kohtaa sekä 2 artiklan 1-5 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1998, Ranskan tasavaltaan liittyvien suhteiden osalta kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2002.

NAs (EY) N:o 1606/98 sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 sekä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä annetun asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta niiden soveltamisalan ulottamiseksi koskemaan virkamiesten erityisjärjestelmiä 29.6.1998

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 51 ja 235 artiklan,

ottaa huomioon komission siirtotyöläisten sosiaaliturvan hallintotoimikuntaa kuultuaan tekemän ehdotuksen (EYVL C 46, 20.2.1992, s. 1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (EYVL C 94, 13.4.1992, s. 4),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (EYVL C 98, 21.4.1992, s. 4),

sekä katsoo, että

1. asetusten (ETY) N:o 1408/71 (EYVL L 149, 5.7.1971, s. 2, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1223/98 (EYVL L 168, 13.6.1998, s. 1).) ja (ETY) N:o 574/72 (EYVL L 74, 27.3.1972, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1223/98 (EYVL L 168, 13.6.1998, s. 1).) soveltamisala olisi ulotettava koskemaan virkamiesten ja heihin rinnastettavien henkilöiden erityisjärjestelmiä, ottaen huomioon Euroopan yhteisön tuomioistuimen marraskuussa 1995 asiassa C-443/93 (Loannis Vougioukas v. Idryma Koinonikon Asfalikseon - IKA), Kok. 1995, s. I-4022), antaman tuomion,

2. mainittu tuomio huomioon ottaen ja kyseisten asetusten soveltamiseksi on tarkoituksenmukaista pitää virkamiesten ja heihin rinnastettavien henkilöiden erityisjärjestelmien jäseniä palkattuina työntekijöinä, ellei tässä asetuksessa olevista erityisjärjestelyistä muuta johdu,

3. henkilöt, jotka on vakuutettu virkamiesten ja heihin rinnastettavien henkilöiden erityisjärjestelmissä, voivat olla samanaikaisesti itsenäisiä ammatinharjoittajia; Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa ei anneta tarvittavia toimivaltuuksia aiheellisiin toimenpiteisiin ryhtymiseksi sosiaaliturvan alalla itsenäisten ammatinharjoittajien osalta ja siksi 235 artiklan käyttäminen on perusteltua,

4. asetusten (ETY) N:o 1408/71 ja 574/72 artiklan osaan tehtävät mukautukset edellyttävät joidenkin niiden liitteiden mukauttamista,

5. yhteensovittamisen soveltamisedellytysten osalta on tiettyjä erityisjärjestelmiä tarpeen täsmentää liitteessä,

6. on tarpeen ottaa huomioon joissakin jäsenvaltioissa käytössä olevien, virkamiehille tarkoitettujen erityisten eläkejärjestelmien ainutkertaiset piirteet ja erityisesti erityisjärjestelmien ja yleisen järjestelmän yhteensovittamisjärjestelmien puuttuminen joissakin jäsenvaltioissa, näiden järjestelmien erityisten yhteensovittamisjärjestelmien olemassaolo eräissä muissa jäsenvaltioissa ja niiden rajoitettu soveltamisala toisissa jäsenvaltioissa sekä niiden erityiset rahoitus- ja korvausrakenteet, esimerkiksi oikeudet, jotka ovat suoraan yhteydessä pitkiin palveluksessaoloaikoihin,

7. virkamiesten käsitteestä ei ole yhteistä määritelmää, ja asiaan liittyy huomattavia eroja sekä sosiaalisen suojelun järjestelmissä, joiden piiriin virkamiehet kuuluvat, että näiden järjestelmien aineellisessa ja henkilöllisessä soveltamisalassa,

8. näin ollen on perusteltua rajoitetusti poiketa yleisestä yhteenlaskemisen periaatteesta näiden erityisten eläkejärjestelmien ainutkertaisten piirteiden huomioon ottamiseksi ja samalla yhteensovittamisjärjestelmän yleisen tasapainon säilyttämiseksi siten, että näiden järjestelmien mukaan ei toisen jäsenvaltion erityisjärjestelmässä täyttyneitä kausia tarvitse ottaa huomioon, jolloin näiden kausien menettäminen kuitenkin vältetään siten, että edellytetään niiden huomioon ottamista ensimmäisen jäsenvaltion yleisessä järjestelmässä, vaikka asianomaiselle ei tässä järjestelmässä olisi täyttänyt kausia,

9. on niin ikään tarpeen ottaa huomioon tällaisten erityisjärjestelmien ainutkertaiset piirteet ottamalla käyttöön rajoitettu poikkeus sovellettavan lainsäädännön määräytymistä koskevista tavanomaisista järjestelyistä siten, että tietyissä olosuhteissa virkamiesten erityisjärjestelmien piiriin kuuluvat henkilöt voisivat olla useamman kuin yhden jäsenvaltion lainsäädännön alaisia, ja

10. virkamiesten ja heihin rinnastettavien henkilöiden erityisjärjestelmien jäsenten etujen mukaista on, että kyseisiin järjestelmiin kuuluvat lapseneläkkeet olisi laskettava III osaston 3 luvun eikä 8 luvan mukaisesti,

11. Euroopan yhteisön alueella liikkuvien palkattujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksien suojaamisesta 29 päivänä kesäkuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/49/EY (Ks. tämän virallisen lehden sivu 46) soveltamisalaan kuuluvien lisäeläkejärjestelmien erityisluonne ja ominaispiirteet sekä tällaisten järjestelmien erilaisuus jäsenvaltioissa ja niiden välillä merkitsee, että ne eivät kuulu tässä asetuksessa säädetyn yhteensovittamisjärjestelmän piiriin eikä järjestelmää olisi sovellettava niihin, lukuun ottamatta niitä järjestelmiä, jotka kuuluvat käsitteen "lainsäädäntö" piiriin asetuksen (ETY) N:o 1408/71 1 artiklan j kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyllä tavalla, tai joiden osalta jäsenvaltio antaa mainitun artiklan mukaisen julistuksen,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla muuttaa asetusta NAs 1408/71.

2 artikla muuttaa asetusta NAs 574/72.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 25 päivänä lokakuuta 1998.

NAs (EY) N:o 307/1999 sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 sekä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä annetun asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta niiden soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan opiskelijoita 8.2.1999

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 51 ja 235 artiklan,

ottaa huomioon siirtotyöläisten sosiaaliturvan hallintotoimikunnan kuulemisen jälkeen tehdyn komission ehdotuksen (EYVL C 46, 20.2.1992, s. 1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (EYVL C 94, 13.4.1992, s. 326),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (EYVL C 98, 21.4.1992, s. 4),

sekä katsoo, että

(1) perustamissopimuksen 3 artiklan c alakohdassa määrätään, että yhteisön toimintaan sisältyy kyseisessä sopimuksessa määrätyin edellytyksin henkilöiden vapaata liikkuvuutta rajoittavien esteiden poistaminen jäsenvaltioiden väliltä,

(2) perustamissopimuksen 7 a artiklassa määrätään, että sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan kyseisen sopimuksen määräysten mukaisesti,

(3) palkattujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi sekä sellaisten esteiden poistamiseksi, jotka sosiaaliturvan alalla johtuisivat yksinomaan kansallisen lainsäädännön soveltamisesta, neuvosto antoi perustamissopimuksen 51 ja 235 artiklan nojalla asetuksen (ETY) N:o 1408/71 sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä (EYVL L 149, 5.7.1971, s. 2, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1606/98 (EYVL L 209, 25.7.1998, s. 1).), sekä asetuksen (ETY) N:o 574/72 asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä (EYVL L 74, 27.3.1972, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1606/98 (EYVL L 209, 25.7.1998, s. 1).),

(4) asetuksen (ETY) N:o 1408/71 soveltamisalaa olisi lisäksi laajennettava periaatteessa opiskelijoiden erityisjärjestelmiin,

