Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kunnallisesta eläkelaitoksesta viimeisenä eläkelaitoksena (kumoutunut) 1 §

1 §

Kunnallinen eläkelaitos viimeisenä eläkelaitoksena vanhuuseläkeasiassa

Mom. 1

Vanhuuseläkeasiassa kunnallisen eläkelain 103 §:n 1 momentissa tarkoitettu viimeinen eläkelaitos on kunnallinen eläkelaitos, kun työntekijällä on jonkin kunnallisen eläkelain 4 §:n 4 kohdassa tarkoitetun julkisten alojen eläkelain piiriin kuuluvia työansioita määrältään enemmän kuin kaikkien mainitun lain 4 §:n 5 kohdassa tarkoitettujen yksityisten alojen eläkelakien mukaisia työansioita yhteensä kahden viimeisen kalenterivuoden aikana. Kahtena viimeisenä kalenterivuotena pidetään vuotta, jona työntekijällä on viimeksi ennen vanhuuseläkehakemuksen vireilletulovuotta ollut jonkin edellä tässä momentissa tarkoitetun eläkelain piiriin kuuluvia työansioita, ja tätä vuotta välittömästi edeltävää vuotta.

Mom. 2

Jos vanhuuseläkkeen hakija saa osa-aikaeläkettä samanaikaisesti kunnallisen eläkelain 4 §:n 4 kohdassa tarkoitetun julkisten alojen eläkelain ja mainitun lain 4 §:n 5 kohdassa tarkoitetun yksityisten alojen eläkelain perusteella, vanhuuseläkeasiassa viimeinen eläkelaitos on kunnallinen eläkelaitos silloin, kun sieltä myönnettävä vanhuuseläke alkaa aikaisemmin kuin yksityisten alojen eläkelain perusteella myönnettävä vanhuuseläke. Kunnallinen eläkelaitos on viimeinen eläkelaitos myös silloin, kun vanhuuseläke alkaa samanaikaisesti jonkin edellä tarkoitetun julkisten alojen eläkelain ja yksityisten alojen eläkelain perusteella.