(5) yksinomaan kansallisen lainsäädännön soveltaminen ei anna sosiaaliturvan alalla riittävää suojelua yhteisön alueella liikkuville opiskelijoille; henkilöiden vapaan liikkuvuuden täysimääräiseksi toteuttamiseksi opiskelijoihin sovellettavat sosiaaliturvajärjestelmät olisi yhteensovitettava,

(6) opiskelijoihin olisi oikeudenmukaisuuden vuoksi sovellettava palkattuihin työntekijöihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin sovellettavia erityissääntöjä; kyseisten sääntöjen olisi yksinkertaisuuden ja selvyyden vuoksi täydennettävä palkattuja työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia ja heidän perheenjäseniään koskevia, jo voimassa olevia säännöksiä,

(7) on tarpeen mukauttaa asetuksia (ETY) N:o 1408/71 ja N:o 574/72 siten kuin on tarpeen niiden säännösten soveltamiseksi yhteisön alueella liikkuviin opiskelijoihin ottaen huomioon näiden henkilöiden erityistilanne, heihin sovellettavien vakuutusjärjestelmien erityispiirteet sekä ne etuudet, joihin heillä on oikeus,

(8) vaikka opiskelijoiden erityistilanteen vuoksi ei ole voitu vahvistaa sovellettavan lainsäädännön määrittämistä koskevia sääntöjä, olisi kuitenkin vältettävä mahdollisuuksien mukaan sitä, että asianomaisilta perittäisiin maksut kahteen kertaan tai että he saisivat oikeuden kaksinkertaisiin etuuksiin,

(9) asetuksen (ETY) N:o 1408/71 artiklaosaan tehtävät mukautukset edellyttävät sen liitteen VI mukauttamista,

(10) Luxemburgissa kaikki ulkomailla opiskelevat opiskelijat ovat oikeutettuja terveydenhoitoon, ja tämän erityistilanteen vuoksi on perusteltua, että nämä opiskelijat vapautetaan automaattisesti velvollisuudesta liittyä sairausvakuutusjärjestelmään siinä maassa, jossa he harjoittavat opintojaan,

(11) opiskelijoiden erityistilanteen vuoksi ei ole ollut mahdollista perustaa yhteisön tasolla kattavaa järjestelmää opiskelijoiden sosiaaliturvaan liittyvien oikeuksien yhteensovittamiseksi, erityisesti opiskelijoiden työkyvyttömyysetuuksien osalta; opiskelijoiden sosiaaliturvaetuudet ovat hyvin erilaiset eri jäsenvaltioissa erityisesti sellaisten maksuihin perustumattomien erityisetuuksien osalta, joita myönnetään vammaisten hoito- ja liikkumistarpeista aiheutuvien kustannusten kattamiseksi; Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on tunnustanut, että tiettyjen etuuksien myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt ovat kiinteässä yhteydessä taloudelliseen ja sosiaaliseen erityistilanteeseen; rajoitettu poikkeaminen säännöistä, jotka koskevat asetuksen (ETY) N:o 1408/71 10 a artiklan 2 kohdan mukaisesti sovellettavien kausien yhteensovittamista, on näin ollen perusteltua,

(12) perustamissopimuksessa ei ole määräyksiä tarvittavista valtuuksista aiheellisten toimien toteuttamiseksi opiskelijoiden sosiaaliturvan alalla, joten 235 artiklan käyttö oikeusperustana 51 artiklan lisäksi on perusteltua, ja

(13) tätä asetusta sovelletaan rajoittamatta opiskelijoiden oleskeluoikeudesta 29 päivänä lokakuuta 1993 annetussa neuvoston direktiivissä 93/96/ETY (EYVL L 317, 18.12.1993, s. 59) säädettyjä edellytyksiä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla muuttaa asetusta NAs 1408/71.

2 artikla muuttaa asetusta NAs 574/72.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sen Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaisemista seuraavan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

NAs (EY) N:o 1399/1999 sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 sekä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä annetun asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta 29.4.1999

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 51 ja 235 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (EYVL C 325, 23.10.1998, s. 12.), joka on esitetty siirtotyöläisten sosiaaliturvan hallintotoimikunnan kuulemisen jälkeen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (EYVL C 150, 28.5.1999.),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (EYVL C 101, 12.4.1999, s. 41.),

sekä katsoo, että

(1) on tarpeen tehdä tiettyjä muutoksia sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14 päivänä heinäkuuta 1971 annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 1408/71 (EYVL L 149, 5.7.1971, s. 2, asetus sellaisena kuin se on saatettuna ajan tasalle asetuksella (EY) N:o 118/97 (EYVL L 28, 30.1.1997) ja viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 307/99 (EYVL L 38, 12.2.1999).) sekä sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkittuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä 21 päivänä maaliskuuta 1972 annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 574/72 (EYVL L 74, 27.3.1972, s. 1, asetus sellaisena kuin se on saatettuna ajan tasalle asetuksella (EY) N:o 118/97 (EYVL L 28, 30.1.1997) ja viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 307/99 (EYVL L 38, 12.2.1999).); nämä muutokset liittyvät jäsenvaltioiden kansallisissa sosiaaliturvalainsäädännöissä tehtyihin muutoksiin,

(2) koska 8 luvun soveltaminen orvoneläkkeisiin aiheuttaa hallinnollisia ja tulkintaongelmia, on asianomaisten henkilöiden edun mukaista laskea orvoneläkkeet III osaston 3 luvun eikä 8 luvun säännösten mukaisesti,

(3) orvoneläkkeiden laskeminen 3 luvun mukaisesti ei vaikuta velvoitteeseen maksaa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti erotusmaksuja 8 lukuun jäävien etuuksien osalta,

(4) on tarkoituksenmukaista muuttaa liitteen II a jaksoa "L. PORTUGALI" Portugalin lainsäädäntöön tehtyjen muutosten huomioon ottamiseksi,

(5) olisi lisättävä uusi kohta liitteen VI jaksoon "G. IRLANTI" samoin kuin jaksoon "YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA", jotta voitaisiin ottaa huomioon ensisijaisuussäännöt, joita sovelletaan sellaisten Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaisten perheavustuksia koskevien oikeuksien päällekkäisyyteen, jotka perustuvat ammatin harjoittamiseen toisessa näistä jäsenvaltioista,

(6) asetuksen (ETY) N:o 574/72 säännöksillä ei ole välitöntä vaikutusta yksittäisten henkilöiden oikeuksien määrittämiseen,

(7) olisi oltava mahdollista muuttaa asetuksen (ETY) N:o 574/72 kaikkia liitteitä komission asetuksella kyseisen jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden tai niiden toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä sen jälkeen, kun hallintotoimikunta on antanut asiassa lausunnon; liitteiden muuttamisen tarkoituksena on ainoastaan asianomaisten jäsenvaltioiden tai niiden toimivaltaisten viranomaisten tekemien päätösten sisällyttäminen yhteisön säädökseen,

(8) on muutettava asetuksen (ETY) N:o 574/72 liitteen 5 jaksoa "43. ESPANJA-ITALIA",

(9) poikkeuksellisen lähettämisen ja lähettämisen pidentämiseksi tehtyjen hakemusten käsittelyä koskeneen, Ranskassa toteutetun hallintouudistuksen vuoksi olisi vastaavasti muutettava asetuksen (ETY) N:o 574/72 liitteen 10 jaksoa "E. RANSKA",

(10) työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevan tavoitteen saavuttamiseksi sosiaaliturvan alalla on tarpeen ja aiheellista, että kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevia sääntöjä muutetaan sitovalla ja sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavalla yhteisön lainsäädäntövälineellä, ja

(11) tämä periaate on yhdenmukainen perustamissopimuksen 3 b artiklan kolmannen kohdan määräysten kanssa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla muuttaa asetusta NAs 1408/71.

2 artikla muuttaa asetusta NAs 574/72.

3 artikla

1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1999.

2. Asetuksen 1 artiklan 12 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2000.

Liite muuttaa asetusta NAs 1408/71.

Liite on jätetty pois tästä esityksestä. Ks. EYVL L 164 30.6.1999.

KAs (EY) N:o 89/2001 sosiaaliturvajärjestelmän soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta 17.1.2001

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä 21 päivänä maaliskuuta 1972 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 (EYVL L 74, 27.3.1972, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1399/1999 (EYVL L 164, 30.6.1999, s. 1) ja erityisesti sen 122 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Tietyt jäsenvaltiot tai niiden toimivaltaiset viranomaiset ovat pyytäneet muutoksia asetuksen (ETY) N:o 574/72 liitteisiin.

(2) Nämä muutokset perustuvat päätöksiin, joita jäsenvaltiot, asianomaiset jäsenvaltiot tai niiden toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta, ovat tehneet yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

(3) Siirtotyöläisten hallintotoimikunta on antanut asiasta yksimielisen lausunnon,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 574/72 liitteet 1—5 ja 10 tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Liite muuttaa asetusta NAs 574/72.

Liite on jätetty pois tästä esityksestä. Ks. EYVL L 14 18.1.2001.

EPNAs (EY) N:o 1386/2001 sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 sekä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta 5.6.2001

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 42 ja 308 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen (EYVL C 274 E, 26.9.2000, s. 113.), jonka komissio on tehnyt siirtotyöläisten sosiaaliturvan hallintotoimikuntaa kuultuaan,

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (EYVL C 367, 20.12.2000, s. 18.),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (Euroopan parlamentin lausunto, annettu 15. helmikuuta 2001 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 14. toukokuuta 2001.),

sekä katsovat seuraavaa:

(1) On aiheellista tehdä tiettyjä muutoksia neuvoston asetuksiin (ETY) N:o 1408/71 (EYVL L 149, 5.7.1971, s. 2. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1399/1999 (EYVL L 164, 30.6.1999, s. 1).) sekä (ETY) N:o 574/72 (EYVL L 74, 27.3.1972, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1399/1999.). Nämä muutokset liittyvät niihin muutoksiin, jotka jäsenvaltiot ovat toteuttaneet sosiaaliturvalainsäädännössään.

(2) Ranskan hallitus on ilmoittanut neuvoston puheenjohtajalle julistuksesta, jolla Ranskan lisäeläkejärjestelmät ARRCO ja AGIRC saatetaan asetuksen (ETY) N:o 1408/71 soveltamisalan piiriin, minkä vuoksi olisi aiheellista helpottaa asetuksen (ETY) N:o 1408/71 soveltamista kyseisiin järjestelmiin lisäämällä liitteessä IV olevaan C osaan ja liitteeseen VI uudet kohdat, joilla erityisesti otetaan huomioon kyseisten järjestelmien täydentävä luonne perusjärjestelmiin verrattuna sekä se, että näiden järjestelmien mukaiset etuudet lasketaan karttuneiden eläkepisteiden perusteella riippumatta täyttyneistä kausista.

(3) On aiheellista täsmentää, että Itävallan lakisääteisen erityisavustusjärjestelmän etuudet myönnetään asetuksen (ETY) N:o 1408/71 III osaston 3 luvun säännösten mukaisesti.

(4) Olisi muutettava liitteessä VI olevaa jaksoa "N. RUOTSI" siten, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-275/96 Kuusijärvi v. Riksförsäkringsverket 11 päivänä kesäkuuta 1998 antama tuomio (Kok. 1998, s. I-3419.) otetaan huomioon.

(5) On aiheellista muuttaa asetuksen (ETY) N:o 574/72 34 artiklan 5 kohta, jotta se erotetaan 34 artiklan 4 kohdasta eikä siis enää viitata enimmäismäärää käyttävään korvausmenettelyyn, jos kustannukset ovat aiheutuneet oleskeltaessa jäsenvaltiossa, jossa ei ole säädetty korvausten enimmäismääristä.

(6) On tarpeen muuttaa asetuksen (ETY) N:o 574/72 93 artiklan 1 kohta siten, että otetaan huomioon neuvoston asetus (EY) N:o 307/1999 (EYVL L 38, 12.2.1999, s. 1.), jolla asetuksen (ETY) N:o 1408/71 soveltamisala ulotetaan koskemaan opiskelijoita.

(7) On aiheellista muuttaa asetuksen (ETY) N:o 574/72 107 artikla, koska euro on otettu käyttöön 1 päivänä tammikuuta 1999.

(8) Työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevan tavoitteen saavuttamiseksi on tarpeen ja aiheellista, että kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevia sääntöjä muutetaan sitovalla ja sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavalla yhteisön lainsäädäntövälineellä.

(9) Lukuun ottamatta 42 artiklaa, perustamissopimuksessa ei ole muita määräyksiä tämän päätöksen tekemiseksi tarvittavista valtuuksista kuin 308 artikla,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteet II a, IV ja VI tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla muuttaa asetusta NAs 574/72.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sen julkaisemista Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Tämän asetuksen 1 artiklaa sovelletaan asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteessä IV olevan C osan jaksoon ”E. Ranska” ja liitteessä VI olevaan jaksoon ”E. Ranska” tehtyjen muutosten osalta 1 päivästä tammikuuta 2000 alkaen.

Liite muuttaa asetusta NAs 1408/71.

Liite on jätetty pois tästä esityksestä. Ks. EYVL L 187 10.7.2001.

KAs (EY) N:o 410/2002 sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta 27.2.2002

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä 21 päivänä maaliskuuta 1972 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 (EYVL L 74, 27.3.1972, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1386/ 2001 (EYVL L 187, 10.7.2001, s. 1), ja erityisesti sen 122 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Tietyt jäsenvaltiot tai niiden toimivaltaiset viranomaiset ovat pyytäneet asetuksen (ETY) N:o 574/72 liitteiden muuttamista.

(2) Muutokset johtuvat päätöksistä, joita ovat tehneet kyseinen jäsenvaltio, kyseiset jäsenvaltiot tai sosiaaliturvalainsäädännön täytäntöönpanosta yhteisön oikeuden mukaan vastuussa olevat jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset.

(3) Siirtotyöläisten sosiaaliturvan hallintotoimikunta on antanut muutoksista yksimielisen lausunnon,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 574/72 liitteet 1—6 ja liitteet 9—10 tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Liite muuttaa asetusta NAs 574/72.

Liite on jätetty pois tästä esityksestä. Ks. EYVL L 62 5.3.2002.

KAs (EY) N:o 1851/2003 sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta 17.10.2003

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä 21 päivänä maaliskuuta 1972 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 (EYVL L 74, 27.3.1972, s. 1.), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 410/2002 (EYVL L 62, 5.3.2002, s. 17.), ja erityisesti sen 122 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Jotkin jäsenvaltiot tai niiden toimivaltaiset viranomaiset ovat pyytäneet muutoksia asetuksen (ETY) N:o 574/72 liitteisiin asetuksessa säädetyn menettelyn mukaisesti.

(2) Ehdotetut muutokset ovat seurausta päätöksistä, joita kyseiset jäsenvaltiot tai niiden toimivaltaiset viranomaiset ovat tehneet nimetessään viranomaisia, jotka vastaavat sosiaaliturvalainsäädännön täytäntöönpanosta yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

(3) Siirtotyöläisten sosiaaliturvan hallintotoimikunta on antanut asiasta yksimielisen lausunnon,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 574/72 liitteet 1—4 ja liitteet 6, 9 ja 10 tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Liite muuttaa asetusta NAs 574/72.

Liite on jätetty pois tästä esityksestä. Ks. EUVL L 271 22.10.2003.

EPNAs (EY) N:o 631/2004 sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 sekä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta oikeuksien yhdenmukaistamisen ja menettelyiden yksinkertaistamisen osalta 31.3.2004

(ETA:n ja Sveitsin kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 42 ja 308 artiklan,

ottavat huomioon 15 ja 16 päivänä maaliskuuta 2002 pidetyn Barcelonan Eurooppa-neuvoston päätelmät eurooppalaisen sairausvakuutuskortin luomisesta,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (EUVL C 32, 5.2.2004, s. 78.),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (Euroopan parlamentin lausunto, annettu 4. joulukuuta 2003 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, annettu 4. maaliskuuta 2004.),

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Barcelonassa 15 ja 16 päivänä maaliskuuta 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaan eurooppalainen sairausvakuutuskortti korvaisi nykyiset paperilomakkeet, joita tarvitaan toisessa jäsenvaltiossa tapahtuvaa hoitoa varten. Komissiota pyydettiin esittämään asiaa koskeva ehdotus ennen kevään 2003 Eurooppa-neuvoston kokousta. Tällainen kortti yksinkertaistaisi menettelyjä.

(2) Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja jopa ylittämiseksi hyödyntämällä mahdollisimman hyvin eurooppalaisen sairausvakuutuskortin vakuutetuille henkilöille ja laitoksille tarjoamat edut on tarpeen tehdä eräitä muutoksia sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14 päivänä kesäkuuta 1971 annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 1408/71 (EYVL L 149, 5.7.1971, s. 2. Asetus sellaisena kuin se on konsolidoituna asetuksella (EY) N:o 118/97 (EYVL L 28, 30.1.1997, s. 1) ja viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1386/2001 (EYVL L 187, 10.7.2001, s. 1).).

(3) Asetuksessa (ETY) N:o 1408/71 edellytetään tällä hetkellä erityyppisten luontoisetuuksien saamista oleskeltaessa tilapäisesti muussa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa tai asuinjäsenvaltiossa, riippuen siitä, mihin luokkaan vakuutettu henkilö kuuluu, ja siinä tehdään ero "välittömästi tarvittavan hoidon" ja "tarvittavan hoidon" välille. Vakuutettujen suojan lisäämiseksi olisi säädettävä kaikkien vakuutettujen henkilöiden oikeuksien yhdenmukaistamisesta luontoisetuuksien saamisen osalta heidän oleskellessaan tilapäisesti muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa asianomainen henkilö on vakuutettu tai jossa hän asuu. Näiden ehtojen mukaisesti kaikki vakuutetut henkilöt ovat oikeutettuja luontoisetuuksiin, jotka tulevat lääketieteellisistä syistä välttämättömäksi toisen jäsenvaltion alueella oleskelun aikana ottaen huomioon etuuksien luonne ja oleskelun ennakoitu kesto.

(4) On tärkeää, että ryhdytään kaikkiin toimiin 22 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa erityisesti hoidon tarjoajien osalta.

(5) Tietyntyyppisten jatkuvien ja erityistä infrastruktuuria vaativien hoitojen, kuten dialyysihoidon, osalta on potilaan kannalta ratkaisevaa, että hoito on saatavissa toisessa jäsenvaltiossa oleskelun aikana. Tämän vuoksi hallintotoimikunta laatii luettelon luontoisetuuksista, joista on ennakolta tehtävä sopimus vakuutetun henkilön ja hoidon antavan laitoksen välillä, jotta taataan hoidon saatavuus ja vakuutetun vapaus oleskella tilapäisesti toisessa jäsenvaltiossa.

(6) Luontoisetuuksien saaminen oleskeltaessa tilapäisesti toisessa jäsenvaltiossa edellyttää periaatteessa sellaisen asiaa koskevan lomakkeen esittämistä, josta säädetään asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 574/72 (EYVL L 74, 27.3.1972, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on konsolidoituna asetuksella (EY) N:o 118/97 ja viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1851/2003 (EUVL L 271, 22.10.2003, s. 3).). Eräät jäsenvaltiot vaativat lisäksi - elleivät käytännössä niin ainakin muodollisesti - lisämuodollisuuksien noudattamista niiden alueelle saavuttaessa. Nämä vaatimukset, etenkin velvollisuus esittää aina ennalta oleskelupaikan laitokselle todistus oikeudesta luontoisetuuksiin, vaikuttavat nykyään tarpeettoman rajoittavilta ja kyseisten henkilöiden vapaata liikkuvuutta haittaavilta.

(7) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tällä asetuksella käyttöön otetuista oikeuksien ja velvollisuuksien muutoksista tiedotetaan asianmukaisesti.

(8) Jotta asetuksen (ETY) N:o 1408/71 soveltaminen olisi tehokasta ja oikeudenmukaista, vaaditaan laitosten ja asetuksen soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden välistä toimivaa yhteistyötä. Yhteistyö edellyttää sekä laitoksilta että vakuutetuilta henkilöiltä täydellisten tietojen antamista kaikista tilanteen muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa etuuksia koskeviin oikeuksiin, esimerkiksi vakuutetun henkilön työsuhteen tai itsenäisen ammatinharjoittamisen päättymisestä tai niitä koskevista muutoksista, vakuutetun tai hänen perheenjäsenensä asuin- tai oleskelupaikan muuttumisesta tai perhetilanteen muuttumisesta taikka lainsäädännön muutoksista.

(9) Kun otetaan huomioon henkilöiden liikkuvuuteen liittyvien tiettyjen yksittäisten tilanteiden monimutkaisuus, olisi säädettävä mekanismista, jonka avulla laitokset voivat käsitellä yksittäisiä tapauksia, joissa asetuksen (ETY) N:o 1408/71 ja sen täytäntöönpanoasetuksen tulkintaerot vaarantavat kyseisen henkilön oikeudet. Ellei asiassa päästä ratkaisuun, jossa otetaan huomioon vakuutetun kaikki oikeudet, olisi säädettävä mahdollisuudesta kääntyä hallintotoimikunnan puoleen.

(10) Asetuksen (ETY) N:o 1408/71 saattamiseksi ajan tasalle tietojenkäsittelytekniikan kehittymisen osalta, jossa eurooppalainen sairausvakuutuskortti on keskeinen tekijä, koska siitä on tarkoitus tulla elektronisesti luettava väline kaikissa jäsenvaltioissa, olisi muutettava asetuksen (ETY) N:o 574/72 tiettyjen artiklojen tekstiä, jotta "asiakirjan" käsitteellä tarkoitettaisiin kaikkea sisältöä tallennusvälineestä riippumatta, olipa kyseessä paperituloste, sähköinen tallenne taikka ääni-, kuva- tai audiovisuaalitallenne,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla muuttaa asetusta NAs 1408/71.

2 artikla muuttaa asetusta NAs 574/72.

3 artikla

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällä asetuksella käyttöön otetuista oikeuksien ja velvollisuuksien muutoksista tiedotetaan asianmukaisesti.

4 artikla

Tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten oleskeluvaltion laitosten on varmistettava, että kaikki hoidon tarjoajat tuntevat täysin asetuksen (ETY) N:o 1408/71 22 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa mainitut edellytykset.

5 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2004.

Mahdollisuus kääntyä suoraan hoidon tarjoajan puoleen on taattava 1 päivään heinäkuuta 2004 mennessä.

KAs (EY) N:o 77/2005 sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta 13.1.2005

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä 21 päivänä maaliskuuta 1972 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 (EYVL L 74, 27.3.1972, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 631/2004 (EUVL L 100, 6.4.2004, s. 1)) ja erityisesti sen 122 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Tietyt jäsenvaltiot tai niiden toimivaltaiset viranomaiset ovat esittäneet muutoksia asetuksen (ETY) N:o 574/72 liitteisiin kyseisessä asetuksessa vahvistetun menettelyn mukaisesti.

(2) Ehdotetut muutokset johtuvat kyseisten jäsenvaltioiden tai niiden toimivaltaisten viranomaisten tekemistä päätöksistä, joissa nimetään viranomaiset, jotka vastaavat sen varmistamisesta, että sosiaaliturvalainsäädäntö pannaan täytäntöön yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

(3) Järjestelmät, jotka otetaan huomioon laskettaessa luontoisetuuksien keskimääräistä vuosikustannusta asetuksen (ETY) N:o 574/72 94 ja 95 artiklan mukaisesti, luetellaan liitteessä 9.

(4) Siirtotyöläisten sosiaaliturvan hallintotoimikunta on antanut asiasta yksimielisen lausunnon,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 574/72 liitteet 1–5 ja liitteet 7, 9 ja 10 tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Liite muuttaa asetusta NAs 574/72.

Liite on jätetty pois tästä esityksestä. Ks. EUVL L 16 20.1.2005.

EPNAs (EY) N:o 647/2005 sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 sekä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta 13.4.2005

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 42 ja 308 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (EUVL C 80, 30.3.2004, s. 118),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (Euroopan parlamentin lausunto, annettu 11. maaliskuuta 2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, hyväksytty 15. marraskuuta 2004 (EUVL C 38 E, 15.2.2005, s. 21), ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 8. maaliskuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä)),

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Asetuksiin (ETY) N:o 1408/71 (EYVL L 149, 5.7.1971, s. 2. Asetus ajantasaistettu asetuksella (EY) N:o 118/97 (EYVL L 28, 30.1.1997, s. 1), viimeksi muutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 631/2004 (EUVL L 100, 6.4.2004, s. 1) ja kumotaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 883/2004 (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1) täytäntöönpanoasetuksen voimaantulopäivästä) ja (ETY) N:o 574/72 (EYVL L 74, 27.3.1972, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 631/2004) olisi tehtävä eräitä muutoksia Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen viimeaikaisen oikeuskäytännön ottamiseksi huomioon, kyseisten asetusten soveltamisen helpottamiseksi ja jäsenvaltioiden sosiaaliturvalainsäädännössä tapahtuneiden muutosten ottamiseksi huomioon.

(2) Oikeuskäytännön viimeaikaisen kehityksen huomioonottamiseksi olisi vedettävä johtopäätökset, varsinkin asioissa Johann Franz Duchon vastaan Pensionsversicherungsanstalt der Angestellten (Asia C-290/2000, tuomio 18.4.2002 (Kok. 2002, s. I-3567)) ja Office national de l’emploi vastaan Calogero Spataro (v) annetuista tuomioista.

(3) Asiassa Friedrich Jauch vastaan Pensionsversicherungsanstalt der Arbeiter ja asiassa Ghislain Leclere ja Alina Deaconescu vastaan Caisse nationale des prestations familiales annetut tuomiot (Asia C-215/99, tuomio 8.3.2001 (Kok. 2001, s. I-1901) ja asia C-43/99, tuomio 31.5.2001 (Kok. 2001, s. I-4265)), jotka koskevat etuuksien määrittämistä maksuihin perustumattomiksi erityisetuuksiksi, edellyttävät oikeusvarmuuden vuoksi, että täsmennetään huomioon otettavat kaksi kumulatiivista kriteeriä, joiden perusteella tällaiset etuudet voidaan pätevästi merkitä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteeseen II a. On aiheellista tarkistaa liitettä tältä pohjalta ottaen huomioon jäsenvaltioiden lainsäädännössä tapahtuneet muutokset, jotka koskevat tämän tyyppisiä etuuksia, jotka yhdistelmäluonteensa vuoksi kuuluvat erityisen yhteensovittamisen piiriin. Etuudensaajien oikeuksien turvaamiseksi on myös tärkeää antaa tarkat siirtymäsäännökset etuudesta, jota edellä mainittu asiassa Jauch annettu tuomio koskee.

(4) Asetuksen (ETY) N:o 1408/71 ja kahdenvälisten sosiaaliturvasopimusten välisiä suhteita koskevan oikeuskäytännön perusteella on tarpeen tarkistaa kyseisen asetuksen liitettä III. Liitteessä III olevan A osan merkinnät ovat perusteltuja vain kahdessa tapauksessa: jos ne ovat edullisempia siirtotyöläisille (Yhteisöjen tuomioistuin on muistuttanut edullisimman kohtelun periaatteesta seuraavissa asioissa antamissaan tuomioissa: asia C-227/89, tuomio 7.2.1991 (Kok. 1991, s. I-323); asia C-475/93, tuomio 9.11.1995 (Kok. 1995, s. I-3813), asia C-75/99, tuomio 9.11.2000 (Kok. 2000, s. I-9399) ja asia C-277/99, tuomio 5.2.2002 (Kok. 2002 s. I-1261)) tai jos ne koskevat erityisiä - yleensä historiallisiin tilanteisiin liittyviä - poikkeuksellisia olosuhteita. Lisäksi B osaan ei ole aiheellista hyväksyä merkintöjä kuin siinä tapauksessa, että poikkeukselliset ja objektiiviset tilanteet edellyttävät poikkeamista asetuksen 3 artiklan 1 kohdasta sekä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 12, 39 ja 42 artiklasta (Asia C-214/94, tuomio 30.4.1996, Kok. 1996, s. I-2253. - Asia C-308/93, tuomio 30.4.1996, Kok. 1996, s. I-2097. - Asia C-55/2000, tuomio 15.1.2002, Kok. 2002, s. I-413).

(5) Asetuksen (ETY) N:o 1408/71 soveltamisen helpottamiseksi olisi oltava tiettyjä säännöksiä, jotka koskevat virkamiehiä tai sellaisina pidettäviä henkilöitä ja toisaalta matkustavan tai lentävän henkilökunnan jäseniä yrityksissä, jotka harjoittavat kansainvälistä liikennettä kuljettaen matkustajia tai tavaraa rautateitse, maanteitse, lentoteitse tai sisävesitse; lisäksi olisi oltava yksityiskohtaiset säännöt mainitun asetuksen 23 artiklan mukaisen huomioon otettavan keskimäärän määrittämiseksi.

(6) Asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteen II a tarkistaminen johtaa eräiden nykyisten merkintöjen poistamiseen ja, ottaen huomioon joidenkin jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön muutokset, eräiden uusien merkintöjen lisäämiseen. Jälkimmäisessä tapauksessa on kyseisten jäsenvaltioiden asiana harkita, ovatko siirtymäjärjestelyt tai kahdenväliset ratkaisut tarpeen niiden henkilöiden osalta, joiden saatuihin oikeuksiin tämä voi vaikuttaa,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla muuttaa asetusta NAs 1408/71.

2 artikla muuttaa asetusta NAs 574/72.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen 1 artiklan 9 kohtaa, siltä osin kuin on kyse asetuksen (ETY) N:o 1408/71 95 f artiklasta, tämän asetuksen liitteessä I olevan 1 kohdan a alakohtaa ja b alakohtaa sekä tämän asetuksen liitteessä II olevaa 2 kohtaa ja 4 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2005.

Liite I muuttaa asetusta NAs 1408/71 ja liite II muuttaa asetusta NAs 574/72.

Liitteet I ja II on jätetty pois tästä esityksestä. Ks. EUVL L 117 4.5.2005.

KAs (EY) N:o 207/2006 sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta 7.2.2006

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä 21 päivänä maaliskuuta 1972 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 (EYVL L 74, 27.3.1972, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 647/2005 (EUVL L 117, 4.5.2005, s. 1).) ja erityisesti sen 122 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Jotkin jäsenvaltiot tai niiden toimivaltaiset viranomaiset ovat esittäneet muutoksia asetuksen (ETY) N:o 574/72 liitteisiin kyseisessä asetuksessa vahvistetun menettelyn mukaisesti.

(2) Ehdotetut muutokset johtuvat kyseisten jäsenvaltioiden tai niiden toimivaltaisten viranomaisten tekemistä päätöksistä, joissa nimetään viranomaiset, jotka vastaavat sen varmistamisesta, että sosiaaliturvalainsäädäntö pannaan täytäntöön yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

(3) Järjestelmät, jotka otetaan huomioon laskettaessa luontoisetuuksien keskimääräistä vuosikustannusta asetuksen (ETY) N:o 574/72 94 ja 95 artiklan mukaisesti, luetellaan liitteessä 9.

(4) Siirtotyöläisten sosiaaliturvan hallintotoimikunta on antanut asiasta yksimielisen lausunnon,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla muuttaa

Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 574/72 liitteet 1–5 ja liitteet 7–10 tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Liite muuttaa asetusta NAs 574/72.

Liite on jätetty pois tästä esityksestä. Ks. EUVL L 36 8.2.2006.

EPNAs (EY) N:o 629/2006 sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 sekä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta 5.4.2006

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 42 ja 308 artiklan, ottavat huomioon komission ehdotuksen, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (EUVL C 24, 31.1.2006, s. 25.),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (Euroopan parlamentin lausunto, annettu 15. marraskuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 10. maaliskuuta 2006.),

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 sekä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta oikeuksien yhdenmukaistamisen ja menettelyiden yksinkertaistamisen osalta (ETA:n ja Sveitsin kannalta merkityksellinen teksti) 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 631/2004 (EUVL L 100, 6.4.2004, s. 1.) tultua voimaan on yksinkertaistettu sairauden perusteella annettavien luontoisetuuksien saamiseksi tarvittavia menettelyjä oleskeltaessa tilapäisesti toisessa jäsenvaltiossa. Olisi asianmukaista laajentaa yksinkertaistetut menettelyt koskemaan asetuksiin (ETY) N:o 1408/71 (EYVL L 149, 5.7.1971, s. 2, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 647/2005 (EUVL L 117, 4.5.2005, s. 1).) ja (ETY) N:o 574/72 (EYVL L 74, 27.3.1972, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 207/2006 (EUVL L 36, 8.2.2006, s. 3).) sisältyviä säännöksiä työtapaturmien ja ammattitautien perusteella myönnettävistä etuuksista.

(2) Jotta otettaisiin huomioon eräiden jäsenvaltioiden lainsäädännön muutokset ja etenkin ne, jotka on tehty uusien jäsenvaltioiden lainsäädäntöön liittymisneuvottelujen päättymisen jälkeen, asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteitä on mukautettava.

(3) Asetukset (ETY) N:o 1408/71 ja (ETY) N:o 574/72 olisi näin ollen muutettava vastaavasti.

(4) Oikeusvarmuuden turvaamiseksi ja asianomaisten henkilöiden perusteltujen odotusten suojaamiseksi on säädettävä, että tietyt asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteen III muutokset tulevat voimaan takautuvasti 1 päivästä toukokuuta 2004.

(5) Perustamissopimuksessa ei ole sen 308 artiklassa määrätyn toimivallan lisäksi muita määräyksiä muiden henkilöiden kuin palkattujen työntekijöiden sosiaaliturvaan liittyvien asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi tarvittavista valtuuksista,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteet I, II, II a, III, IV ja VI tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla muuttaa asetusta NAs 574/72.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Liitteessä olevan 5 kohdan a alakohdan ii–ix alakohtaa sekä 5 kohdan b alakohdan ii ja iv alakohtaa sovelletaan 1 päivästä toukokuuta 2004.

Liite muuttaa asetusta NAs 1408/71.

Liite on jätetty pois tästä esityksestä. Ks. EUVL L 114 27.4.2006.

NAs (EY) N:o 1791/2006 tiettyjen asetusten ja päätösten mukauttamisesta tavaroiden vapaan liikkuvuuden, henkilöiden vapaan liikkuvuuden, yhtiöoikeuden, kilpailupolitiikan, maatalouden (eläinlääkintä- ja kasvinsuojelulainsäädäntö mukaan luettuna), liikennepolitiikan, verotuksen, tilastojen, energian, ympäristön, oikeus- ja sisäasioiden yhteistyön, tulliliiton, ulkosuhteiden, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä toimielinten aloilla Bulgarian ja Romanian liittymisen johdosta 20.11.2006

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO,

joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Bulgarian ja Romanian liittymissopimuksen (EUVL L 157, 21.6.2005, s. 11.) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Bulgarian ja Romanian liittymisasiakirjan ja erityisesti sen 56 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen

sekä katsoo seuraavaa:

1) Liittymisasiakirjan 56 artiklan mukaan jos toimielinten antamia säädöksiä, joiden voimassaolo jatkuu yli 1 päivän tammikuuta 2007, on liittymisen johdosta mukautettava eikä tarvittavista mukautuksista määrätä liittymisasiakirjassa tai sen liitteissä, tarvittavat säädökset antaa neuvosto, paitsi jos alkuperäisen säädöksen on antanut komissio.

2) Liittymissopimuksen laatineen konferenssin päätösasiakirjassa ilmoitettiin, että korkeat sopimuspuolet olivat päässeet poliittiseen yhteisymmärrykseen tietyistä toimielinten antamia säädöksiä koskevista mukautuksista, jotka ovat tarpeen liittymisen johdosta, ja kehotettiin neuvostoa ja komissiota hyväksymään nämä mukautukset ennen liittymistä, tarvittaessa täydennettyinä ja ajan tasalle saatettuina unionin lainsäädännön kehityksen ottamiseksi huomioon.

3) Seuraavat asetukset olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti:

— tavaroiden vapaan liikkuvuuden alalla: asetukset (EY) N:o 2003/2003 (EUVL L 304, 21.11.2003, s. 1.) ja (EY) N:o 339/93 (EYVL L 40, 17.2.1993, s. 1.),

— henkilöiden vapaan liikkuvuuden alalla: asetukset (ETY) N:o 1408/71 (EYVL L 149, 5.7.1971, s. 2.) ja (ETY) N:o 574/72 (EYVL L 74, 27.3.1972, s. 1.),

— yhtiöoikeuden alalla: asetus (EY) N:o 2157/2001 (EYVL L 294, 10.11.2001, s. 1.),

— kilpailupolitiikan alalla: asetus (EY) N:o 659/1999 (EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.),

— maatalouden alalla (eläinlääkintälainsäädäntö mukaan luettuna): asetukset: N:o 79/65/ETY (EYVL 109, 23.6.1965, s. 1859.), (ETY) N:o 1784/77 (EYVL L 200, 8.8.1977, s. 1.), (ETY) N:o 2092/91 (EYVL L 198, 22.7.1991, s. 1.), (ETY) N:o 2137/92 (EYVL L 214, 30.7.1992, s. 1.), (EY) N:o 1493/1999 (EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1.), (EY) N:o 1760/2000 (EYVL L 204, 11.8.2000, s. 1.), (EY) N:o 999/2001 (EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1.), (EY) N:o 2160/2003 (EUVL L 325, 12.12.2003, s. 1.), (EY) N:o 21/2004 (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 8.), (EY) N:o 853/2004 (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55.), (EY) N:o 854/2004 (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206.), (EY) N:o 882/2004 (EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1.) ja (EY) N:o 510/06 (EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.),

— liikennepolitiikan alalla: asetukset (ETY) N:o 1108/70 (EYVL L 130, 15.6.1970, s. 4.), (ETY) N:o 3821/85 (EYVL L 370, 31.12.1985, s. 8.), (ETY) N:o 881/92 (EYVL L 95, 9.4.1992, s. 1.), (ETY) N:o 684/92 (EYVL L 74, 20.3.1992, s. 1.), (ETY) N:o 1192/69 (EYVL L 156, 28.6.1969, s. 8.) ja (ETY) N:o 2408/92 (EYVL L 240, 24.8.1992, s. 8.),

— verotuksen alalla: asetus (EY) N:o 1798/2003 (EUVL L 264, 15.10.2003, s. 1.),

— tilastojen alalla: asetukset (ETY) N:o 2782/75 (EYVL L 282, 1.11.1975, s. 100.), (ETY) N:o 357/79 (EYVL L 54, 5.3.1979, s. 124.), (ETY) N:o 837/90 (EYVL L 88, 3.4.1990, s. 1.), (ETY) N:o 959/93 (EYVL L 98, 24.4.1993, s. 1.), (EY) N:o 1172/98 (EYVL L 163, 6.6.1998, s. 1.), (EY) N:o 437/2003 (EUVL L 66, 11.3.2003, s. 1.) ja (EY) N:o 1177/2003 (EUVL L 165, 3.7.2003, s. 1.),

— energian alalla: asetus (EY) N:o 1407/2002 (EYVL L 205, 2.8.2002, s. 1.),

— ympäristön alalla: asetukset (EY) N:o 761/2001 (EYVL L 114, 24.4.2001, s. 1.) ja (EY) N:o 2037/2000 (EYVL L 244, 29.9.2000, s. 1.),

— oikeus- ja sisäasioiden yhteistyön alalla: asetukset (EY) N:o 1346/2000 (EYVL L 160, 30.6.2000, s. 1.), (EY) N:o 44/2001 (EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1.), (EY) N:o 1683/95 (EYVL L 164, 14.7.1995, s. 1.) ja (EY) N:o 539/2001 (EYVL L 81, 21.3.2001, s. 1.),

— tulliliiton alalla: asetus (ETY) N:o 2913/92 (EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.),

— ulkosuhteiden alalla: asetukset (ETY) N:o 3030/93 (EYVL L 275, 8.11.1993, s. 1.), (EY) N:o 517/94 (EYVL L 67, 10.3.1994, s. 1.), (EY) N:o 152/2002 (EYVL L 25, 29.1.2002, s. 1.), (EY) N:o 2368/2002 (EYVL L 358, 31.12.2002, s. 28.) ja (EY) N:o 1236/2005 (EUVL L 200, 30.7.2005, s. 1.),

— yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla: asetukset (EY) N:o 2488/2000 (EYVL L 287, 14.11.2000, s. 19.), (EY) N:o 2580/2001 (EYVL L 344, 28.12.2001, s. 70.), (EY) N:o 881/2002 (EYVL L 139, 29.5.2002, s. 9.), (EY) N:o 1210/2003 (EUVL L 169, 8.7.2003, s. 6.), (EY) N:o 131/2004 (EUVL L 21, 28.1.2004, s. 1.), (EY) N:o 234/2004 (EUVL L 40, 12.2.2004, s. 1.), (EY) N:o 314/2004 (EUVL L 55, 24.2.2004, s. 1.), (EY) N:o 872/2004 (EUVL L 162, 30.4.2004, s. 32.), (EY) N:o 1763/2004 (EUVL L 315, 14.10.2004, s. 14.), (EY) N:o 174/2005 (EUVL L 29, 2.2.2005, s. 5.), (EY) N:o 560/2005 (EUVL L 95, 14.4.2005, s. 1.), (EY) N:o 889/2005 (EUVL L 152, 15.6.2005, s. 1.), (EY) N:o 1183/2005 (EUVL L 193, 23.7.2005, s. 1.), (EY) N:o 1184/2005 (EUVL L 193, 23.7.2005, s. 9.), (EY) N:o 1859/2005 (EUVL L 299, 16.11.2005, s. 23.), (EY) N:o 305/2006 (EUVL L 51, 22.2.2006, s. 1.), (EY) N:o 765/2006 (EUVL L 134, 20.5.2006, s. 1.) ja (EY) N:o 817/2006 (EUVL L 148, 2.6.2006, s. 1.),

— toimielinten alalla: asetus (ETY) 1/58 (EYVL 17, 6.10.1958, s. 385.).

(4) ja seuraavat päätökset olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti:

— henkilöiden vapaan liikkuvuuden alalla: Euroopan yhteisöjen siirtotyöläisten sosiaaliturvan hallintotoimikunnan päätökset N:o 117, tehty 7 päivänä heinäkuuta 1982 (EYVL C 238, 7.9.1983, s. 3.), N:o 136, tehty 1 päivänä heinäkuuta 1987 (EYVL C 64, 9.3.1988, s. 7.), N:o 150, tehty 26 päivänä kesäkuuta 1992 (EYVL C 229, 25.8.1993, s. 5.), ja N:o 192 (EUVL L 104, 8.4.2004, s. 114.), tehty 29 päivänä lokakuuta 2003,

— maatalouden alalla (eläinlääkintä- ja kasvinsuojelulainsäädäntö mukaan luettuna): päätökset 79/542/ETY (EYVL L 146, 14.6.1979, s. 15.), 82/735/ETY (EYVL L 311, 8.11.1982, s. 16.), 90/424/ETY (EYVL L 224, 18.8.1990, s. 19.), 2003/17/EY (EYVL L 8, 14.1.2003, s. 10.) ja 2005/834/EY (EUVL L 312, 29.11.2005, s. 51.),

— liikennepolitiikan alalla: päätös N:o 1692/96/EY (EYVL L 228, 9.9.1996, s. 1.),

— energian alalla: päätös 77/270/Euratom (EYVL L 88, 6.4.1977, s. 9.) ja Euratomin hankintakeskuksen perussääntö (EYVL 27, 6.12.1958, s. 534.),

— ympäristön alalla: päätökset 97/602/EY (EYVL L 242, 4.9.1997, s. 64.) ja 2002/813/EY (EYVL L 280, 18.10.2002, s. 62.),

— oikeus- ja sisäasioiden yhteistyön alalla: toimeenpanevan komitean päätös, tehty 28 päivänä huhtikuuta 1999, yhteisen käsikirjan ja yhteisen konsuliohjeiston lopullisista versioista ( EYVL L 239, 22.9.2000, s. 317.) ja toimeenpanevan komitean päätös, tehty 22 päivänä joulukuuta 1994, 75 artiklan mukaisesta todistuksesta, mikä oikeuttaa lääkärin määräämien huumaavien ja/tai psykotrooppisten aineiden mukana kuljettamiseen ( EYVL L 239, 22.9.2000, s. 463.).

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Muutetaan seuraavat asetukset liitteen mukaisesti:

— tavaroiden vapaan liikkuvuuden alalla: asetukset (EY) N:o 2003/2003 ja (EY) N:o 339/93,

— henkilöiden vapaan liikkuvuuden alalla: asetukset (ETY) N:o 1408/71 ja (ETY) N:o 574/72,

— yhtiöoikeuden alalla: asetus (EY) N:o 2157/2001,

— kilpailun alalla: asetus (EY) N:o 659/1999,

— maatalouden alalla (eläinlääkintää koskevat osat mukaan luettuina): asetukset: N:o 79/65, (ETY) N:o 1784/77, (ETY) N:o 2092/91, (ETY) N:o 2137/92, (EY) N:o 1493/1999, (EY) N:o 1760/2000, (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 2160/2003, (EY) N:o 21/2004, (EY) N:o 853/2004, (EY) N:o 854/2004, (EY) N:o 882/2004 ja (EY) N:o 510/06,

— liikennepolitiikan alalla: asetukset (ETY) N:o 1108/70, (ETY) N:o 3821/85, (ETY) N:o 881/92, (ETY) N:o 684/92, (ETY) N:o 1192/69 ja (ETY) N:o 2408/92,

— verotuksen alalla: asetus (EY) N:o 1798/2003,

— tilastojen alalla: asetukset (ETY) N:o 2782/75, (ETY) N:o 357/79, (ETY) N:o 837/90, (ETY) N:o 959/93, (EY) N:o 1172/98, (EY) N:o 437/2003 ja (EY) N:o 1177/2003,

— energian alalla: asetus (EY) N:o 1407/2002,

— ympäristön alalla: asetukset (EY) N:o 761/2001 ja (EY) N:o 2037/2000,

— oikeus- ja sisäasioiden yhteistyön alalla: asetukset (EY) N:o 1346/2000, (EY) N:o 44/2001, (EY) N:o 1683/95 ja (EY) N:o 539/2001,

— tulliliiton alalla: asetus (ETY) N:o 2913/92,

— ulkosuhteiden alalla: asetukset (ETY) N:o 3030/93, (EY) N:o 517/94, (EY) N:o 152/2002, (EY) N:o 2368/2002 ja (EY) N:o 1236/2005,

— yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla: asetukset (EY) N:o 2488/2000, (EY) N:o 2580/2001, (EY) N:o 881/2002, (EY) N:o 1210/2003, (EY), N:o 131/2004, (EY) N:o 234/2004, (EY) N:o 314/2004, (EY) N:o 872/2004, (EY) N:o 1763/2004, (EY) N:o 174/2005, (EY) N:o 560/2005, (EY) N:o 889/2005, (EY) N:o 1183/2005, (EY) N:o 1184/2005, (EY) N:o 1859/2005, (EY) N:o 305/2006, (EY) N:o 765/2006 ja (EY) N:o 817/2006,

— toimielinten alalla: asetus (ETY) 1/58.

2. Muutetaan seuraavat päätökset liitteen mukaisesti:

— henkilöiden vapaan liikkuvuuden alalla: Euroopan yhteisöjen siirtotyöläisten sosiaaliturvan hallintotoimikunnan päätökset N:o 117, tehty 7 päivänä heinäkuuta 1982, N:o 136, tehty 1 päivänä heinäkuuta 1987, N:o 150, tehty 26 päivänä kesäkuuta 1992, ja N:o 192, tehty 29 päivänä lokakuuta 2003,

— maatalouden alalla (eläinlääkintä- ja kasvinsuojelulainsäädäntö): päätökset 79/542/ETY, 82/735/ETY, 90/424/ETY, 2003/17/EY ja 2005/834/EY,

— liikennepolitiikan alalla: päätös N:o 1692/96/EY,

— energian alalla: päätös 77/270/Euratom ja Euratomin hankintakeskuksen perussääntö;

— ympäristön alalla: päätökset 97/602/EY ja 2002/813/EY,

— oikeus- ja sisäasioiden yhteistyön alalla: toimeenpanevan komitean päätös, tehty 28 päivänä huhtikuuta 1999, yhteisen käsikirjan ja yhteisen konsuliohjeiston lopullisista versioista ja toimeenpanevan komitean päätös, tehty 22 päivänä joulukuuta 1994, 75 artiklan mukaisesta todistuksesta, mikä oikeuttaa lääkärin määräämien huumaavien ja/tai psykotrooppisten aineiden mukana kuljettamiseen.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan Bulgarian ja Romanian liittymissopimuksen voimaantulopäivänä edellyttäen, että liittymissopimus tulee voimaan.

Liite muuttaa mm. asetusta NAs 574/72.

Liite on jätetty pois tästä esityksestä. Ks. EUVL L 363 20.12.2006.

KAs (EY) N:o 311/2007 sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta 19.3.2007

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä 21 päivänä maaliskuuta 1972 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 (EYVL L 74, 27.3.1972, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).) ja erityisesti sen 122 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Jotkin jäsenvaltiot tai niiden toimivaltaiset viranomaiset ovat pyytäneet muutoksia asetuksen (ETY) N:o 574/72 liitteisiin.

(2) Ehdotetut muutokset johtuvat kyseisten jäsenvaltioiden tai niiden toimivaltaisten viranomaisten tekemistä päätöksistä, joissa nimetään viranomaiset, jotka vastaavat sen varmistamisesta, että sosiaaliturvalainsäädäntö pannaan täytäntöön yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

(3) Järjestelmät, jotka otetaan huomioon laskettaessa luontoisetuuksien keskimääräistä vuosikustannusta asetuksen (ETY) N:o 574/72 94 ja 95 artiklan mukaisesti, luetellaan kyseisen asetuksen liitteessä 9.

(4) Siirtotyöläisten sosiaaliturvan hallintotoimikunta on antanut asiasta yksimielisen lausunnon,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 574/72 liitteet 1–5 ja liitteet 7, 9 ja 10 tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Liite muuttaa asetusta NAs 574/72.

Liite on jätetty pois tästä esityksestä. Ks. EUVL L 82 23.3.2007.

KAs (EY) N:o 101/2008 sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta 4.2.2008

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä 21 päivänä maaliskuuta 1972 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 (EYVL L 74, 27.3.1972, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 311/2007 (EUVL L 82, 23.3.2007, s. 6).)ja erityisesti sen 122 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Jotkin jäsenvaltiot tai niiden toimivaltaiset viranomaiset ovat pyytäneet muutoksia asetuksen (ETY) N:o 574/72 liitteisiin.

(2) Ehdotetut muutokset johtuvat kyseisten jäsenvaltioiden tai niiden toimivaltaisten viranomaisten tekemistä päätöksistä, joissa nimetään viranomaiset, jotka vastaavat sen varmistamisesta, että sosiaaliturvalainsäädäntö pannaan täytäntöön yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

(3) Järjestelmät, jotka otetaan huomioon laskettaessa luontoisetuuksien keskimääräistä vuosikustannusta asetuksen (ETY) N:o 574/72 94 ja 95 artiklan mukaisesti, luetellaan kyseisen asetuksen liitteessä 9.

(4) Siirtotyöläisten sosiaaliturvan hallintotoimikunta on antanut asiasta yksimielisen lausunnon,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 574/72 liitteet 1–7 sekä liitteet 9 ja 10 tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Liite muuttaa asetusta NAs 574/72.

Liite on jätetty pois tästä esityksestä. Ks. EUVL L 31 5.2.2008 ja oikaisu EUVL L 56 29.2.2008.

KAs (EY) N:o 120/2009 sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta 9.2.2009

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä 21 päivänä maaliskuuta 1972 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 (EYVL L 74, 27.3.1972, s. 1.) ja erityisesti sen 122 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Jotkin jäsenvaltiot tai niiden toimivaltaiset viranomaiset ovat pyytäneet muutoksia asetuksen (ETY) N:o 574/72 liitteisiin.

(2) Ehdotetut muutokset johtuvat kyseisten jäsenvaltioiden tai niiden toimivaltaisten viranomaisten tekemistä päätöksistä, joissa nimetään viranomaiset, jotka vastaavat sen varmistamisesta, että sosiaaliturvalainsäädäntö pannaan täytäntöön yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

(3) Asetuksen (ETY) N:o 574/72 säännösten täytäntöönpanoa koskevat kahdenväliset sopimukset luetellaan mainitun asetuksen liitteessä 5.

(4) Siirtotyöläisten sosiaaliturvan hallintotoimikunta on antanut asiasta yksimielisen lausunnon,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 574/72 liitteet 2–5 tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Liite muuttaa asetusta NAs 574/72.

Liite on jätetty pois tästä esityksestä. Ks. EUVL L 39 10.2.2009.

EPNAs (EY) N:o 987/2009 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä 16.9.2009

Muutossäädös on jätetty pois tästä esityksestä. Ks. EPNAs 987/2009.

Voit linkata dokumentin tähän kohtaan kopioimalla osoitteen selaimen osoitepalkista tai tästä: http://www.saadospalvelu.fi/fi/linkit/lainsaadanto/eu/31972R0574/%3Asection